Ennen teinit olivat puistoissa pussikaljalla, nykyisin somessa pahoittamassa mieltänsä kaikesta ja kukkahattuilemassa.

Niinpä. Me tapasimme ihmisiä irl, eikä kukaan ollut masentunut.

Nykyään istutaan vaan netissä.

Sukupolvet tuppaavat olemaan erilaisia ja yleensähän se heilahtelee suuntaan ja toiseen. Nykyteinien jälkeläiset saattavat taas olla niitä jotka kaljoittelevat puistossa.

Joo iso muutos tapahtunut. Kapinallinen ja kovis on nyt vain junttia, vielä 90-luvulla status.

Ja kuunneltiin Pink Floydia, Juustopäitä, Don Huonoja, Tehosekoitinta, Apulantaa, Klamydiaa, Black Sabbathia ja porukalla istuttiin puistoissa, rannoilla, laavuilla ja oikeasti keskusteltiin toistemme kanssa oluet/siiderit kädessä ja toisessa paloi tupakka. Me oltiin nuoria, rakkautta, rimakauhua ja anarkiaa, me elettiin meijän nuoruutta.

Nykyisin kukaan ei puhu toiselle mitään, kännyklä naamassa kiinni ja keskustellaan vaan jonkun somen välityksellä vaikka kaveri istuu ihan vieressä 😂👌

Ja ennen syrjäytyneet keinui latojen kurkihirressä tai makasivat sammuneena ojassa, mutta nykyään he ilkeilevät keskustelupalsoilla.

Me kärsittiin omat kipuilumme itkemällä niitä kavereille siellä pussikaljalla ja oksentamalla sen jälkeen pusikkoon. Jossain vaiheessa tuolle ei enää sitten ollut tarvetta.

Vertaistuki on hyvä asia, mutta somessa sitä on tarjolla määrättömästi, mistään ei koskaan tarvitse päästä yli vaan ongelmiin voi jäädä vellomaan ikuisiksi ajoiksi ja rakentaa niistä itselleen vieläpä identiteetin, jota sitten taas puolustaa veren maku suussa.

Olen kukkahattutäti, mutta silti sitä mieltä että nykynuorten pitäisi pussikaljoitella enemmän ja somettaa vähemmän.

Minäkin, entinen pussikaljateini, olen nyt aivan normaali työssä käyvä perheenäiti. Kun noita teinejäni katson ruutujensa äärellä, niin ei voi muuta kuin todeta, että onneks oma nuoruus oli pussikaljaa ja aitoja kohtaamisia ihmisten kanssa, eikä mitään ruudun tuijottelua tunnista ja päivästä toiseen, näyttää todella tylsältä.

Eivät he osaa elää irl, se on vaan se some ja hästägit.

Pojat eivät uskalla tyttöjä lähestyä lainkaan, kun heti paukkuu metoot, ahdistelusyytökset ja ties mitä. Tätä tapahtuu jo aikuisikään ehtineidenkin naisten toimesta. Kaikki lähestymisyritykset otetaan ahdisteluna yms.

Olet tullut vanhaksi :D Kautta historian jokin on aina pilannut teinit.

Ready Player One kertoo ajasta kun ihmiset ovat verkossa muun ajan paitsi vessassa käynnin ja nukkumisen.

Taas se idiootti, joka ei erota normaalia kanssakäymistä ahdistelusta.

Mutta joo, meillä oli kavereita, kukaan ei ollut yksin, ellei halunnut. Nyt kaikki ovat yksin, näennäisesti elävät somessa, mutta eihän se elämää ole.

Tämä avaus alkaa vaikuttaa... mielensäpahoittamiselta somessa.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Me tapasimme ihmisiä irl, eikä kukaan ollut masentunut.

Nykyään istutaan vaan netissä.

Höpöhöpö. Kyllä minä olin. Mutta minä istuinkin suurimman osan ajasta netissä (pöytäkoneella).

N32

puhelimien hiplailulla on toinenkin negatiivinen puoli. nuret eivät harrasta seksiä ja sen takia ei tule lapsia.

Olen monesti miettinyt, millainen aivotoiminta on niillä nuorilla, jotka ovat kasvaneet ollen kontaktissa ensisijaisesti puhelimeen. Millainen tunne-elämä on? Entä sosiaaliset suhteet? Itse muistan nuoruudesta sellaisen kehollisen, levottoman elinvoiman joka sai kulkemaan paikasta toiseen, hakeutumaan kontaktiin muiden ikäisteni kanssa ja kokeilemaan juttuja, sekä ns hyviä että pahoja. Muistan myös valtavat, pakahduttavat tunne-elämykset, ilon, surun, onnen, vihan jne. Onko nykynuorten elämässä enää mitään tällaista?

Nykyään minulla on kausia, jolloin addiktoudun nettiin ja tuntuu, että noina kausina se oma persoona ja ote elämään jotenkin latistuu ja muuttuu yhdentekeväksi, kunnes taas pääsen irti ja keskityn ns oikeisiin asioihin. Sellainenko on nykynuorten koko elämä? Jos näin on, en vaihtaisi edes nuoruuden pahimpia masennusalhoja siihen, mitä tänä päivänä on tarjolla.

Festareita, pitkiä kesäöitä ja tupakanmakuisia suudelmia lämmöllä muistaen <3

Mä loukkaannun ja pahoitan nyt mieleni kaikesta. Niin ja olen lähes viiskymppinen vanaha käyrä.

Vierailija kirjoitti:

puhelimien hiplailulla on toinenkin negatiivinen puoli. nuret eivät harrasta seksiä ja sen takia ei tule lapsia.

No jos saa visuaalisen kiihokkeen rajattomasta valikoimasta heti vs pitkä vonkaus yhden tapauksen suuntaan eikä siltikään lopputulos välttämättä vastaa panostettua vaivaa...niin ei ihme ettei nuoret jolpit enää yksinkertaisesti viitsi.

Vaikka teinien kaikkitietävyys ärsyttävää onkin, olisiko se pussikalja sitten parempi kuin mielenkiinto yhteiskunnallisiin asioihin?

Vierailija kirjoitti:

Vaikka teinien kaikkitietävyys ärsyttävää onkin, olisiko se pussikalja sitten parempi kuin mielenkiinto yhteiskunnallisiin asioihin?

Me pohdittiin asioita sen pussikaljan äärellä naamatusten eikä ruudun takaa somessa xD