Ihmisiä arvostetaan nykyään vain koulutuksen, sosiaalisen statuksen, ammatin ja varallisuuden perusteella

Vierailija kirjoitti:

Jos et kehitä itseäsi millään osa-alueella niin miksi yllätyt kun et ole kiinnostava? Laiskuus ei ole tulossa muotiin.

Ei ole tulossa muotiin, koska on jo. Lapsiperheet, maahan tulijat ym. elätetään ilmaiseksi. Palveluita päälle.

Pienipalkkaiselta työläiseltä rosvotaan omat rahat ja yritetään saada tekemään lisää ilmaiseksi. Vaikka sairaana.

Väittäisin. että ulkonäkö on kylläkin asia minkä perusteella ihmisiä nykyään arvotetaan. Koulutus, status ja raha ovat aina olleet arvossa, mutta nykyään arvostukseen tarvitaan vain isot tissit, huulet ja perse.

En kyllä valitse kavereita koulutuksen perusteella.

Miten niin nykyään? Ainahan se on noin ollut, ja vielä enemmän kuin nykyään.

Aina joku siitä hyötyy, kun ihmiset yrittävät olla jotain - muiden silmissä eivätkä itsensä takia... Hyväksynnänhakuisina ihmiset tuovat veroja valtiolle tekemällä niin paljon töitä että saavat enemmän rahaa kuin edes tarvitsevat, jotta eivät olisi "laiskoja". Antavat meikkifirmoille rahaa ostamalla kosmetiikkaa, jotta eivät olisi "rumia" tai "epäsiistejä", jotka eivät "ota huomioon" kanssaihmisiään. Hyväksykää minut! huutaa epätoivoinen ihminen ja samalla jonkun kassa kilisee.

Samaa mieltä, ahdistavaa, kun pitää yrittää esittää jotain muuta kuin mitä on, tullakseen muiden arvostamaksi.

Itse en arvosta ihmisiä ulkoisten puitteiden perusteella. Silti teitä syvällisiä ihmisiä ei ole jonossa tutustumaan työttömään, lihavaan ja huonohampaiseen naiseen.

Olet kuitenkin keskiluokkainen. Olet vain neutraali ja mitäänsanomaton, et kiinnitä ihmisten huomiota hyvässä etkä pahassa. Silti pidät itseäsi syrjäytyneitä parempana, eikö niin? On itsestäänselvää, ettet hakisi ystäviä sinnittelevistä, kouluttamattomista, pitkäaikaissairaista tai mhanmuuttajista. He itse tai heidän elämänsä on sinulle liian huonoa.

Arvosta edes sitä, että sulla on kiistaton oikeus olla olemassa ja liikkua kadulla ilman kenenkään vihaa ja halveksuntaa niskassasi. Lehdissä ei jatkuvasti kirjoiteta siitä miten et ansaitse elää jos siitä on muille kuviteltua haittaa. Sua ei panetella ja mustamaalata, kaikki ei tiedä jo ennen kuin tuntevat sut millä kaikilla tavoilla olet huono, paha tai vaarallinen ihminen.

Mikään noista ei saa mua arvostamaan ketään. En arvosta ketään enempää kuin ketään toistakaan. Voin ihailla jonkun ihmisen lahjakkuutta tai fiksuutta, mutta en silti arvosta sen enempää.

Vierailija kirjoitti:

Jos et ole korkeasti koulutettu, sinulla ei ole jotakin erityisalan osaamista, et harrasta jotakin erityisen huomionarvoista, et asu upeassa talossa/asunnossa, et ole mitään. Olen huomannut, että kaltaisiani keskiluokkaisia tavallisia ihmisiä ei pidetä minään. Jos tapaa uusia ihmisiä, aina nuo edellä mainitut asiat käydään läpi ja mikäli et loista edes kolmella mainituista elämän osa-alueesta, pian ihmiset ympäriltä katoaa, ei et ole muiden mielestä tarpeeksi kiinnostava, johon kannattaisi tutustua (ystävänä, en puhu nyt puolison etsinnästä).

Olen huomannut, ett en ole mitään muiden mielestä ja tuntuu aika pahalta.

Lisäisin tähän vielä ulkonäön. Ihmisten arvostaminen/ epäarvostaminen ulkonäön perusteella on lisääntynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Kaikki varmaan ymmärtävät, että se johtuu somen ja siellä elävän pinnallisuuden suosiosta. Se kuitenkin saattaa unohtua monelta vauvapalstalaiselta, että juuri naiset ovat niin paljon rakastaneet somea ja pakottaneet kaikkia käyttämään sitä. Jotenkin irvokasta mielestäni, kun naiset valittavat ulkonäkövaatimuksista, vaikka ovat itse paljon miehiä kovempia pakottamaan somemaailmaa, jossa ulkonäkövaatimukset ovat kertautuneet potenssiin verrattuna siihen mitä olivat maailmassa ennen somea.

M/39

Kyllä luonteella ja persoonallakin voi tehdä vaikutuksen, mutta jos ei silläkään osa-alueella ole mitään erityistä annettavaa niin ei sellainen ihminen kenenkään mieleen jää. Varallisuudella ja sosiaalisella statuksella pätevät lähinnä ne onnettomat, joiden persoonasta ei kukaan kiinnostuisi ilman kyseistä varallisuutta tai sosiaalista statusta.

”Nykyään”? Onko joskus ollut aikakausi, jolloin ihmisiä ei ole arvostettu juuri noilla samoilla spekseillä? Liitä mukaan myös ulkonäkö, sitäkin on arvotettu ihan aina.

Jos arvostat itseäsi, ja teet sitä mitä arvostat, niin muiden arvostus ei merkitse mitään. Mutta yleensä se ikäänkuin lankeaa itsensä arvostamisen seurauksena. Ja ainakaan minulle ei raha tai asema merkitse mitään.

Vierailija kirjoitti:

”Nykyään”? Onko joskus ollut aikakausi, jolloin ihmisiä ei ole arvostettu juuri noilla samoilla spekseillä? Liitä mukaan myös ulkonäkö, sitäkin on arvotettu ihan aina.

Kyllä. On ollut aikakausia, jolloin ihmisiä on arvostettu muidenkin asioiden perusteella kuin noiden. Mene 50 vuotta taaksepäin, niin Suomessa arvostettiin varsin paljon kovaa työmiestä tai miellyttävää ja lähimmäisistään huolehtivaa "emäntää", vaikka omaisuus olisikin ollut vähäinen, tuttavissa ei ketään julkkiksia eikä mediaseksikkäitä ihmisiä, ja ulkonäkökin vähän nuhruinen. Nykypäivänä vain sillä on väliä, onko sulla paljon rahaa, vaikutusvaltaisia kavereita, kuuluisuutta, tai ulkonäköä. Toki noilla on ollut aina jonkinlainen merkitys, mutta se merkitys ei ole ollut kaikkina aikakausina ollenkaan niin suuri kuin mitä se on nyt.

M/39

Olisi kiva kuulla enemmän missä kontekstissa?

Jos ihmisen itsensä arvostus riippuu muiden kuvitelluista asenteista, hän on rasittavaa seuraa. En jaksaisi ystävää, joka ruikuttaa kuten aloittaja. Vain muut ruikuttajat jaksavat. Sitten joka toisen keskustelun voi aloittaa huokaamalla: miksi ihmiset nykyään...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Nykyään”? Onko joskus ollut aikakausi, jolloin ihmisiä ei ole arvostettu juuri noilla samoilla spekseillä? Liitä mukaan myös ulkonäkö, sitäkin on arvotettu ihan aina.

Kyllä. On ollut aikakausia, jolloin ihmisiä on arvostettu muidenkin asioiden perusteella kuin noiden. Mene 50 vuotta taaksepäin, niin Suomessa arvostettiin varsin paljon kovaa työmiestä tai miellyttävää ja lähimmäisistään huolehtivaa "emäntää", vaikka omaisuus olisikin ollut vähäinen, tuttavissa ei ketään julkkiksia eikä mediaseksikkäitä ihmisiä, ja ulkonäkökin vähän nuhruinen. Nykypäivänä vain sillä on väliä, onko sulla paljon rahaa, vaikutusvaltaisia kavereita, kuuluisuutta, tai ulkonäköä. Toki noilla on ollut aina jonkinlainen merkitys, mutta se merkitys ei ole ollut kaikkina aikakausina ollenkaan niin suuri kuin mitä se on nyt.

M/39

Eikä arvostettu, jouduttiin vaan tyytymään niihin saatavilla oleviin taviksiin kun valinnanvaraakan ei ollut. Jos olisi ollut, olisi silloinkin vaihdettu kauniimpaan/rikkaampaan/kuuluisamoaan jne. Lakkaa kuvittelemasta vanhojen Suomi-filmien tarinoita todellisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Väittäisin. että ulkonäkö on kylläkin asia minkä perusteella ihmisiä nykyään arvotetaan. Koulutus, status ja raha ovat aina olleet arvossa, mutta nykyään arvostukseen tarvitaan vain isot tissit, huulet ja perse.

Miehillä arvostuksen saavuttaminen ei siis liene helppoa nykyään?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä luonteella ja persoonallakin voi tehdä vaikutuksen, mutta jos ei silläkään osa-alueella ole mitään erityistä annettavaa niin ei sellainen ihminen kenenkään mieleen jää. Varallisuudella ja sosiaalisella statuksella pätevät lähinnä ne onnettomat, joiden persoonasta ei kukaan kiinnostuisi ilman kyseistä varallisuutta tai sosiaalista statusta.

Tähänkin annetaan tilaisuus vain niille jotka kuuluu jo joukkoon. Työttömälle, mt-potilaalle tai lihavalle ei ap:n kuvaamissa piireissä annetta.

Mä vähän luulen, että keskiluokkaisilla on jo sen verran ystäviä, ettei uusille ole tarvetta, ellei toisessa ole jotain keskiluokkaisuutta erikoisempaa.