Piilov#ttuilu - nerokasta vai raukkamaista?

Raukkamaista ja myös lapsellista.

Olen muuten ihmetellyt näitä piilo- ja julkikuittailijoita, että mikä pakko heillä on aina hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, joille eivät voi olla kettuilematta. Halu kohottaa omaa itsetuntoa nyt on se klassinen motiivi mutta joskus tuntuu siltä, että kyse on ihan silkasta tyhmyydestä. Vittuilijat harvemmin ovat mitenkään poikkeuksellisen älykkäitä. Se heidän älykkyytensä on monesti vain ulkoa opetellulla nippelitiedolla brassailua.

Se on molempia, valitettavasti..

Piilovittuilulle on joskus ihan aikansa ja paikkansa, mutta sitten on näitä henkilöitä, joiden kommunikaatio noin yleensäkin perustuu tähän piilovittuiluun. Heistä tulee lähinnä mielikuva ilkeästä, katkerasta/kyynisestä ihmisestä, joilla on tarve polkea muita ihmisiä alaspäin ilkeilyllä saadakseen itselleen paremman mielen.

Taitolaji.

Raukkamaista, miksei sanoa suoraan kun se on ainut myötätuntoinen ja toimiva keino muuttaa asioita.

Piilovttuilla halutaan ainoastaan loukata ja ei tarvitse seistä sanojensa takana kun ne voi aina pyörtää suuntaan jos toiseen. Selkärangatonta touhua.

Johtuu siitä ettei asioista voida puhua, vielä nykyäänkään.

Yleensä ihmiset jotka yrittävät piilovittuilla, luulevat olevansa nerokkaita, mutta ovat oikeasti lapsellisia. Muut huomaavat yrityksen, mutta suhtautuvat siihen kuten lapsen kertomuksiin. Sitten on tietenkin niitä, jotka eivät vaan ymmärrä mitä heille sanotaan ja näille voi sitten kuka vaan veetuilla. Mutta se on taas lapsellista ihan muusta syystä.

Piilovittuilijalle voi vastata -  mutta miten?