Lapsuusmuistoja köyhästä lapsuudesta 80-luvulta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset ostivat aina kaupasta ruoan rahalla, meillä ostettiin tilille. Koskaan ei ollut sellaista, että sen tilin olisi voinut lopettaa.

Meinaatko, ettei tilille ostettuja ruokia tartte maksaa?

Maksuja saattoi sumplia siten, että selvittiin aina taas vähän aikaa.

Noin meilläkin tehtiin. Kerran oli tiukka tilanne, kun ei enää saanut ostaa lisää laskulle eikä ollut rahaa. Kai isä sitten jostakin sai rahaa lainaksi, koska siitä selvittiin. Silloin olin alipainoinen ja terveydenhoitaja kävi siitä kotona sanomasss. Vanhemmat eivät polttaneet eivätkä käyttäneet alkoholia eli siihen ei rahaa mennyt. Ap

Naurettavaa että kun kerrotaan omista kokemuksista, jonkun pitää olla heti vänkäämässä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Minkä kokoinen perhe aplla oli lapsena?

Huone ja keittiö tuntuu kyllä pieneltä. Ellei sitten ole joku 70neliön huone...

Miten pitkään asut lapsuuden kodissasi?

Tiedätkö miksi taloutenne oli niin köyhä?

Aluksi meitä oli 5 henkeä. Sitten sisaret muuttivat pois ja menivät nuorena naimisiin. Asuin oikeastaan n 16v sitten kiersin vähän joka paikassa mm sisäoppilaitoksessa, poikakaverilla yms. Vanhemmat olivat kansaneläkkeellä ja tekivät kaikenlaista bisnestä josta tuli aina velkaa. Ap

Kuljin pääosin äidin ompelemissa vaatteissa. Kerran, kun olisin tarvinnut hiihtotunnille voideskrpan, niin sellaistapa en kotoa saanutkaan, vaan isäni toi töistä pellinpalan siihen tarkoitukseen - arvatkaa hävettikö kun muilla oli oikeat välineet ja itselläni tuollainen ja voiteen levittämiseen vanhan ruokatermoksen korkkinen korkki.

M 45

Vierailija kirjoitti:

Kuljin pääosin äidin ompelemissa vaatteissa. Kerran, kun olisin tarvinnut hiihtotunnille voideskrpan, niin sellaistapa en kotoa saanutkaan, vaan isäni toi töistä pellinpalan siihen tarkoitukseen - arvatkaa hävettikö kun muilla oli oikeat välineet ja itselläni tuollainen ja voiteen levittämiseen vanhan ruokatermoksen korkkinen korkki.

M 45

Mulla ei ollut muuta kuin puusukset. Opettaja keran pakotti tuomaan ne kouluun ja voi sitä pilkkaa, mitä sain kun muilla oli lasikuitusukset. Ap

Valitettavia kokemuksia. Itellä oli myös "köyhä" lapsuus Helsingin lähiössä. Tarkoitan että oltiin köyhiä joihinkin mun kavereihin verrattuna. Oli pieni kolmio 4-henkiselle perheelle ja vanhemmat valitti aina rahasta. Aikuisena oon tajunnut että me ei oltu köyhiä vaan mun vertailukohdat oli kavereissa jotka asui omakotitaloissa ja sai kaikki lelut mitä ne halusi. Tämä on varmaankin sitä suhteellista köyhyyttä, eli ollaan köyhiä siihen omaan viiteryhmään verrattuna. Sama se on ap:nkin tapauksessa, oli sentään katto pään päällä, jne. Jossain Afrikassa on absoluuttista köyhyyttä, eli ei asuntoa, ruokaa, ei mitään.

Meilläkin oli suunnilleen tuollaista 80-luvulla. Vesijohto oli koko ajan, mutta sisävessaa ei tullut koskaan. Eipä se minua haitannut eikä kukaan kiusannutkaan. Vanhemmista en sitten tiedä, haittasiko se heitä, mutta minä olin vain tyytyväinen kauniiseen kotiini.

Ihan keskiluokkakin osti tiliin kun lapsille myös annettiin ostoslistaa kun vanhemmat enään kauppaan olisi ehtinyt ennen viittä mitä meni tuolloin kiinni.Tuokin kyllä loppui mahdollisimman nopeaan korttien myötä kun joillakin koijareilla vaikeuksia maksaa kun hiukan tolkuttomat ostokset tuohon aikaan.

Oli ihan upea pihasauna ja niin uusi sauna ja suihku niin sitten säväyttänyt.

Mun lapsuudessa asuttiin omakotitalossa 80-luvulla ja sit muutettiin lähiöön kerrostaloon kun isän yritys meni nurin eli tuli konkurssi. Isä aloitti kaiken alusta mutta mistään ei juuri ollut puutetta mutta rahaa en juuri käyttööni saanut. Tilanne parani muutamassa vuodessa ja muutimme lähiöstä toiseen kaupungiin omakotitaloon jossa on uima-allas. Et näin meni mun lapsuus. Joo ja muistan että kiivit oli kalliita 80-luvulla.

Mun lapsuus oli kans suunnilleen tuollaista.

Ei ollut suihkua ja hanasta tuli vain kylmää vettä. Pesulla käytiin uimahallissa tai mummolassa saunassa. Koulussa mua kiusattiin liikuntatunneilla likaisista jalkapohjista.

Nälkää kärsittiin usein ja vähäiset kaverisuhteet loppui kun en kehdannut kutsua kylään. Valokuvissa oon aliravitun ja ilottoman näköinen lapsi

Äiti oli yksinhuoltaja, viinaan ja miehiin menevä. Myöhemmin sain tietää, että lastensuojelukin oli ollut kuvioissa. Vm.72 olen.

Kuulostaa Moskovan Tiltulta.

80-luvulla kaikki sai töitä, ei elämä ollut tuollaista.

Varmaan ap sun perheelle on ollut tärkeä asia, että teillä on ollut oma eikä vupkra-asunto.

Vuokralla asuessa olisi ehkä ollut enemmän tukimahdollisuutta, mutta noihin aikoihin sekin oli vielä "noloa".

Vierailija kirjoitti:

Kenelläkään ei ollut samanlaista?

Meillä oli suunnilleen noin. Ruokaa kyllä oli aina riittävästi, mutta muuten.

Asuin kyllä kaupungin omakotialueella, mutta vanhassa puutalossa johon sisälle tuli ainoastaan kylmä vesi, sitä sitten  hellalla lämmiteltiin. Kodissa oli alakerrassa keittiö ja kamari ja yläkerrassa kaksi kamaria. Joka huone lämpisi uuneilla, alakerrassa leivinuuni ja kamarissa pönttöuuni. Yläkerrassa porinmatit. Pihasaunassa käytiin pesulla ja ulkohuussissa veskiasioilla. Sisävessa ja suihku rempattiin taloon,kun olin 14. Äiti oli yksinhuoltaja ja tehtaassa töissä.  Lapsuuteni oli ihan onnellinen huolimatta vähistä rahoista ja näistä puutteista. Ja olen syntynyt -75, että ihan 80-luvulla tämä oli.