Ei ole sattumaa, että Suomi ja Viro ovat PISA-tutkimusten kärjessä Euroopassa - itämerensuomalaisilla on korkeampi keskimääräinen ÄO kuin muilla eurooppalaisilla.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiskunnan keskimääräninen ÄO on noussut paljon vaikka näin ei pitäisi olla. Koulutus ja harjaannus vaikuttaa, vaikka ÄO muka on kulttuuri- ja koulutusriippumaton.  

Eli Suomessa ja Virossa on hyvät ÄO tulokset, koska täällä on (ollut) hyvät koulut.

Niin, tosin ei ne koulut Suomeen ole taivaasta tippuneet, vaan yhdessä ne on päätetty perustaa, jotta saadaan vähistä resursseistamme mahdollisimman paljon irti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä asia on niin vaikea ihmisten ymmärtää... Suomen ja viron kieli on morfologisesti todella yksinkertaista ja käytössä on lähes sataprosenttisen foneettinen kirjoitustapa, jossa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain. Tällainen kieli on merkittävästi helpompi oppia ja käyttää kuin muut maailman kielet.

Kirjoitustapa on helppo, kokska kirjakieli laadittiin verrattain myöhään (miksi laatia vaikeaa, kun voi tehdä helpon!).

Mutta kielet itsessään ovat hyvin vanhoja, eikä mitenkään poikkeuksellisen yksinkertaisia. Ilmaisuvoimaltaanhan suomi on paljon parempi kuin esim. yksinkertainen ruotsi (joka on saksasta yksinkertaisettu murre).

Suomi on poikkeuksellisen yksinkertainen kieli. Vaikeaksi sen tekee sen muista eurooppalaisista kielistä poikkeava kielioppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiskunnan keskimääräninen ÄO on noussut paljon vaikka näin ei pitäisi olla. Koulutus ja harjaannus vaikuttaa, vaikka ÄO muka on kulttuuri- ja koulutusriippumaton.  

Eli Suomessa ja Virossa on hyvät ÄO tulokset, koska täällä on (ollut) hyvät koulut.

Miksi on ja on ollut? 

Eivätkö älykkäät juuri rakenna toimivaa yhteiskuntaa ja koulutus on sen ydin. Eli muna- ja kanakysymys. 

Älykkyyosamäärätestin kehittäjä ei muuten itse usko siihen että kyse on absoluuttisesta testistä, vaan testituloksiin vaikuttaa kaikki ympäristötekijät kuten ravinto, kulttuuri jne.

Hah, rasistit haluavat uskoa edustavansa yli-ihmisrotua.

Perstuntumalta sanoisin, että ainoa ero suomalaisten ja muiden kansallisuuksien välillä on se, että suomalaiset ottavat kaikki testit ihan helkkarin tosissaan.

Osoittaa vain kuinka vähän Äöllä nyt on loppujen lopuksi väliä. Kyllähän aasialaisetkin ovat eurooppalaisia älykkäämpiä, mutta jäivät alistetuiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Perstuntumalta sanoisin, että ainoa ero suomalaisten ja muiden kansallisuuksien välillä on se, että suomalaiset ottavat kaikki testit ihan helkkarin tosissaan.

Motivaatiolla on tietenkin suuri merkitys.

Ei ÄO kaikkea merkitse. Eurooppalaisten korkeampi altruismisuus kääntyi itseään vastaan kun sitä hoksattiin alkaa hyväksikäyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä asia on niin vaikea ihmisten ymmärtää... Suomen ja viron kieli on morfologisesti todella yksinkertaista ja käytössä on lähes sataprosenttisen foneettinen kirjoitustapa, jossa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain. Tällainen kieli on merkittävästi helpompi oppia ja käyttää kuin muut maailman kielet.

Kirjoitustapa on helppo, kokska kirjakieli laadittiin verrattain myöhään (miksi laatia vaikeaa, kun voi tehdä helpon!).

Mutta kielet itsessään ovat hyvin vanhoja, eikä mitenkään poikkeuksellisen yksinkertaisia. Ilmaisuvoimaltaanhan suomi on paljon parempi kuin esim. yksinkertainen ruotsi (joka on saksasta yksinkertaisettu murre).

Suomi on poikkeuksellisen yksinkertainen kieli. Vaikeaksi sen tekee sen muista eurooppalaisista kielistä poikkeava kielioppi.

Miksi suomenkielisen on kuitenkin suhteellisen helppo oppia englantia tai ruotsia, vaikka se ero kieliopissa on siihen suuntaan ihan yhtä suuri?

Päivän persualoitusten voittaja löytyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä asia on niin vaikea ihmisten ymmärtää... Suomen ja viron kieli on morfologisesti todella yksinkertaista ja käytössä on lähes sataprosenttisen foneettinen kirjoitustapa, jossa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain. Tällainen kieli on merkittävästi helpompi oppia ja käyttää kuin muut maailman kielet.

Kirjoitustapa on helppo, kokska kirjakieli laadittiin verrattain myöhään (miksi laatia vaikeaa, kun voi tehdä helpon!).

Mutta kielet itsessään ovat hyvin vanhoja, eikä mitenkään poikkeuksellisen yksinkertaisia. Ilmaisuvoimaltaanhan suomi on paljon parempi kuin esim. yksinkertainen ruotsi (joka on saksasta yksinkertaisettu murre).

Suomi on poikkeuksellisen yksinkertainen kieli. Vaikeaksi sen tekee sen muista eurooppalaisista kielistä poikkeava kielioppi.

Miksi suomenkielisen on kuitenkin suhteellisen helppo oppia englantia tai ruotsia, vaikka se ero kieliopissa on siihen suuntaan ihan yhtä suuri?

Ei muuten ole. Jos vertaat nyt huviksesi vaikka ruotsalaisten ja suomalaisten keskimääräistä englanninkielentaitoa, huomaat nopeasti, että ruotsalaiset puhuvat loistavaa englantia merkittävästi pienemmällä panostuksella. Ehkä tämä suomalaisten kova työ muiden kielten oppimisessa on lisännyt meidän kollektiivista älykkyyttä, vaikka absoluuttisesti emme olekaan päässeet ruotsalaisten tasolle englannin osaamisessa.

Ensin oli fiksut ihmiset, sitten vasta hyvät koulut ja sitten vielä fiksummat ihmiset.

Eli ei muna vai kana -kysymys.

Hyvien yhteiskuntien taustalla on aina väestön kyvyt ja arvot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiskunnan keskimääräninen ÄO on noussut paljon vaikka näin ei pitäisi olla. Koulutus ja harjaannus vaikuttaa, vaikka ÄO muka on kulttuuri- ja koulutusriippumaton.  

Eli Suomessa ja Virossa on hyvät ÄO tulokset, koska täällä on (ollut) hyvät koulut.

Miksi on ja on ollut? 

Eivätkö älykkäät juuri rakenna toimivaa yhteiskuntaa ja koulutus on sen ydin. Eli muna- ja kanakysymys. 

Näitä kouluja on yritetty rakentaa afrikkaankin mutta jotkut ei vaan opi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä asia on niin vaikea ihmisten ymmärtää... Suomen ja viron kieli on morfologisesti todella yksinkertaista ja käytössä on lähes sataprosenttisen foneettinen kirjoitustapa, jossa yhtä äännettä vastaa yksi kirjain. Tällainen kieli on merkittävästi helpompi oppia ja käyttää kuin muut maailman kielet.

Kirjoitustapa on helppo, kokska kirjakieli laadittiin verrattain myöhään (miksi laatia vaikeaa, kun voi tehdä helpon!).

Mutta kielet itsessään ovat hyvin vanhoja, eikä mitenkään poikkeuksellisen yksinkertaisia. Ilmaisuvoimaltaanhan suomi on paljon parempi kuin esim. yksinkertainen ruotsi (joka on saksasta yksinkertaisettu murre).

Suomi on poikkeuksellisen yksinkertainen kieli. Vaikeaksi sen tekee sen muista eurooppalaisista kielistä poikkeava kielioppi.

Miksi suomenkielisen on kuitenkin suhteellisen helppo oppia englantia tai ruotsia, vaikka se ero kieliopissa on siihen suuntaan ihan yhtä suuri?

Ei muuten ole. Jos vertaat nyt huviksesi vaikka ruotsalaisten ja suomalaisten keskimääräistä englanninkielentaitoa, huomaat nopeasti, että ruotsalaiset puhuvat loistavaa englantia merkittävästi pienemmällä panostuksella. Ehkä tämä suomalaisten kova työ muiden kielten oppimisessa on lisännyt meidän kollektiivista älykkyyttä, vaikka absoluuttisesti emme olekaan päässeet ruotsalaisten tasolle englannin osaamisessa.

Ruotsin kieli on huomattavasti lähempänä englantia kuin suomi. Ruotsalainen kaverini määritteli jokseenkin niin, että puhuu englantia korvaten ruotsin sana, mutta kielioppia ei tarvitse pahemmin miettiä kun tulee "luonnostaan".

Vierailija kirjoitti:

Hah, rasistit haluavat uskoa edustavansa yli-ihmisrotua.

Jep, sellaista joka vielä tulevaisuudessa kuolee sukupuuttoon näillä syntyvyysluvuilla. Ei taida äo auttaa siihen asiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiskunnan keskimääräninen ÄO on noussut paljon vaikka näin ei pitäisi olla. Koulutus ja harjaannus vaikuttaa, vaikka ÄO muka on kulttuuri- ja koulutusriippumaton.  

Eli Suomessa ja Virossa on hyvät ÄO tulokset, koska täällä on (ollut) hyvät koulut.

Tälle ilmiölle on itseasiassa nimikin: Flynnin ilmiö

https://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6

"Flynnin ilmiö tarkoittaa älykkyyttä mitattaessa esiintyvää pitkän aikavälin kehitystä, jossa tulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Havainto on nimetty uusiseelantilaisen filosofin ja älykkyystutkijan James R. Flynnin mukaan.

Ilmiön selitysyrityksiä ovat olleet muun muassa pienempi perhekoko, tehokkaampi koulutus, ravinnon kehittyminen, elinympäristön monimutkaistuminen ja heteroosi eli alleelien sekoittumisen tuomat hyödyt yksilönkehityksessä. Havainto saattaa ihmetyttää varsinkin ihmisiä, jotka uskovat älykkyystestien mittaavan ihmisyksilön absoluuttista, muuttumatonta älykkyyttä, koska se tarkoittaisi, että uudet sukupolvet ovat aina aiempia älykkäämpiä. Flynn itse ei usko tähän."

Flynn efekti ei toteudu enää korkeammalla sivistystasolla. Se ei ennusta älykkyyden kasvavan loputtomasti, eikä kiellä biologisia eroja. Tietty määrä virikkeitä tarvitaan älykkyyden potentiaalin maksimoimiseksi, siitä Flynnin ilmiössä on kyse.