***LOKAMASUJEN MAANANTAI*** :)

Mitenkäs viikonloppu sujui itse kullakin ?? Täällä se meni muutoin suht ok, paitsi *piip*käyrä nousi eilen suhteellisen korkealle loman loppumisen myötä :( Mua ei oikeesti varmaan ikinä oo siepannut töihin lähtö näin paljon, että ihan itkua tuli sen takii väännettyä eilen :D Eilen huomasin myös sen miten muakin (siitä oli täällä puhetta tannoin) ärsyttää suurinpiirtein kaikki...Pinna on piukalla ja mielialat vaihtelevat. Olin puolen päivää eilenkin itku kurkussa ja Only God knows WHY??!!! Isännälle olin vihanen, kun lähti taas yksin kahville ja jätti mut tänne. Mä sitte lähdin yksin kans ajelemaan ja itkua tihruttelin siinä ajellessa. Mietin, että mikä helkutti mua vaivaa??!! Mutta kaippa se tähän sitte kuuluu:( Ei oo kyl kivaa olla naama norsun*piip* tuon tuosta :(



Noo, mutta oli siinä päivässä ihan hyviäkin hetkiä, heh :) Käytiin tuttavapariskunnan kanssa syömässä kauniissa kesäkaupungissa joen rannalla. Siinä meni muutama tunti oikein kivasti.



Ja mikä illassa parasta: FRANK VOITTI BAARIN, JIHHUUUU :D :D Siitä mä olin tosi iloinen:) Olin siis " baarifriikki" ja katoin likimain joka jakson. Mies tuuletti niin innokkaasti, kun tuli vika jakso (hän ei voi sietää!)mitään tollasia reality-ohjelmia, joista mä taas tykkään tosi paljon. Syksyllä alkaa sitte BigBrother ja isännälle sanoin, että kaippa mä sitte synnärilläkin haluun kattoo BB:n, vaikka ois kuinka kriittiset ajat menossa. Jalat ristiin siks aikaa...Heh, vitsi vitsinä ;)



Masuun ei oikeestaan mitään uutta. Kaveri oli eilen taas niiiiin kovin vilkkaalla päällä, että välillä ihan huvitti (paitsi silloin ku potkutteli virtsarakkoon, auts) :)

Mulle tulee ihmeellisiä vihlasukipuja tuonne oikeelle pakaran-lonkan-reiden alueelle...inhottavia, tekee mieli nyrkillä hakata reittä, kun sillain oudosti jomottelee. Kestää kyllä vaan hetken, onneks.

Odottelen niitä ihanaisia liitoskipuja, joita mulla jo oli tosi varhasessa vaiheessa ja nyt ei viikkokausiin juuri mitään pieniä alapään vihlasuja lukuunottamatta. Vaikken tiiä kuuluvatko lonkkakivut noihin liitoskipuihin...niitä on ollut välillä?!



Nukuin niiin huonosti viime yön :( Vähän väliä olin hereillä ja katoin kelloa ja käänsin kylkeä ja huokailin. Jotenkin vaan tää töihin lähteminen oli mielessä ja se sai aikaan sitten huonosti nukutun yön.



Mutta mutta.....Ei tässä kait tämän kummempata nytten :) Huomenna tosiaan alkaa ne perhevalmennukset, johon mennään yhdessä-asiasta ei ole ollut ees keskustelua vaan on nyt itsestäänselvää, että mies tulee mukaan :) Vaikka silloin ehkä kautta rantain yritti kertoa miten siellä muka miehet eivät käyt..heh ;)



Ja siihen 4D ultraan on aikaa viikko ja 2 päivää!! Ihanaaaa:D En millään malttais odottaa niin kauan!



Eipäs tällä viikolla olekaan muuta ihmeellistä kuin tuo valmennus...Töitä ja töitä...plaaaah!



Oikein ihanaa alkanutta viikkoa kaikille, toivotaan aurinkoisia kelejä-täällä on +1 lämmintä-hui !!!



Haliterkuin: Je_Ni & Pikku-Isäntä 23+1

piti vielä toivotella hurjasti Tsemppistä sinne ultraan :)

Ja huomenta vaan muillekin!



En kerkee nyt sen kummemmin kirjoitella, tuun antamaan sitten ultraraportit, kunhan kerkeen :)

Täällä sataa vettä, joten mies tulee töistä käyttämään minua siellä ä-polilla, ettei tarvi kastella itteään. Matkaa kuitenki ois n. 4km tai sinne päin. Mun pikkuveli tulee hoitamaan lapsia.



Mutta, nyt pitää vähä siivoilla, kun saattaa tulla illasta vieraita käymään kakkukaffella :)



Mianni jännittyneenä 20+2

miannille synttärionnittelut ja tsemppiä ultraan!



täytyy tunnustaa että kävin noita kesäkuisten kuulumisia lueskelemassa, fiilistellen, meidän poikahan syntyi viimevuonna kesäkuussa, joten tässä vaiheessa oltiin samoissa jännityksissä kuin nuo kesikset, niisk ja nyt siitä on jo vuosi.. muistan vielä sen oireiden kuulostelun ja hätäilyn etttä koska lähtö tulee;)

ihan haikeeta! ..aatella että synnytystäkin voi odottaa innolla ja toivoa..no varmaan tuon lasketun lähestyessä taas paniikki ja pelot nostaa päätään ja kauhulla mietin tulevaa..hih..tämmöistä tämä odotus on!



vitsit että tuntuu taas kunto hävinneen..ei oikein minkäänlaisiin suorituksiin tunnu pystyvän, eilenkin kun käytiin pojan kanssa puistossa ja kävelyllä niin loppumatkasta tuntui että kotiin asti en kyllä jaksa millään:/ huoooh ja vasta puoliväli ylitetty!!

vauva potkuttelee mukavasti, eilen tuntui peppu/selkä masun päälle ja vähän silittelin vauvaa niin johan muksautteli takaisin:) ihanaa!!



jenille jaksuja töihin!



nyt siistiytymään että päästään pojan herätessä ulkoilemaan, olisi tarkoitus lähteä siskon ja siskon lapsen kanssa vähän piknikille kun on niin ihanaa ilmaa luvassa, mansikoita ja kirsikoita yms muuta namia! :P



oikein ihanaa maanantaita mammoille ja massuille!

fiikuna ja mytty rv21+5

Mua on alkanut ottaa päähän, kun tuntuu että kroppa brakaa :( Johtuu aivan tasan varmasti näistä ympäripyöreistä työpäivistä yhdistettynä tähän raskauteen. Eilisenkin aikana päänsärkyä, käsittämätöntä närästystä, liitoskipuja, selkäkipua... en ole tottunut olemaan koko ajan vähän kipeänä.



V*tuttaa myös se, etten pääse käymään ulkona - siis en EHDI, kun koko ajan pitää töitä tehdä. Olen kirjaimellisesti kohta viikon istunut koneella tekemässä hommia, käynyt kerran kaupassa ja kerran porukoilla syömässä. Nytkin pihalla näkyi olevan 1v3kk:n " paras kaveri" äiteineen mutta eipä vaan aika anna myöten lähteä.



On myös alkanut vähän jopa pelottaa, että mitäs jos kroppa oikeasti keskeyttää hommat. Koko iso projekti nojaa minuun... mitäs jos alkaa tulla supistuksia tai jotain. No, saahan kannettavan sänkyyn... kiva kiva...



No joo. Se siitä valituksesta. Kaikki on kuitenkin vielä hyvin ja projektin akuutein vaihekin kestää enää viikonloppuun. Ja torstaina tulee vielä anoppi useammaksi päiväksi tänne apuun, ja kun hän on sellainen hiljainen ja avulias niin on todella avuksi eikä häiriöksi.



Ja tärkein... ).( - Ei uutta.



Aurinkoisempaa maanantaita kaikille...



Coe rv 20+1

...taalta helteesta! Ilmastointi meni rikki ja vasta nyt alkuviikosta saadaan kuntoon kun meni vaihtoon koko systeemi. Helletta on ollut eilen vain 35 celciusta ja tanaan 36... Huh, arvatkaa onko koko talo ihan saunana. Ulkona voi olla vain aamulla ja illalla, paivasaikaan ei tuonne ole mitaan menemista, aurinkokin paistaa niin polttavasti. Onneksi talon alakerta pysyy vahan viileampana, ylakerta on tosiaan kestamattoman kuuma. Taidan nukkua alakerran sohvalla taman yon.



Mies lahti iltapaivalla parin viikon reissuun Englantiin ja Suomeen eli jain sitten tanne yksikseni. Vahan orpo olo on... Enka oikein osaa nukkuakaan yksin. Suomessa on sentaan koirat kaverina (jotka nyt asuvat aidin hoivissa), mutta pitanee selvita...



Tsemppia ja jaksamista huonoja ultrakuulumisa saaneille, toivottavsti asiat kaantyvat parempaan. Ja viela ultraan menijoille, onnea ja tulkaahan kertomaan kuulumiset. Minulla siis vasta keskiviikkona eika nyt sitten mieskaan paase mukaan. Sanoivat tosin siella, etta voithan soittaa miehellesi samalla kun ultrataan niin paasee hankin osallistumaan, mutta ehka soitan vasta ultran jalkeen. Aika periamerikkalaista meininkia tuo;-)



Eilen kaytiin vahan ostoksilla ja ostin tuolta outlet shopping centerin mammakaupasta tosi natit shortsit, caprit ja yhdet housut. Nyt ovat alkaneet vanhat housut ahdistelemaan varsinkin istuessa. Meidan autokin on niin matala, etta on ihan vaikea menna sisaan ja nousta ulos kun housut kinnaa.... Tosi natteja olivat ja hintakaan ei huima, kolmet siis yhteensa 80 dollaria eli n. 65 euroa. Oli myos ihania vauvan vaatteita, mutta maltettiin viela. Odotetaan nyt, etta nahdaan tuleeko sielta isojalkainen prinsessa vai isojalkainen poika (silloin np-ultrassa jalat nayttivat ihan kamalan suurilta...). Isallaan on sirot 46, etta silleen...



Eipa muuta ihmeempaa. Melske vatsassa jatkuu, mutta onhan niilla isoilla joriineilla hyva monotella menemaan;-)



Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ja voikaa hyvin.



Millian 20+2

Ensinnäkin pahoitteluni niille, joille ultrassa oli tullut huonoja uutisia. Toivotaan, että kaikki menee kuitenkin hyvin ja saatte nyyttinne lokakuussa. Haleja!



Me oltiin lauantaina Hämeenlinnassa, käytiin siis itse linnaan tutustumassa ja syömässä kaupungilla sekä aulangon kylpylässä uimassa. Kyllä oli kiva reissu! Eilen sitten vietettiin kotipäivää. Mä laitoin " kasvimaan" kuntoon eli pikku pläntille eri salaattien ja yrttien siemeniä. Ja käytiin myös pienellä pyöräretkellä ja mikä ihaninta, pyöräily ei aiheuttanut kipuja, jee! Mullahan kävely saa aikaan vatsakipuja.



Coelle tsemppiä kiireiden kanssa! Kyllä onkin hurjalta kuulostanut kun teet kunnon työpäivät vielä ekan työpäivän eli lapsen hoitamisen jälkeen. Koita jaksaa! Mä tein viime talvena kotiäitiyden lisäksi noin 10-15 tuntia viikossa töitä ja sekin oli musta tosi rankkaa.



Millianille vielä onnittelut arpajaisvoitosta, ihanalta kuulosti ne palkinnot!



Nyt takaisin ison geen pariin,

S-I ja Lumikukka 22+6

no ei se tunnu kaikilla muillakaa olevan niin ruusunen aamu jos ei minullakaa.

Nyt tarviinki Je_Ni sun apua!! Eli siitä ummetuksesta...oot joskus aikasemminki maininnu miten sait sen mahas toimimaan, muttaku ei itellä aiemmin ollu tätä vaivaa niin eihän niitä mieleen painanu. Miten siis teit sen??? Mä oon koittanu syödä kuitua, juoda vettä ja välttää kaikkia kovettavia juttuja. Lisäksi oon popsinu rusinoita ja lakua, mutta ei tunnu helpottavan. Nyt tilanne siis se, että maha toimii kerran vkossa. Tänään oli se päivä- ja IHAN HIRVEETÄ! Kaks tuntia melkein putkeen sai istua vessassa, mahaa väänsi ja teki mieli itkeä ja huutaa ku niin sattu. Oikein sellasia kouristuksia..hiki valu päältä ja jossaki välissä yökkäilin kun niin kovasti väänsi. Viime vkolla oli sama homma, mutta nyt tälle on tultava loppu:( Se on niin tuskallista, etten halua sitä enää kokea. Tyttö raukka itki jaloissa nälkäänsä, mutta ku äitillä masu pipi niin ei voi lähtä puuroa antamaan :´(

Jos viitit vähän niitä kikkoja antaa miten iteltä sait toimimaan, niin oisin hyvin kiitollinen.



Omaa massukkaa...vauva potkii, nyt alkaa liikkeet jo tuntua vähän napakammin mutta ei kuitenkaan vielä kädellä tunne masun päältä. Supistaa väliin, ja niitä vihlasuja sun muita kyllä riittää- ei kuitenkaa haitaksi asti. Eipä sitä kummempia..vko päästä on nla.



Pitää tästä lähtä pullataikinan tekoon, josko sais jotain aikaseksi.

Jääsydän rv 18+6

Tervehdys kaikille. Ajattelin tulle hehkuttamaan lomani alkamista, mutta jätänkin väliin kun luin noi Je_nin ja Coen työtuskaiset jutut. Loma siis alkoi ja se siitä. Heti ekan lomapäivän kunniaksi lähden iltapäivällä työhaastatteluun :) Huominen ultra jännittää niin paljon etten ole kyllä haastattelua ehtinyt jännittämään. Mahdollisuuksia vähän olisi nyt napata tuo opettajan virka, se on samassa kaupungissa missä olin nyt vuoden töissä, mutta eri koulussa. Siellä on kuulemma yksi talon sisäinenkin hakija, että saapi nähdä meneekö virka hänelle kuitenkin.



Huomenna tosiaan rakenneultra. Sydän syrjälläni luin noita toisten ultrakuulumisia. Kyllä hirvittää, varsinkin kun mitään liikkeitä ei juurikaan tunnu eikä sikiö anna muitakaan merkkejä itsestään, mitään suurempia kipujakaan ei ole ollut vähään aikaan... Supistuksia ei lainkaan, tai ainakaan en ole tunnistanut niitä. Mut huomenna sit selviää mikä on tilanne ja myös sukupuoli hyvin todennäköisesti saadaan tietää. Lääkärimme on sellainen joka sen kyllä kertoo ja hänellä on 4D-ultra myös käytössä, vaikka ihan kaupungin tarjoama ultra onkin.



Ainoa raskauden oire vähään aikaan tapahtui lauantaina koulun kevätjuhlassa. Mä en yleensä itke juuri koskaan missään, en edes häissä tai hautajaisissa, mutta nyt kyllä kävi köpelösti. Koulun oppilaat lauloivat kutosille jäähyväislaulua ja taisin ottaa sen vähän turhan henkilökohtaisesti; tuntui ihan kuin olisivat laulaneet minulle (mulla siis loppui työt tuossa koulussa). Siinä vaiheessa kun tuli todistustenjako (pikkukoulussamme ihan julkisesti siinä kaikkien edessä), nyyhkin jo niin pahasti että en meinannut saada oppilaiden nimiä sanottua. Ja Suvivirttä säestäessäni nyyhkin vieläkin sen verran, että tuli vedettyä muutamia riitasointuja sinne sekaan. Tällainen ei ole todellakaan minulle tyypillistä, olin ihan ihmeissäni moisesta tunnekuohusta.



Jee, mies laittoi juuri viestin töistä, että tulee sittenkin huomenna mukaan ultraan! Hänellä alkoi viime viikolla työt uudessa paikassa eikä mukamas kehdannut pyytää sieltä vapaata ultran ajaksi. Näköjään nyt kehtasi sitten kuitenkin, mahtavaa.



Minea rv 20+0 (!!!)

Ehkä hyvä kaikkien kannalta, jää muillekin palstatilaa! Muistakaa kopioida teksti ennen kuin lähetätte, suosittelee nimim. jälkiviisautta.



Eilen oltiin lääkärillä, ihan tavallinen kontrollikäynti. Dopplerin patterit eivät toimineet, joten lääkäri sitten ultrasi nopeasti. Oli kiva taas nähdä pikkutyttö ruudulla, vaikkei ollutkaan mitkään huippulaitteet ja kuva aika epäselvä. Lääkäri muuten katseli rakenneultran paperit ja kuvat läpi ja sanoi, että General Electricsin laite on paras. Mieheni kysyi, että eikö niitäkin malleja ole monia, mutta kuulema vain yksi on. Meidän ultra oli siis tehty juuri sillä ja kuvat oli tosi hyviä. Joten jos joku vielä miettii 4D ultraan menoa ja on paikkoja, mistä valita, niin ehkä kannattaa kysyä laitteistakin. Jos jo maksaa, niin onhan se kiva nähdä selkeästi. Vertasin kaverin 4D-kuviin, jotka oli otettu noin vuosi sitten ja meillä näkyi paljon selkeämmin, vaikka kaverin raskaus oli jo vähän pidemmällä.



Painoa oli tullut paljon! N. 8-9 kg. Paljon teille on tullut tähän mennessä? En kyllä ymmärrä, missä ne kilot on, kun maha on monien mielestä hirveän pieni, eivätkä usko, että olen 6. kuukaudella (itseni mielestä kyllä suuri!) ja muutenkaan en ole pahasti levähtänyt. Vähän on rinnat kasvaneet ja käsivarret ja jenkkakahvat levinneet. Eilen muuten huomasin, että oli tullut raskausarpia aika paljon sinne alaselkään jenkkiksien väliin... Lääkäri sanoi, ettei saisi enää tulla kiloja kovin paljon eli pitäiskö tässä lopettaa syöminen?! En ole mielestäni syönyt kovin lihottavaa tai epäterveellistä ruokaa, esim. suklaata paljon vähemmän, kuin ennen raskautta, kun ei ole edes tehnyt pahemmin mieli. Liikuntaa yritän harrastaa joka päivä, tanssi (salsa ja ballroom) on kyllä jäänyt vähemmällä jo senkin takia, kun monissa paikoissa joku aina polttaa, mutta koiran kanssa käyn lenkeillä joka päivä, schäfer kun on kyseessä, niin se pitää huolen siitä, etten muutu sohvaperunaksi.

Eli miten ihmeessä olen onnistunut kerryttämään tuota painoa noin paljon? Tarkoittaako tämä sitä, että painan raskauden lopussa lähemmäksi 30 kg? Viimeisen kuun aikana pelkästään oli tullut 4 kg. Joudun kyllä laittamaan jotain pientä aika usein suuhuni, koska muuten iskee paha olo. Ehkä kaloreita kertyy ihan huomaamatta.



Huomenna meen sokerirasitukseen. Täällä kaikki tekevät sen ja hoidan heti alta pois, kun 24 vkoa tulee täyteen. Tuleepahan siitäkin sitten varmuus.



Jeni, miltä uudet vaunut vaikuttaa? Itse olen katsellut samoja, tosin ainoastaan netin kautta. Tulen Suomeen parin vkon päästä ja sitten alan pikkuhiljaa etsimään. Eikö ko. vaunuissa vaunuosa ole alempana, kuin muissa? Täällä kaikki käyttävät makuurattaita, mutta itse haluaisin tuollaiset, missä on ihan kunnon vaunuosa. Meilläkin talvella sataa ja tuulee, joten ei varmaan ole haitaksi, jos vauva on ihan kunnolla suojassa. Sitä paitsi kokeilin siskon Emmaljungia talvella lumessa ja kulkivat tosi hyvin. Haluan meille kunnon menopelin, eikä mitään pikkupyöräisiä muovitekeleitä, mitä paikalliset käyttää. Niillä ei todellakaan mennä minnekään lenkkipolulle!



Millian ja muut ulkomaan elävät, menettekö Suomeen synnyttämään vai synnytättekö asuinmaassanne? Maryn muistan kertoneen, että hän myös menee Suomeen? Miten löysit kalustetun asunnon? Itse aiomme asua pikkuveljen yksiössä (22 m2!), mutta kai se muutaman kuukauden menee. Eipähän ole paljon tavaraakaan.



Täällä on myös hirveän kuuma! Yöt on muutenkin olleet vähän vaikeita tästä raskaudesta johtuen, joten helteiset yöt ei auta asiaa yhtään. Ja jos tuulettimen laittaa päälle, niin herään aamulla nuhaisena. Eiköhän olo helpotu, kun pääsen Suomeen...

Huomenna lähdetään pohjoiseen telttailemaan. Jää varmaan viimeiseksi camping-reissuksi pitkään aikaan. Signorina Iris taisi kysellä jonkun aikaa sitten vaellusihmisistä. Täällä ilmoittautuu yksi!

Olen usein Suomen reissuilla käynyt tekemässä vaelluksen Lappiin tai Norjaan ja muutenkin rakastan liikkua luonnossa. Taitaa vaan sekin harrastus jäädä vähän tauolle, vaikka tiedän kyllä sellaisiakin joilla pienetkin vauvat lähtee erävaelluksille. Itse haluan ensin katsoa, miten ihan normaali elämä kotona sujuu ennen kuin suunnittelen mitään monimutkaisempaa. Ehkä sitten, kun vauveli kasvaa. Minkälainen vauvarinkka teillä muuten on? Kaverilla on Deuter ja kehui sitä. Maksaa vaan paljon, enkä ole nähnyt käytettynäkään. No onhan tässä aikaa tutkailla asiaa.



Hyvää kesän alkua kaikille, varsinkin teille tsemppiä, joilla ultrassa oli tullut huonoja tuloksia. Kyllä tuollainen pysäyttää. Toivotaan, että jatkotutkimuksista tulisi parempia uutisia.

Miannille onneksi olkoon!



Morena 23+6

Itselle ei juuri uutta kuulu. Liikkeet lisääntyneet ja voimistuneet. Tänään alkoi sellainen iskiaskipu selässä kesken kaiken, että luulin ja hetken, että en pysty kävelemään enää askeltakaan. Nyt seuraan tilannetta.



Vauvansänky sekä Oran yhdistelmävaunut hankittu. :)



Patovahti 22+1

Antaisin vinkin teille jotka odotatte esikoista ja olette hankkimassa vaunuja: kääntyvä työntöaisa! Siis että vaunuissa saa työntösuunnan vaihdettua.

En tiedä tulisiko sitä ilman enää toimeen, ainakaan en nyt enää huolisi vaunuja joissa sitä ei ole.



Nyt tietysti saan tähän ainakin 5 vastausta joissa väitetään että pärjää sitä ilmankin, kyllä toki pärjää mutta on aika pepusta viritellä jotakin harsoja vauvan eteen ettei aurinko paista reppanan silmiin.



Täällä ei mitään uutta, odottelen kutsua pelkopolille, ei ole vielä tullut. Äitiyspakkaus ei myöskään ole vielä tullut, odotan sitä täällä sormet syyhyten :)



-lupicaia ja Omppu 23+1

Eka työpäivä takana, hengissä selvittiin =)



Mineako siellä meinasi hehkuttaa lomaansa....Äläs nyt ainakaan musta välitä, totta helkkarissa lomaa saa ja PITÄÄKIN hehkuttaa =D Odottakaas kun mennään kuukausi eteenpäin niin sitten tämä tätikin hehkuttaa niin että korvissa soi =)



Coella (kait se sinä olit?) kuulostaa kyllä todella hurjalta tuo työtahti, huh huh =/ Siis en voi kuin toivotella tosissaankin VOIMIA ja JAKSUJA sen projektin pariin!!



Jääsydän: MARS APTEEKKIIN !!! HOPI HOPI !!!! Kuulostaa tuo sun ummetus semmoselta, ettei siihen taida kuules enää poppaskonstit auttaa =( Agiocur oli se mitä lääkäri mulle suositteli käytettäväksi ihan " jatkuvasti" ja sen kanssa tosi paljon vettä päivän mittaan...?!! Ja jos olo käy todellakin sietämättömäksi mitä voin kyllä sen kuvitella olevankin, jos masu toimii vaan kerran viikossa niin pienoisperäruiske on kans yks vaihtoehto taikka sitten Laxoperon-tipat!!! Tuota Levolacia mä en noin pahaan ummetukseen kyllä suosittele, kun se ei auttanu kyllä juuri mullakaan!! Mutta hei, älä todellakaan odottele! Mä tiedän, että on ihan täyttä tuskaa tapella toimimattoman masun kanssa! Ja ihan siitäkin syystä koitat nyt saada sen " pelittämään" , ettei tulis peräpukamia-ne vasta herkkua varmaan ovatkin. Kokemusta ei itellä onneks ole, olen vaan kuullut =( Mulla masu toimii kyllä ihan kerran päivässä*Syvä Huokaus*



Vaunuista (Morenako kyseli) niin meillä ne onpi vielä kaupassa =) Ei viititty ottaa niitä vielä tänne kotio, kun niistä sais renkaat vaihtaa jo ennen syksyä...heh =D Mä kuiteski niitä täällä työntelisin pitkin ja poikin...*hih* Ja KÄÄNTYVÄ TYÖNTÖAISA oli yksi ehdoton edellytys vaunuille ja sellainen noissa Ceroxeissa onneks onkin =) Mä olen työnnellyt siskon vauvaa vaunuissa missä sellanen on ja on kyllä _todella_ kätevä!! Suosittelen minäkin moista " lisävarustusta" !!



Mitäpäs sitten vielä....?! Jaa niin siitä painosta....Mulle oli rakenneultraan mennessä tullut painoa 7 kg =( Lähtöpaino oli suhteellisen alhainen, täysin normaalipainoinen olen ollut koko aikuisikäni (välillä vähän alipainoinekin jopa). Mulla kyllä masua LÖYTYY, mutta ihan kuin olis lantio levinnyt...Siis en tarkota nyt pelkistään pe*settä vaan lantiota...voiko olla??! Kun siellä kaikki luut muutenkin elää niin mietin vaan...?!



Olikos muuta...Miannillakin on sitten hyvän matkaa jo ultra takana, missä lie luurailee, kun ei kuulumisia ole vielä ehtinyt laittamaan...?! Toivottavasti mies kuskasi sut myös sieltä takasin =)



MilliaNille VOIMIA " yksinoloon" =) Mä varmaan kuolisin, jos mies lähtisi enemmän kuin yhdeksi yöksi pois kotoota, nyyh=/ Me ollaan oltu pisimmillään yks yö erossa toisistamme eli se synnytys on sitte pisin aika erossa.....ja voin kertoa, että se nyt jo melkein itkettää =( Jaa minkäkö riippuvainen tuosta toisesta osapuolesta....jaa jaaa =D Koiria tulee kans hirmu ikävä =(



Joo, mutta mä taidan kuulkaas lähteä päikkäreille....Pitää kattella tv-ohjelmista, että mihkä aikaan sitä pitää ruveta heräilemään..että tuleeko sieltä mitään mielenkiintoista telkkarista ehtoolla =) Ennen pidin sitä salkkarien alkamista aina takarajana, mutta nyt ei tuu ees salkkareita...höh=(



Mukavaa loppupäivää kaikille!!



Toivottelee: Je_Ni 23+1 edelleen...

Vaikea sille mitään on tehdä, syön paljon kuituja ja juon vettä + otan joskus levolacia ja maha on tosi kovana! Ehkä kerran viikossa tulee kakkia ja on ähistelyn takana.

Lisäksi on vielä pukamat jotka tuli viime kesänä kun odotin esikoista, niistä vasta iloa onkin! (Ja anteeksi ällö aihe)



Mukava lukea että muutkin on naama norsun vituralla, yleensä olen oikea päivänpaiste mutta viime aikoina olen ollut lähinnä känkkä-ränkkä ja kaikki on minun mielestä ihan tyhmiä :D

En nyt kerkee lukemaan pinoa, mutta pikaseen ne ultrajutut.



Eli, ihan virkeä vauveli siellä oli. Sitkeesti piti _koko_ tutkimuksen ajan jalat ristissä, joten lääkäri ei voinut edes arvailla sukupuolta. Epätietoisuus siis jatkukoon sillä saralla.

Mitat vastas vkoa 19+3, kun nyt on siis 20+2. Lääkärin mielestä ei kannata muuttaa laskettua, varsinki kun kaikki muutki meidän lapset on olleet aina ns pienikokoisia. Aivot, selkäranka, mahalaukku, munuaiset, luut yms se luetteli ja kaikki oli ok. MUTTA; sydän täytyy käydä tsekkaamassa uudestaan 3 vkon päästä. Ihan sama juttu kuin kuopusta oottaessani, eli lääkäri sanoi, että ei syytä huolestua, mutta ei saa sydämestä kaikkea sitä näkyviin mitä haluais ja haluaa varulta tarkastaa tilanteen muutaman vkon päästä. Silloin olin aika paniikissa, nyt en oikeestaan yhtään. Sain jo uuden ajanki, se on 26.6. ja samalle lääkärille. Lupasi sitten syynätä sen sukupuolenki, jos vaan suinki pääsee " apajille" .

Painoarviota ei korttiin merkinny, mutta jossain vaiheessa puhui " noin 300 grammasta" . Oikein hyvä mieli jäi koko jutusta, tietty ois ollu kivempi, kun se sydän ois ollu ok, mutta toisaalta kiva nähdä vauveli taas kolmen viikon päästä :D



Ainiin ja se istukka on takaseinässä, hyvällä paikalla & napanuora lähti oikeesta kohti yms.

Ultrakuulumisia täälläkin (taas), olin viikonloppuna kipeä ja soitin aamulla äitipolille josko saisin tulla tarkistukseen jo. Ottivat heti ilomielin käymään ja oli vanha tuttu lääkärinäkin. Tosi kiva. Ultrassa tilanne ennallaan eli hematooma on olemassa ja istukka menee reilusti kohdunsuun päälle. Sairasloma jatkuu äitiysloman alkuun saakka ja siinä onkin vähän sulattelemista että mitäs tässä nyt sitten tekee??? Ehkä sitä jotain kuitenkin keksii ja istun vaikka päälläni jos vaan vauvalla kaikki ok että paras varmasti näin! Lääkäri kehotti jo suhtautumaan siihen että alakautta et synnytä, ja pitihän se arvata että loppuraskauteenkin joku jännitysmomentti pitää saada tuon istukan kanssa että vuotaako ja milloin jos kohdunsuu alkaa aukeamaan kovin varhaisessa vaiheessa.



Voi teitä onnellisia jotka olette jo uskaltaneet vauvalle hankintoja tehdä, jotenkin mua pelottaa ostaa yhtään mitään jos sitten en saakkaan niitä kenellekkään käyttää=( Haaveillut vain olen kaikenlaista, täytyy sit varmaan rytkästä kaikki kerralla. Nyt haaveilen kyllä ensisijaisesti autosta että pääsisin liikkumaan täältä kun ei pitkiä matkoja saa kävellä enkä pyörän selkään meinaakkaan uskaltautua... Ongelma on vain se että ostaako parilla tonnilla joku kottero vai ottaako lainaa ja ostaa kunnon auto. Oiskos ideoita? Pitäis olla kuitenkin semmonen että koirakin mahtuu tarvittaessa kyytiin.



Waimo 19+2 ja vauvalla painoarvio jo 338g!!!

Taalla ollankin jo pystyssa huonosti nukutun yon jaljilta. Kiitos Je-Ni " voimista" , taidan kylla sita tarviakin. KAMALAA nukkua yksin, nain outoja unia koko yon ja herailin vahan valia. Ja unet loppui klo 5 aamulla vaikka menin nukkumaan vasta puolenyon jalkeen... Tulee kylla pitkat 2 viikkoa=( Mies aina laittaa tekstarin kun on kone laskeutunut ja paassyt perille. Nyt ei ole tullut yolla mitaan ja pomppasin heti koneelle katsomaan onko lentokoneita tippunut, mutta onneksi ei. Ei varmaan sitten halunnut herattaa ja laittaa myohemmin kun on jo hotelllilla....



Morena kyseli syynytanko taalla. Juu, eli nain on tarkoitus. En halua edes lentaa noin pitkaa lentoa Suomeen ja muutenkin elama on nyt taalla taman pari vuotta. Lapsi saa sitten myos taalla syntyessaan automaattisesti kaksoiskansalaisuuden eli on seka Suomen etta USAn kansalainen. Poikahan joutuu paattamaan kumman haluaa pitaa tullessaan asevelvollisuusikaan, mutta tytto saa pitaa kaksoiskansalaisuuden koko ikansa.



Painonnoususta joku kyseli. Minulla on noussut 4kg lahtopainoon joka oli hieman alle normaalipainon (bmi 19). Maha on mielestani jo hurjan iso, mutta mies sanoo suurimmalla osalla ihmisista olevan enemman mahaa vaikkeivat raskaana olekaan. Minua alkuun pelotti, etta kuinka paljon sita painoa tuleekaan, mutta ihan sama se on nyt kunhan vaaveli voi hyvin. Minulla on tosin keliakia ja joudun olemaan ilman kaikkia pullia ja herkkuja joita taalla on kaupat pullollaan ja olemaan muutenkin tarkka mita syon. Yllatavistakin tuotteista loytyy taalla gluteenia=( Syon sitten paljon hedelmia ja vihanneksia, en syo punaista lihaa eika mitaan makeita enaa tee mieli lainkaan, karkkiakaan en ole syonyt sitten viimeisen Suomen reissun. Ihme juttu sekin, silla ennen raskautta olisin voinut syoda vaikka pari litraa jatskia paivassaja irtokarkit oli herkkua...



Mutta nyt pitaa lopetella. Alkaa kylla jo tosissaan huolettamaan kun ei miehesta kuulu vielakaan mitaan, pitaa koittaa soittaa. Kello on jo kohta kuusi aamulla ja koneen piti olla klo 4:n aikaan perilla...



Eipa muuta nyt,

Millian 20+3

Tuossa äsken kirjottelinki mutta sain sen hukattua.hyvä minä!



Ensimmäiseksi pahoitteluni ultrassa huonoja uutisia saaneille!

Kovasti toivon teille voimia ja jaksamista.



Saikulla ollaan ja kyllä on tylsää.Selkä pipi eikä oikeen mitään voi tehä.

Meinaa aika käydä välillä pitkäks! Lapset on vielä tän kuun tarhassa aina 3krt/viikko.Eli on mulla ainaki vapaa-aikaa.Mutta huono omatunto on kyllä välillä seurana.

Masu kasvaa ja liikkeet voimistuu.Edelleen vauva on kova liikkumaan.

Ärtymystä...Hyvin lievästi sanottuna.Välillä tuntuu että raivoan kuin mikäkin monsteri! Mies ressukka on saannut kyllä osansa tästä mun terrorismista.Toivottavasti alkaa helpottaan.Ei tätä mylläkkää loppuun asti jaksa.Itku on myös tosi herkässä.



Painosta on myös aina välillä ollut puhetta.Voin vaikka vannoa että lokakuisista minä vedän pohjat!Eli huikeat 10kg on massa kasvanu!

Tosin lähtöpaino ei ollu ku 50 kg,mutta silti meinaa vähän ahistaa.

No kattellaan mihin lukemiin sitte lokakuussa päästään.



Nyt iltapalalle ja nukkumaan!



Päivänsäde 22+1