Aivokasvain ja seurantalinja, vai pyydänkö leikkausta?

Leikkuuttaisin. Sen jälkeen voi jatkaa elämää normaalisti.

Olin yhdessä ryhmässä missä oli nainen jolta oli leikattu hyvänlaatuinen kasvain ja ei hän kyllä ollut ilman seurauksia selvinnyt leikkauksesta. En antaisi itse leikata tai mistä sen tietää jos olisin siinä tilanteessa.

Myös pojallani on leikattu pilosyyttinen astrosytooma, mitään oireita ei jäänyt. Suosittelen!

Mula leukatti tuolanen, ja mitä seurauksio e o tilo tullut. Kantanattaa leikkata.

Vaikka lääkäri sanoikin leikkauksen olevan "suhteellisen riskitön", niin se riski on silti olemassa. Etenkin kun aivojen kanssa pelataan niin se riski voi olla loppuelämä jonkun muun avustettavana olevana. Jos pystyt niin etsi tietoa, onko leikkaava kirurgi tehnyt tuollaisia leikkauksia aikaisemmin, ja jos on hyvin lopputuloksin, niin aika huoletta sinne voisi mennä.

Kaksi tuttua on ollut “rutiinileikkauksessa” aivojen verisuonikasvaimen takia. En tiedän tarkemmin paikoista enkä diagnooseista mutta toinen toipui täysin, toinen toispuolihalvaantui ja joutui eläkkeelle. Itse varmaan kuuntelisin lääkäriä tai kahta ja välttäisim leikkausta jos mahdollista.

Riskien näkökulmasta odottaisin. Seurantaa ja vasta sitten jos näyttää muuttuvan, niin leikkauttaisin. Leikkaukseen liittyy kuitenkin aina komplikaatioriskejä ja tässä samaan aikaan tekniikat kehittyvät koko ajan. Mikäli sitten päädyt leikkaukseen, valitse päiväksi joku muu kuin krapulapäivä maanantai tai lomalle-lomps-päivä perjantai. Eikä myöskään ajankohtaa, jolloin harjoittelijat ovat läsnä.

Mulle on tehty kolmekymppisenä kiireetön leikkaus, jossa poistettiin hyvälaatuinen pieni aivokasvain. Sain itse valita, leikataanko vai seurataanko, mutta suosittelivat leikkausta ja se sitten tehtiin.

Luottoni Töölön sairaalan kirurgeihin on edelleen kova. Mitään sivuvaikutuksia ei jäänyt, enkä tarvitse mitään lääkkeitä. Leikkauksen jälkeen olen perustanut perheen, opiskellut ja tehnyt töitä ihan normaalisti.

Itselleni sopi paremmin se linja, että otetaan kasvain pois niin ei tarvitse miettiä, että milloin se alkaa todella aiheuttamaan vaikeuksia, jos alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Olin yhdessä ryhmässä missä oli nainen jolta oli leikattu hyvänlaatuinen kasvain ja ei hän kyllä ollut ilman seurauksia selvinnyt leikkauksesta. En antaisi itse leikata tai mistä sen tietää jos olisin siinä tilanteessa.

Sinänsä kasvaimen laatu ei määrittele leikkauksen komplikaatioita, vaan kasvaimen sijainti ja koko.

Noilla tiedoilla menisin lekkaukseen. Ottaisin mieluummin sen pienen riskin, että leikkauksessa sattuu jotain kuin sen pienen riskin, että kasvain sittenkin muuttuu pahanlaatuiseksi. 

Jos se ei ole rikki älä korjaa sitä. Sanonta pätee tähänkin.

Leikkauksessa on aina riskinsä ja kun puhutaan aivokirurgiasta niin riskit vaan kasvavat.

Ymmärrän kyllä halusi saada se pois. Itseltäni on leikattu aivokasvain meningeoma, ja leikkausta ei tarvii pelätä mutta ehkä nyt kannattaa odottaa ja katsoa.

Jos siitä ei nyt ole mitään haittaa niin et oikein voi saavuttaa leikkauksella mitään, mutta voit hävitä.

Odottamalla tekniikat voivat myös kehittyä.

Mutta jos siltä tuntuu niin leikkausta, vain sinä joudut elämään sen kanssa kävi miten kävi.

Vierailija kirjoitti:

Jos se ei ole rikki älä korjaa sitä. Sanonta pätee tähänkin.

Leikkauksessa on aina riskinsä ja kun puhutaan aivokirurgiasta niin riskit vaan kasvavat.

Ymmärrän kyllä halusi saada se pois. Itseltäni on leikattu aivokasvain meningeoma, ja leikkausta ei tarvii pelätä mutta ehkä nyt kannattaa odottaa ja katsoa.

Jos siitä ei nyt ole mitään haittaa niin et oikein voi saavuttaa leikkauksella mitään, mutta voit hävitä.

Odottamalla tekniikat voivat myös kehittyä.

Mutta jos siltä tuntuu niin leikkausta, vain sinä joudut elämään sen kanssa kävi miten kävi.

Itse olen sitä mieltä, että kannattaa korjata ennenkuin menee rikki. Se kannatti. Leikkaustekniikat ovat jo nyt tosi huippua.

Tee valinta itse, mutta tee se rukoillen Jeesukselta apua.

Moikka, multa just leikattu pikkuaivojen kasvain, melkein appelsiinin kokoinen. Sattumalta löydettiin. Toisen käden toimimattomuutta, muuten olen entinen itseni, vähemmällä hiusmäärällä. Toki mulla tilanne oli niin vakava, et oli pakko leikata aikalailla samantien. Viikon olin osastolla leikkauksen jälkeen. Niin paljon tsemppii. Oikeesti tää on tuskainen polku, mut kaikesta selviää. Ja vertaistukea on tarjolla esim. Facessa ja voin halutessasi kertoa tarkemmin jos haluat kuulla mun tarinan.