En uskalla mennä viemään roskia koska pelkään törmääväni naapureihin

Ap, minä kuuntelin musiikkia, jotta pystyin viemään roskat ulos pahimpina aikoina. Kun ihmiset näkevät, että sinulla on kuulokkeet etkä kuule mitään, eivät he välttämättä edes yritä moikkailla. Ja silloin itsellä ainakin oli sellainen olo, että saa luvan kanssa olla omissa maailmoissa ja katsella muualle. Olla noteeraamatta. Ainakin tämä helpotti itseä, koska järkeilin, etten itsekään yrittäisi ottaa kontaktia sellaiseen ihmiseen, joka ei ymmärrettävästä syystä kuule ja on selvästi omissa maailmoissaan kun kuuntelee musiikkia. Sehän tarkoittaisi, että pitäisi suurin piirtein heilutella ja tehdä isoa liikettä, että saa toisen huomion ja harva jaksaa jonkun naapurin moikkaamisen takia nähdä sen suurempaa vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Postinjakelijoille on ehdotettu ihan typeriäkin juttuja. Roskapussin vieminen ois niinku tosi hyvä. Pieni lisä palkkaan tietenkin ei nyt ilmaiseksi sentään. Aloittajan kaltaisille aroille ihmisille se olisi hyvä juttu. Pariskunnille ei tulisi riitoja roskapussien viemisestä. Lisäksi miehillä alkoholin käyttö vähenisi kun ei tarvisi niin usein poiketa baariin roskapussia viedessä.

Paras idea aikoihin vaikka nyt oma olikin.

Siis aivan hirveä ratkaisu. Silloinhan täytyy avata ovi sille postimiehelle, puhua hänelle, antaa omat roskat. Tilanne ahdistaa, jos esim. siinä vielä bioroskat, joita pitää sitten nolostella ja valitella harmia. Tuohan on vielä vaikeampi tilanne sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivälle kuin se, että odottaa hiljaista hetkeä roskisten viemiseen.

Oveen ulkopuolelle koukku johon ripustetaan roskapussi tai pussit. Hyvä tyyppi laittaa vielä pikku tipin (siis rahaa eikä linnun) välillä kirjekuoreen. Tuollaiselle roskien vienti palvelulle uskoisin olevan kysyntää.

Ehkä jos on näkyvä fyysinen vamma, mikä selittää naapureille sen, ettei voi viedä omia roskiaan. Mutta ihminen, joka kärsii sosiaalisesta ahdistuksesta ei halua, että häneen kiinnitetään huomiota. Tuollainen roskien roikuttaminen käytävillä, mikä varmasti myös ärsyttäisi naapureita, kiinnittää vaan lisää huomiota. Sitten kun poistuu kotoa niin tuntuu, että vielä enemmän tuijotetaan.

Ei sitten kun mikään käytännöllinen ehdotus ei kelpaa. Rohkaisu ryypyt on tietenkin se yksi keino vaikka eiköhän siinäkin löydy jotain vikaa. Yritin vain auttaa mutta ei väkisin.

Jotta voi keksiä ratkaisun ongelmaan, pitäisi ymmärtää ensin, mistä siinä ongelmassa on kyse. 

Ihan itse olet antanut ap itsesi vajota tuohon jamaan. Kenen luulet tulevan taluttamaan sinut ulos tuostakin ongelmasta? Tiedätkö, että on sanonta, että pelolle ei pidä antaa valtaa. Sinä olet antanut. Mitä uhkarohkeaa tai pelättävää on siinä, että veisit roskia? Et halua olla se epäsosiaalisen oloinen, kouluampujaksi luultava tyyppi, joka ei tervehdi? No, kumpi on pahempaa: joku luulee niin ja ”loukkaantuu” vai sanoa pari sanaa ventovieraalle, eli tehdä hänet tyytyväiseksi?

Heh.

0/555

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on ollut samanlaista. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Vihaan sitä, kun hyväntahtoiset naapurini haluavat ottaa kontaktia. En haluais joutua antamaan raporttia elämästäni. Joku ratkaissut asian siten, ettei tervehdi edes naapureitaan.

Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelko, mutta naapurikontaktit pitävät sen hyvin aisoissa. Kertaakaan ei ole naapurit kyselleet elämästäni mitään. Keskustelut on tasoa "Terve" tai "Huh huh mikä ilma taas".

Vierailija kirjoitti:

Olet varmaan mun naapuri.

Se saa paskahalvauksen jos joku muu on samaan aikaan rappukäytävässä.

Oletko niitä kerrostalokyttääjiä, jotka kuuntelee korva herkkänä, koska naapuri tulee rappukäytävään ja lähtee sinne heti perässä? Sellaista sanotaan myös stalkkaamiseksi.

En vie erikseen koskaan roskia. Vien ne samalla kun lähden töihin lenkille tms.

Ja kyllä se vaan aina ahdistaa jos rappukäytävässä tulee naapuri vastaan. Sitten on näitä naapureita jotka eivätvastaa tervehdykseen....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on ollut samanlaista. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Vihaan sitä, kun hyväntahtoiset naapurini haluavat ottaa kontaktia. En haluais joutua antamaan raporttia elämästäni. Joku ratkaissut asian siten, ettei tervehdi edes naapureitaan.

Minulla on sosiaalisten tilanteiden pelko, mutta naapurikontaktit pitävät sen hyvin aisoissa. Kertaakaan ei ole naapurit kyselleet elämästäni mitään. Keskustelut on tasoa "Terve" tai "Huh huh mikä ilma taas".

No on erilaisia naapureita. Mulla jotkut naapurit kyselevät muista naapureista, että tiedänkö kuka heistä soittaa kovalla musiikkia tai valittavat, jos taloyhtiö ei tee hommiaan kunnolla tai kertovat, mitä jotkut naapurit ovat puhuneet. Sitten jos he kyselevät jotain minun mielipiteitä, niin tulee heti sellainen kammo, että varmaan minustakin juorutaan ja minusta kysellään muilta naapureilta tai kerrotaan näitä vastauksia eteenpäin. Ohimenevät moikkaajat ovat ok, mutta kyllä todellakin karttelen näitä, jotka virittävät juoruavaa juttua.

Yleensä aina pimeässä, onneksi täällä ei häiritä. 

Kannattaa varmaa mennä vaa viemää ne kohta alkaa haisee

<3

Kuulokkeet korviin tai leiki että puhut puhelimessa, tekstaat juuri jollekin tms. Mitä useammin pystyt roskien viennin tekemään, sitä helpommaksi se tulee pikku hiljaa. Kohta se on sulle piece of cake.

Ei ketään kiinnosta naapurissasi sinun roskien vienti.

Vierailija kirjoitti:

Heh. Mulla on viikon ajan roskapussit lisääntyny parvekkeella. Tiedä onko laiskuuttaa vai onko mulla joku roskalaatikkoahdistus. Hirvittää ajatuskin viedä nuo pussukat, ajatus ahdistaa koska varmasti kiinnittää huomion viedä tuo saalis. Ehkä odotan pimeää.

Vie ne yksi kerrallaan. Joka päivä yksi ja samalla teet pienen kävelykierroksen. Ei mene niin kauan aikaa roskiksilla ja kynnys viedä roskia vastaisuudessa vähenee, kun joudut nyt toistamaan tuota lyhyellä aikavälillä monta kertaa. 

Olisit käynyt Specsaversillä, niin et törmäilisi.