Eka joulu oman perheen kesken, tunnelman luominen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin hullua, että haluaa samanlaisen joulun kuin lapsena, mutta ei kykene kertomaan, että mitä se oikein oli. Mieskään ei ole juhlaihminen.

Tulossa on siis taas yksi hirviöäiti, joka suorittaa joulua hampaat irvessä ja huutaa miehelle, kun tämä ei tee mitään. Lapset siinä sivussa katsovat kauhuissaan, kun äiti uhkaa, että jos ette ole kunnolla, niin pukki ei tule. Jouluruoka ei maistu jännityksessä ja taas äiti huutaa, että kun ette syö, niin lahjat jäävät saamatta. Itkuiset lapset muistavat ikuisesti sen, miten kamalaa jouluna oli (vaikka yksittäiset asiat unohtuvat) ja jo pelkkä lanttulaatikon tuoksu aiheuttaa kammoa.

Älä tee omaa jouluasi! Jos perheelle riittää punainen pöytäliina ja joulupukki, niin se on sitten siinä, ihan ilman piparkakkutaloa ja uupunutta äitiä.

Aika harva kai nykyään muuttuu joulun aikaan hirviöäidiksi, koska nykyään on on itsestään selvää, että äiti ei joudu huolehtimaan kaikesta yksin, vaan jokainen perheenjäsen osallistuu, joten kukaan ei kuormitu liikaa. Sähkö helpottaa kummasti valmisteluja verrattuna entisaikoihin ja eiköhän iso osa nykyihmisistä osta osan ruuistakin valmiina. Yhdessä tekeminen on osa joulutunnelmaa.

Unohdit olennaisen: ap:n mies ei ole juhlaihminen, hän ei välttämättä halua tehdä uusintana ap:n lapsuuden jouluja. Hän ei välttämättä halua osallistua tonttuverhojen ripustamiseen, joulukulkueeseen, lahjavalvojaisiin jne., vaan hänelle riittäisi vähempi. Kun sen sanoo ääneen, menettää ap heti joulumielen, koska hän on päättänyt, millainen se joulu on ja hän haluaa, että mies osallistuu hänen jouluvalmisteluihinsa.

Joulupäivänä palsta on taas täynnä suorittajaäitejä, joiden joulu meni pilalle, kun mies ei hinkannut hammasharjalla jalkalistoja eikä halunnut käydä kolmea kertaa laulamassa joululauluja. Kun ei ollut kiva joulu, kun mies ei tehnyt rosollia ja osti väärää silliä. Kun ei ollut äidin joulu!

Kyllä mieskin voi tehdä joitain kompromisseja, ei tietenkään noin pitkälle. 

taitaa olla aika läheisriippuvainen mies kun on tuommoisen naisen kans.

Vierailija kirjoitti:

Joulunyyppä kirjoitti:

Kiitos vinkeistänne, se on kyllä totta että ei pitäis tehdä tästä itselle sellasta stressiä ja kuvitella että yksin pitäis kaikki tehdä.. pitää kysyä mieheltä mitkä asiat sille ois tärkeitä, sen tuntien kuitenkin veikkaan että ei kovin ihmeellisiä vastauksia tule (mihin viittasinkin aiemmin kun sanoin ettei ole juhlaihmisiä).

Nuo askarteluideat ja koristelu lasten kanssa kuulostaa kyllä mukavalta, voisin kuvitella että tykkäisivät kovasti kun saisivat laittaa itse askartelemia koristeita vaikkapa ikkunoihin:)

Minä päätin silloin kauan sitten, kun oli meidän ensimmäinen yhteinen joulumme perheenä, että jouluna ei stressata mistään ja jouluna pitää kaikilla olla kivaa ja rauhallista sekä hyvää syötävää. Niinpä ahertamisen vedin minimiin, tunnelmoinnin maksimiin ja ruoat teimme ja teemme edelleen sen mukaan, että jokaisella on jouluna omaa herkkuaan. Meillä on ollut ihania jouluja, joita muistelen edelleen lämmöllä nyt, kun lapset ovat jo aikuisia.

Kysyitkö koskaan mieheltä, mitä hän olisi joululta halunnut? Sinä päätit muilta kysymättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulunyyppä kirjoitti:

Kiitos vinkeistänne, se on kyllä totta että ei pitäis tehdä tästä itselle sellasta stressiä ja kuvitella että yksin pitäis kaikki tehdä.. pitää kysyä mieheltä mitkä asiat sille ois tärkeitä, sen tuntien kuitenkin veikkaan että ei kovin ihmeellisiä vastauksia tule (mihin viittasinkin aiemmin kun sanoin ettei ole juhlaihmisiä).

Nuo askarteluideat ja koristelu lasten kanssa kuulostaa kyllä mukavalta, voisin kuvitella että tykkäisivät kovasti kun saisivat laittaa itse askartelemia koristeita vaikkapa ikkunoihin:)

Minä päätin silloin kauan sitten, kun oli meidän ensimmäinen yhteinen joulumme perheenä, että jouluna ei stressata mistään ja jouluna pitää kaikilla olla kivaa ja rauhallista sekä hyvää syötävää. Niinpä ahertamisen vedin minimiin, tunnelmoinnin maksimiin ja ruoat teimme ja teemme edelleen sen mukaan, että jokaisella on jouluna omaa herkkuaan. Meillä on ollut ihania jouluja, joita muistelen edelleen lämmöllä nyt, kun lapset ovat jo aikuisia.

Kysyitkö koskaan mieheltä, mitä hän olisi joululta halunnut? Sinä päätit muilta kysymättä.

Tietenkin kysyin. Tämä mitä kirjoitin oli niitä asioita, joita mietin itsekseni ennen sitä ensimmäistä joulua samalla tavalla kuin aloittaja nyt. Olin ensimmäistä kertaa vaimo ja äiti ja ensimmäistä kertaa mieheni kanssa ohjaksissa jouluna. Aiemmin olin aina tehnyt askareita oman äitini valvovan silmän alla. Ajatukseni puin luonnollisesti sanoiksi miehelleni ja hän oli mitä suurimmassa määrin samaa mieltä, että joulusta ei stressiä oteta. Vauvalta emme kysyneet.

Me vietämme jouluaatto aina omissa oloissa ja mennään vasta joulupäivänä sukulaisille.

Aattona herätään rauhassa ja syödään yhdessä aamupalaa. Sen jälkeen lähdetään pikku hiljaa ulos kävelylle ja leikkipuistoon. Lapset menee muutama minuutti etukäteen ulos toisen vanhemman kanssa ja samalla se joka jää sisään laittaa lahjat kuusen alle. Lapsille ollaan kerrottu että tontut tuo lahjat mutta ovat ujoja eikä uskolla näyttäytyä, sen takia mennään kaikki ulos. Luo vähän joulun taikaa niille kun palataan kotiin ja huomaavat että kuusen alle on ilmestynyt paketteja.

Yleensä keitetään kahvit ja avataan lahjat rauhassa. Sen jälkeen lapset saa leikkiä niitten lahjojen kanssa samaan aikaan kun ruoka laitetaan. Syödään joulupöytä mikä maistuu kaikille ja kevyt jälkiruoka päälle. Kuunnellaan joulumusiikkia, katsotaan jouluinen perhe-elokuva ja vietetään laatuaikaa perheen kesken.

Ketjussa on tullut esille paljon hyviä pointteja. Joulun kuuluu olla energiaa tuova, ei vievä. Kannattaa syödä sellaisia ruokia mistä pitää ja tehdä niitä asioita, jotka rentouttavat. Ne asiat mitkä ovat sulle merkityksellisiä voivat olla lapsille "yks hailee". Muistan omista lapsuuden jouluista lähinnä lahjajännityksen ja Joulupukin kuuman linjan, mutten ruokia tai koristeluja. Vasta teininä aloin kiinnittää enemmän huomiota ruokiin ja koristeluihin. Sun ei tarvitse matkia sun äitiä, koska sä et ole sun äiti. Perinteistä kannattaa poimia ne rusinat, niin ne vanhan kansan ihmisetkin on tehny.

Oman perheen kanssa olen tehnyt juurikin niin. Vanhempien luona äitini tekee jouluksi aina suunnattoman pitopöydän kristallilaseineen ja sunnuntaiastiastoineen, vaikka syöjiä saattaa olla muutama. Hän leipoo ja tekee suurimman osan itse, koska nauttii tekemisestä ja ruuasta. Omaan jouluperinteeseen olen ottanut tavan tehdä juhlasta mahdollisimman helpon viettää. Esim. teen suuritöisimmät ruuat etukäteen, jolloin aattona tarvii vain kuoria perunat, lämmittää lihakastike ja työntää valmis laatikko uuniin. Riisipuuron teen uunissa, sillä en jaksa seistä hellan ääressä odottamassa maidon palamista pohjaan. Jää enemmän aikaa rentoutumiselle ja fiilistelylle. Yleensä ostan itselleni joululahjaksi palapelin ja kirjan, joiden kanssa voin rentoutua pyhät. Jos hyvä ilma on, silloin saatamme puolison kanssa käydä ulkoilemassa ennen pääateriaa. Joulukirkot, hautuumaat ja saunat eivät omaan eikä vanhempienikaan perinteeseen kuulu, he saivat "kärsiä" niistä tarpeeksi lapsena. Jouluna kuuluu olla rauhassa eikä hötkyillä minnekään ja todellakin allekirjoitan tämän.

Ja edelleen katson joka aatto Joulupukin kuumaa linjaa.

Muistan vieläkin kun lapsena olin papan mukana hakemassa joulukuusta. Muistan myös noita Nokinenän joulukuunnelmat, siis kuuntelemisen, en tarinoita.

Tehkää omanlaisenne joulu, jota voitte varautua viettämään seuraavat vuosikymmenet, kun lapsi vaatii. Askarrelkaa itse koristeet, leipokaa jotain ...

Pelit ovat kivoja, siis sellaiset joita voi pelata koko perhe.

Kuten joku muukin taisi sanoa joulu on etenkin rauhallinen mielentila. Ja ainakaan itselle siihen pääsyä ei haittaa valmistelu ja suunnittelu etukäteen. Yksi parhaita rennon joulun tuojia on sen hoksaaminen että joulukuusi voi tulla sisään jo pari päivää ennen aattoa ja koristellaan vaikka aatonaattona.

Joulu syntyy rutiineista. Nykyihmisen on vaikea hyväksyä että siinä olisi salaisuus ja piillä aarre. Omaa joulua kannattaa kehittää joulu joululta. Oppia virheistä ja toistaa mikä tekee joulumieltä. Ei kannata liikaa stressata jos joulu 2019 ei ollutkaan lapsille vielä satumainen muistojen joulu. Se muistojen joulu syntyy kaikista jouluista joissa on ollut vilpitön tahto nauttia joulusta yhdessä.