Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koska pitäis nukahtaa ite sänkyyn?

04.06.2006 |

Meillä on vajaa 2v poika joka nukutetaa meidän sänkyyn ja sitten joko nostetaa se siitä omaan sänkyynsä tai sitten se jää nukkumaan meidän viereen.



Siinä on vaan se juttu että enää ei pysty niin helposti nostamaan sitä omaan sänkyynsä, ikää ja pituutta tullut sen verran joten mielessäni on käynyt että oiskohan aika opettaa se nukahtamaan omaan sänkyynsä.



Olen kattonut semmosta super nanny ohjelmaa missä joku ammattilainen tulee pistää perheeseen sääntöjä. Kerran oli kyse just 2v pojasta joka ei nukahtanut yksin sänkyynsä. Se käski tekemään niin että lukee iltasadun ja sit lapsen on mentävä nukkumaan. Valot sammutettii ja jompi kumpi vanhemmista meni siihen pinnasängyn viereen istumaan, mutta ei reagoinut mitenkää vaikka poika kuin huusi äitiään. Se ei saanut päätä kääntää jne. Poika nukahti 45 minutissa ja seuraavana iltana sama juttu mutta silloin äiti meni istumaan vähän pidemmälle ja kokoajan kauemmas ja kauemmas kunnes se poika oppi nukahtamaan yksin. Olen aatellut kokeilla sitä systeemiä. Onko kukaan tehnyt niin ja miten se on onnistunut? Siinä sitä naista otti sydämmestä kun oma 2 vuotias huutaa vieressä eikä mitää saanut tehä. Olen kyllä varautunut siihen. Oisko teillä muita konsteja asiaan? Onko ylipäätään hyvä ikä opettaa nyt nukahtamaan yksin? Poika on siis alle 1kk päästä 2v.



Kiitos etukäteen!

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
04.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis jos lapsi on opetettu nukahtamaan vanhemman ollessa läsnä niin aina tulee olemaan ongelmia yksin nukahtamisen kanssa,aloitit sen sitten koska vain. Mulla on tuleva eskarilainen ja hän ei halua vieläkään nukahtaa yksin,koska ollaan opetettu alusta saakka siihen,että aina on joku läsnä. Vahingosta viisastuneena päätin,että seuraava lapsemme nukahtaa yksin. Vauvasta saakka vein hänet aina samaan aikaan sänkyynsä ja ikinä ei ole ollut ongelmia yksin nukahtamisen kanssa. Ikää 2v2kk. Vanhemman on se päätös tehtävä,että nyt nukahtaa yksin. En tiedä helpottaako sitä tollaset super nanny-vinkit? Teet selväksi,että nyt yksin sänkyyn ja sillä siisti. Kaippa sitä pitää vaan palauttaa takasin omaan sänkyyn ihan niin monta kertaa kuin tulee sieltä poiskin.

Vierailija
2/8 |
04.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse tekisin tuon muutoksen asteittain. Joson tottunut nukahtamaan teidän sänkyyn, aloittaisin siitä, että nukahtaa omaansa. Eli omaan sänkyyn vain ja siihen viereen voi jäädä. Vaikka kuinka temppuilisi, pysyy vain vahvana. Vasta sitten, kun on tottunut nukahtamaan sinne niin kokeilisin sitä, että alkaa nukahtamaan yksin. Itse olen kyllä sitä mieltä, että 2v ei tarvitse vielä osata nukahtaa yksin. Meillä poika nukkuu omassa sängyssään omassa huoneessaan koko yön. Nukutan hänetniin, että pötkötän itse samassa huoneessa sohvalla. En juttele enkä kommunikoi. On tarkoitus, että nukutaan. Mutta pelkkä läsnäoloni riittää hänelle ja hän nukahtaa täysin omin avuin. Minusta riittää 2 vuotiaalle. Ihmeempää vaivaa tuo ei minulle tuota. Pikemminkin päivän rauhallinen heti, saa ajatella omia ajatuksiaan. Mutta kyllä omaan sänkyyn pitää osata nukahtaa itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3/8 |
04.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

poika alkoi nukkua omassa huoneessa omassa sängyssä joka yö n.6kk ikäisenä...

Vierailija
4/8 |
05.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aina on sopiva hetki opettaa. Mitä nuorempana, sen nopeammin oppii ja helpompaa kaikille, lapselle ja vanhemmille. Itse opetimme 7 kk iässä tyttömme jäämään omaan sänkyyn ja nukahtamaan itsenäisesti. Se takaa tutkimusten mukaan myös paremmat ja pitemmät yöunet, kun osaa nukahtaa itsenäisesti. (lähteitä ei nyt ole kun se kirja on lainassa).



Tuosta supernanny ohjelmasta. Hyvää siinä on rutiinit: iltasatu, rukous, kirja, laulu tms. eli mitä haluat ottaa iltarutiiniksi ennen nukkumaanmenoa kannattaa olla joka ikinen ilta samat. Sit yhdessä valot pois, verhot kiinni,ja lapsi sänkyyn.

Mutta itse reagoisin tuohon huutamiseen ja sängystä ylösnoousemiseen niin, että laittaisin lapsen tyynesti vaan makuulle aina kun nousee ylös, ja toistelisin " Nyt on aika mennä nukkumaan" tms. tylsällä äänellä :) Mutta en alkaisi muuten juttelemaan, ei katsekontaktia, ei palveluja (vettä, vessaan), eikä makuullelaitosta mitään hauskaa leikkiä.

Ja tuo on ihan toimiva, että vähitellen kauemmaksi lapsen sängystä ja joku ilta vaan hetki seisotaan huoneessa, ja sitten ovesta ulos vaikka lapsi on vielä hereillä.



Hyvä että oot varautunut " sydämestä ottamiseen" . :) Tokihan lapsi protestoi, kun tyyli muuttuu, mutta tämä on lapsen parhaaksi. Ja myös vanhempien, kun ei mene illalla pitkään nukuttamisessa. Riippuu lapsen temperamentista, kuinka kovaa huutaa ja miten uuteen rutiiniin tottuu. Mutta vanhemman pitkäjänteisyys ja päätös on tässäkin asiassa tärkeintä. Miehen apu on korvaamaton, voittee ottaa esim. kaks iltaa kerrallaan kumpikin vuorollaan.



Kerrohan miten nukuttamiset meni!



Vierailija
5/8 |
05.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajattelin vielä lisätä hyviin edellisiin vastauksiin omasta kokemuksesta, että näyttäisi vaihtelevan kausittain.



Meillä vauva on nukkunut omassa huoneessa 4kk ikäisestä lähtien ja nukahtanut itse sänkyyn noin 6kk ikäisestä. Tähän väliin on mahtunut jo useita erilaisia kausia, jolloin on menty nukkumaan vaihtelevalla menestyksellä.



Joskus 1,5 vuoden paikkeilla neiti itse pyysi päästä omaan sänkyyn nukkumaan ja jäi sinne kaikessa rauhassa. Nyt kun ikää on 2v1kk, on taas tullut sellainen vaihe, että äitiä tarvitaan enemmän apuna nukahtamiseen. Voi toki johtua myös siitä, että syksyllä on tulossa vauva, mutta on tällaista ollut aiemminkin. Taitaa olla yksi äidistä irtautumisvaihe menossa...



Eipä siihen itsestään nukahtamiseen auta mikään muu kuin johdonmukaisuus. Eli iltarutiinit kuntoon ja palvelut pois. Itse olen toiminut siten, että kun lapsi huutelee sängystään tai nousee seisomaan, käyn laittamassa hänet takaisin makaamaan ja taputan pyllylle tai paijaan vähän selkää ja sanon monotonisella äänellä " nyt nukutaan" . Tätä toistetaan kolme kertaa ja jos tämän jälkeenkin vielä tarvitsee huoneessa käydä, en sano enää mitään. Laitan vaan tytön makaamaan, paijaan vähän ja poistun huoneesta. Vähitellen oppii itse nukahtamaan...



masunasu rv26+3 ja tyttö 2v1kk



Vierailija
6/8 |
05.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensinnä, kun on aina nukahtanu teidän sänkyyn, niin jos ensin alottaisit sillä et nukahtais omaansa, olisko hyvä kikka vikka siirtää pinnasängystä jatkettavaan sänkyyn ja kehua kuin iso on jo kun isojen sänky, kuin reipas jne. sit vois astettain häipyä viereltä eka vaikka käväseen, toisella kertaa voi olla vähän pidempään jne. Ei tartte lasta huuattaa. Ja jos muksu kömpii pois sängystä, niin hänet vain palautetaan.



Meillä 2v. tyttö, näillä keinoin meillä ainaski onnistuttu. Nyt on kolmena iltana vain viety sänkyyn luettu iltasatu ja sanottu hyvää yötä. Et eiköhän se tästä. Ja tää tapaus on myös aina nukutettu. Vauvana nukutettiin viereen rinnalle, ja sitä rataa on jatkettu. Seuraavan kanssa olen kyllä viisaampi. Päiväunille tyttö nukutetaan vieläkin, rattaisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
05.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli teidän lapsella on varmasti jos siihen totuttelemista että menee omaan sänkyyn. sinuna olisin siinä vieressä ja jos lapsi on hädissään niin turvaa antaisin vieressä. yrittäkää tedä siitä omasta sängystä kiva paikka ja hyvä kokemus jossa ei tarvitse pelätä tai tulla yksin jätetyksi.



sitten kun tuo juttu on hallussa niin opettelemaan yksin nukahtamista.



meillä pojat kesällä 2v ja 4v ovat omissa sängyissä nukkumahuoneessaan ja äiti tai isi istuu tuolissa samassa huoneessa ja odottaa poikien nukahtamista. jotenkin tuntuu että meille tuo nukuttaminen on vanhemmillekin jotenkin tärkeää, kun pojat ovat päivällä hoidossa. meille on nyt 3 lapsi tulossa ja ehkäpä me sitten opetataan koko porukka myöhemmin nukahtamaan itsekseen.



lapsissa on muuten isoja eroja. meillä esikoinen on aina ollut " huono" nukahtaja, siis pyörii ja uni ei tule ja haluaa läheisyyttä. toinen taas simahtaa sen kun sänkyyn kantaa...

Vierailija
8/8 |
05.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuli hyviä vihjeitä.



Faith_ tuota puolta että mies on korvaamaton niin olen miettinyt ja meinasin pistääki siitä alotusviestiin. Must tuntuu että hän ei olis siinä mukana. En oo viittinyt sille mainta asiata koska oon melko varma että siltä tulee taas se " ei sillä oo väliä" kommentti eikä hänen mielestä pojan välttämättä tarvis oppia ite nukahtamaan. Sen asenne on toi vähän joka asiaan mitä otan puheeks.



Yks ilta mies oli mennyt jo nukkumaan ja poika oli kanssa väsynyt ja lähti kävelemään makuuhuonetta kohti. Mä sanoin että joo mee sinne isin viereen nukkumaan. Se kömpi sänkyyn, mutta hänelle ei riittänyt että isi, joka nukku siinä jo ennestää oli siinä vaan mun piti mennä sinne myös. En kumminkaan menny vaan sanoin sille hiljasella äänellä että mee siihen pötköttämään. Lähdin hiljaa pois huoneesta ja pienen hetken kerkesin olemaan olkkarissa kun mies huutaa että Jenni tuu ottamaan tää poika ja samalla hetkellä poika juoksee vastaan. Ei siis tule olemaan helppoa. Joskus se on kyllä nukahtanut sohvalle ilman että kukaan on siinä vieressä.



H.e.i.d.i tuota uutta sänkyä olen myös harkinnut. Oon miettinyt että kun poika oppii kuivaks vaipasta niin palkkioks ostetaa uus sänky. Ja nyt se kotona tekee hätänsä pottaan, mutta ei oo vielä oppinut kokonaan kuivaks. Sitten rahatilanne on semmonen että en tiiä onko siihen sänkyyn edes varaa. Mutta itse olen miettinyt että se poika on helpompi opettaa siihen pinnasänkyyn nukahtamaan yksin koska sieltä se ei voi lähtee pois.



No täytyy ottaa miehelle puheeks jos se suostuis mun ehdotukseen.



Lisää ehdotuksia lukisin vielä mielelläni.