Lue keskustelun säännöt.
Suomen tapa lääkitä nuoriaan kourallisella pillereillä per päivä. Täyttääkö tämä nyt sitten ihmisoikeuskriteerit?
17.11.2019 |
Onko oikein että itsetuhoinen lapsi, joka haluaa hoitoon, niin lääkäri vaan lisää pillerien päiväannosta? Lisäksi lääkkeitä joita ei edes kuuluisi purkin mukaan edes antaa lapselle.
Annas olla kun jollekkin ulkomaalaiselle sattuu jotain, niin heti on Suomen hallinto tekemässä myönnytyksiä ja kumartelemassa ja viivytyksettä ryhtyy toimenpiteisiin, mutta kun on oman maan kansalaisesta kyse, niin ei mitään väärää ole tehty, kun nuori tekee itsemurhan sen jälkeen kun hoito evätty.
Tekisi mieli sanoa rumasti:(
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on ikävä ja itsekin olen saanut kokea, miten vaikeaa ja hidasta psykiatrisen avun saaminen voi olla. Mutta ei sillä kyllä ole mitään tekemistä ulkomaalaisten kanssa. En edes tajua miten ap on keksinyt näin absurdin syy-seuraussuhteen.
Tottakai sillä on tekemistä.
Jos niihin menee vuositasolla 2-3 miljardia, sen rahan voisi käyttää nuorten ja Vanhusten hoitamiseen.
Oikeastiko ihmiset luulevat että rahaa tulee taikaseinästä ja sitä on loputon määrä kaikille haluaville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä miten eri tavalla lääkkeitä määrätään. Lapsille kourakaupalla jopa lääkkeitä joita ei lääkkeen ohjeen mukaan saisi niille antaa. Sitten aikuisille jotka kärsii uniongelmista lääkärit pihtaa lääkkeitä. Jos mielialamömmöistä saa avun unettomuuteen niin niitä kyllä kirjoittavat vaikka säkillisen.
Niinhän se on...
Käypä hoito on yksi syy unettomuuden kohdalla. Ei potilaan voinnilla ole kummoista väliä, kunhan tiedetään että mennään pykälien mukaan oikein. Pitäisi olla sellaiset aivot jotka toimivat käyvän hoidon mukaan, että järjestelmästä saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on ikävä ja itsekin olen saanut kokea, miten vaikeaa ja hidasta psykiatrisen avun saaminen voi olla. Mutta ei sillä kyllä ole mitään tekemistä ulkomaalaisten kanssa. En edes tajua miten ap on keksinyt näin absurdin syy-seuraussuhteen.
Eikö? Rahasta se kiinni on, vai mistä mielestäsi?
Sitten taas jos pidettäisiin osastolla niin siitäkin valitettaisiin.
Minä en moiti nyt lääkitystäni lääkäristä tai hoitajasta. Tosin hoitoni alku oli tahallaan vääränlainen ja minulle iskettiin kourallinen pillereitä. Alku oli kamala, lopusta en tiedä mutta aavistan jumalattoman hyvää. Systeemi näin oli tässä mukana. Ensimmäinen hoitoni alussa oli ihmisoikeusrikkomus, pilleteiden yhteisvaikutus oli turmiollinen tahallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huolestuttavan monilla on hankalia psyykkisiä oireita. Mistä otetaan rahat kaikkien heidän terapioihinsa, koska hyvin harva maksaa itse käyntejään.
Jokaisen tietenkin pitäisi saada keskusteluapua, mutta onko siihen oikeasti mahdollisuuksia?
Vierailija kirjoitti:
Minä en moiti nyt lääkitystäni lääkäristä tai hoitajasta. Tosin hoitoni alku oli tahallaan vääränlainen ja minulle iskettiin kourallinen pillereitä. Alku oli kamala, lopusta en tiedä mutta aavistan jumalattoman hyvää. Systeemi näin oli tässä mukana. Ensimmäinen hoitoni alussa oli ihmisoikeusrikkomus, pilleteiden yhteisvaikutus oli turmiollinen tahallaan.
*pillereiden*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en moiti nyt lääkitystäni lääkäristä tai hoitajasta. Tosin hoitoni alku oli tahallaan vääränlainen ja minulle iskettiin kourallinen pillereitä. Alku oli kamala, lopusta en tiedä mutta aavistan jumalattoman hyvää. Systeemi näin oli tässä mukana. Ensimmäinen hoitoni alussa oli ihmisoikeusrikkomus, pilleteiden yhteisvaikutus oli turmiollinen tahallaan.
Tahallaan?
Kummallista henkilökuntaa mt-puolella.
Vierailija kirjoitti:
Miten haluaisit nuoria hoidettavan? Terapialla? Laitoshoidolla?
Suomessa on niin paljon (teitä) mt-ongelmaisia, ettei kaikille riitä laitospaikkaa.
Suomen mieleterveyshuolto ajettiin tarkoituksella alas 1990-luvun laman aikana ja se oli suuri virhe, josta maksetaan vielä pitkään.
Lasten ja nuorten tilanne on järkyttävä. Aikuisilla on sentään elämänkokemusta, jonka avulla he kykenevät suhteuttamaan paremmin asioita.
Jokainen mielenterveyspalveluissa pudonnut lapsi ja nuori on suuri menetys Suomelle valtionakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten haluaisit nuoria hoidettavan? Terapialla? Laitoshoidolla?
Suomessa on niin paljon (teitä) mt-ongelmaisia, ettei kaikille riitä laitospaikkaa.
Mikä vika terapiassa on? Tutkimusten mukaan toimii yhtä hyvin tai paremmin kuin lääkkeet.
Meinasin kommentoida tapaasi halveksua avun tarpeessa olevia viattomia ihmisiä, mutta tätä kirjoittaessa tajusin että tämä olikin provo. 2/5 koska lankesin.
Terapiahoidolla on rajansa. Aina potilas ei ole terapiakunnossa. Miten käyt terapiassa, jos potilas ei puhu mitään tai vastustaa koko terapiaan tuloa?
Eli se, että harvinaisissa ääritapauksissa terapia ei toimi tarkoittaa sitä että se voidaan unohtaa kaikkien kohdalta? Eli jos esim. turvavyöt kohtuvat kuolemaksi 1/1000 mutta pelastavat hengen 999/1000, niitä ei pitäisi käyttää? On vaikea uskoa että osallistut keskusteluun ns. in good faith.
Eikö ennemmin kaikille pitäisi antaa terapiaa ja tarvittaessa lääkkeitä (että esim. ovat terapiakunnossa)?
Esim akuutisti psykoottiselle ja sekavalle ei voi antaa terapiaa, se vaatii kykyä vastavuoroiseen kontaktiin ja koostuneeseen suht. järkevään ajattelukykyyn. Ei hommasta tule mitään jos potilas mumisee eikä vastaa kysymyksiin. Eihän kukaan antaisi terapiaa syvästi dementoituneellekaan. Sama homma masentuneilla, jos on niin syvästi masentunut ettei kykene/jaksa syödä eikä nousta sängystä ylös ja on täysin apaattinen niin ei tuolloin terapia auta tai edes onnistu vaan ykkösprioriteetti on turvata ravitsemus ym. vitaalitarpeet. Terapiassa ihmisen pitää olla keskustelukykyinen ja suht hyvävoimainen. Psykoterapia ei ole akuutin päivystyspsykiatrian hoitovalikoimaa, sillä ei hätätilanteissa henkeä pelasteta.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä miten eri tavalla lääkkeitä määrätään. Lapsille kourakaupalla jopa lääkkeitä joita ei lääkkeen ohjeen mukaan saisi niille antaa. Sitten aikuisille jotka kärsii uniongelmista lääkärit pihtaa lääkkeitä. Jos mielialamömmöistä saa avun unettomuuteen niin niitä kyllä kirjoittavat vaikka säkillisen.
Totta! Olen kärsinyt uniongelmista puolet elämästäni, saanut masennusdiagnoosin ja koulunkäynti ja elämä muutenkin kärsinyt. Silti edelleen kun puhun nukkumisvaikeuksista, saan korkeintaan jonkun vihkosen jossa neuvotaan "rauhoittumaan ennen nukkumaanmenoa". Minusta voisi hyvinkin olla mahdollista, että masennus helpottaisi jos saisi normaalisti nukuttua, mutta mitään tälle ei edelleenkään haluta tehdä vaikka näin aikuisena saanen syödä mitä vain lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä itsetuhoiset ja masentuneet nuoret lääkitään Suomessa Ketipinorilla hiljaisiksi ja ruokaa ahmiviksi zombeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en moiti nyt lääkitystäni lääkäristä tai hoitajasta. Tosin hoitoni alku oli tahallaan vääränlainen ja minulle iskettiin kourallinen pillereitä. Alku oli kamala, lopusta en tiedä mutta aavistan jumalattoman hyvää. Systeemi näin oli tässä mukana. Ensimmäinen hoitoni alussa oli ihmisoikeusrikkomus, pilleteiden yhteisvaikutus oli turmiollinen tahallaan.
Tahallaan?
Kummallista henkilökuntaa mt-puolella.
Tuntuisi siltä sokeudella että psykopatialla on osansa, oli ja tulee olemaan. Jos vain nyt kaikki on valkoisella.
En kestä näitä ilkeys kommentteja kuten oikein kirjoitus huhhuh nimimerkistä voi huomata nimettömiä kytkyrejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huolestuttavan monilla on hankalia psyykkisiä oireita. Mistä otetaan rahat kaikkien heidän terapioihinsa, koska hyvin harva maksaa itse käyntejään.
Jokaisen tietenkin pitäisi saada keskusteluapua, mutta onko siihen oikeasti mahdollisuuksia?
Elämme nykyaikaa eivätkä mielenterveyden ongelmat ole nuorten keskuudessa samanlainen tabu kuin 25 vuotta sitten. Nykyään sentään nuoret uskaltavat puhua asioista. Aiemmin ei uskallettu edes hakea apua ja itsemurhaluvut olivat nykyistä rumemmat.
Oman teinini yksi kaveri kärsii keskivaikeasta masennuksesta, toinen kärsii kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja kolmas kärsii ADHD:sta. Heistä jokainen uskaltaa puhua sairaudestaan ja kertoa, että ne vaativat hyvin täsmällistä elämänrytmiä ja oman osansa sairaan ajasta.
Vierailija kirjoitti:
Nykynuorilla on asiat paremmin kuin 20 vuotta sitten, kaikki kannetaan eteen. Mikä on muuttunut?
Narsismi on lisääntynyt - kukaan ei uskalla olla realistinen. Työtä ei arvosteta, kaiken saa sossusta paitsi sitä huomiota.
Eiköhän se ole niin, että äitien ja isien pitää luoda uraa jotta voi maksaa sen 400 000 e asuntovelan ja 50 000 e autovelan. Siinä ei ehdi paljoa lapsiinsa keskittyä.
Laitoshoito kohdistetaan usein vääriin tapauksiin. Itselläni on papereissa merkintä teini-iän psykoosista ja sen nojalla lääkäri on monta kertaa ollessani väsynyt ja poissaoleva, tulkinnut jotain olevan pahasti vialla ja laittanut sairaalaan. Vaikka sillä hetkellä en olisi millään tavalla hyötynyt sairaalassa maakaamisesta. Samat potilaat siellä osastollakin kerta toisensa jälkeen pyörii. Useilla päihteiden käyttö lähtenyt käsistä ja rahat loppu ja aiempien sairaalajaksojen takia pääsee helposti osastolle huilaamaan. Samaan aikaan vakavasti itsetuhoisia käännytetään lääkäristä kotiin, koska kriteerit hoidolle ei täyty.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä itsetuhoiset ja masentuneet nuoret lääkitään Suomessa Ketipinorilla hiljaisiksi ja ruokaa ahmiviksi zombeiksi.
Kyllä yhteiskunnan arvot näkyvät siinä miten heikompi osaisit hoidetaan. Eli kovat on arvot.
Eipä hätää, sillä suomalaisia syntyi 10 v sitten 60 000 ja tänävuonna 45 000. Eipä kohta tarvita kouluja yms.
Tosin jos m muuttajia tulee lisää niin ainakin heidän kela-tukiin menee sitten hirveästi rahaa.
Psykiatrisesta hoidosta karsittu sillä maa han muutto maksaa 3 mrd.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeistä monesti iso apu. Toki mahdolliset sivuvaikutukset huomioitava.
En tiedä yhden 1 tyypin bipolaarin joille lääkityksestä on ollut apu ja monta kymmentä joille niistä ei ole ollut mitään hyötyä ja kourallisen ihmisiä jotka parantuivat lopettamalla lääkkeet. Joten ei niistä ole hyötyä noin 98% :lle ihmisiä oman arvioni mukaan. Itse kuulun niihin jotka sai elämän takaisin lopettamalla lääkkeet kokonaan.
Nykynuorilla on asiat paremmin kuin 20 vuotta sitten, kaikki kannetaan eteen. Mikä on muuttunut?
Narsismi on lisääntynyt - kukaan ei uskalla olla realistinen. Työtä ei arvosteta, kaiken saa sossusta paitsi sitä huomiota.