Älyttömimmät asiakaspalvelukokemukset -peukutusketju

Vierailija kirjoitti:

Olen herneelle allerginen ja kerroin ravintolassa tästä etukäteen. Sain ruoaksi kikhernepyöryköitä. Kun valitin asiasta, totesivat että "olet allerginen herneelle. Nämä ovat kikherneitä." "Herne kuin herne" sopersin turhautuneena tarjoilijalle. :D

No kikherneet ja herneet ovat varsin erilaisia. Vai oletko yleisesti ottaen kaikille pavuille allerginen?

En tiedä meneekö asiakaspalvelun alle, mutta hain töitä eräästä firmasta. Minulle soitettiin ja kerrottiin, etten tullut valituksi. Sen jälkeen haastattelija alkoi hehkuttaa, kuinka upean henkilön olivat valinneet tehtävään. Mitäpä tuohon olisi pitänyt sanoa? Kiitos, että ette valinneet minua?

Vierailija kirjoitti:

Menin autokaupoille, kerroin tarkasti mitä etsin, millaisella koneella ja mukavuuksilla.

Kauppias aika vaikeana kysyi että onko mulla miehen lupa ostaa autoa.

Ei tullut kauppoja, kannoin rahani toiseen liikkeeseen.

Eikä muuten ole miestäkään, eikä tule.

Miksi piti mainita ettet ota miestä?

Tilasin kahvilasta mukaan kahvin ja  3 croisanttia, myyjäpoika naurahti että  "eiköhän yksi riittäisi" ja tulkitsin tämän kuittailuksi painostani. Näki kai naamastani että pieleen meni mutta  myöhäistä, en halunnut enää edes kahviani vaan jätin sen tiskille  ja poistuin. 

Olin kuskina äidilleni kun hakeutui ensiapuun kovan vatsakivun vuoksi ja ulkomaalainen  mieslääkäri alkoi jankata äitini olevan raskaana. 79-vuotiaan naisen jolta olivat kuukautiset loppuneet 55-vuotiaana..

Tilanne oli ihan tragikoominen, hoitajakin koetti selittää lääkärille että jos hormonitoiminta on loppunut ei voi tulla vauvaa. Ehkä siellä Intiassa on yleistäkin,  että mummelit synnyttää mutta.. jestas XD

Vierailija kirjoitti:

Ravintola unohti tuoda erikoistilaukseni muiden ruokien mukana. Muilla oli lihaa ja minulle piti olla sen sijaan kalaa. 10 minuuttia myöhemmin tarjoilija toi minulle lautasen, jossa oli 3 x 2 kokoinen pala seitiä. Tarjoilija katsoi minua ja sanoi palan kutistuneen paistaessa. En voinut kuin nauraa. Mikään kunnollinen kala ei ole tuon kokoinen. Olimme syömässä ketjuravintolassa, emme missään neljän tähden maisteluillallisella. :D

Minulle jäi nyt kyllä aika tavalla epäselväksi minkä kokoinen se pala oli.

Hauskoja

"Ei kukaan voi olla allerginen riisille" sanottiin ravintolassa, kun kysyin löytyykö minulle allergian vuoksi riisitöntä ruokaa.

Vaarini menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen.

Hänellä oli Elisalla määräaikainen puhelinliittymä. Kuoleman jälkeen halusimme peruuttaa tuon littymän. Soitin Elisan asiakaspalveluun ja pyysin lopettamaan liittymän omistajan kuoleman vuoksi. Aspa jankkas ja jankkas, että määräaikaisen liittymän voi peruuttaa vain liittymän haltija itse jos tietyt ehdot täyttyvät.

Minä: Joo-o, kyseinen henkilö on kuollut. Mitä papereita te tarvitsette, että liittymä voidaan peruuttaa. Kuolintoidistuksen? Entä muuta.

Aspa: Rouva, te ette nyt ymmärrä liittymää ei voi perua kukaan muu kuin se henkilö jonka nimissä littymä on.

Minä Ymmärrän, mutta miten menetellään tilanteessa, jossa liittymän haltija on kuollut?

Aspa: Teidän pitää olla yhteydessä liittymän haltijaan, ja pyytää häntä soittamaan tänne meille.

Minä: ??? Hän on siis kuollut xx.xx.xxxx. Mitä papereita tarvitsette kuolinpesältä, että liittymä voidaan sulkea?

Aspa: Vain omistaja voi sulkea liittymän.

Tässä vaiheessa minulta paloi käämi, pyysin häntä ottamaan yhteyttä taivaaseen asianosaiseen henkilöön. tai voi olla helpompaa jos kuitenkin saisin puhua esimiehenne kanssa. Aspa ei pahoitellut eikä yhdistänyt esimiehelle vaan toiselle aspalle, joka lopulta ymmärsi, että liittymän haltija on kuollut ja lupasi sulkea liittymän. Tai niin luulin, mutta laskujen tulo vain jatkui.

Pakko oli lähettää sähköpostia ja liittymä saatiin lopulta suljettua. Vielä jouduimme vääntämään asiaa kahdesta laskusta, joita emme suostuneet maksamaan kun liittymän sulkeminen oli haastavaa. Kyse ei ollut isoista summista, mutta periaatteesta.

Aika hirveään tilanteeseen aspa olisi lesken asettanut, jos hän olisi joutunut asiaa hoitamaan. Jo laskun tuleminen vaarini nimellä vielä paria kuukautta hänen kuolemansa jälkeen oli jo tarpeeksi järkyttävää.

Hääyönä sviitin ammeesta löytyi jonkun hiuksia ja lakanoiden välistä häpykarva. Oli kieltämättä ällöttävää.

Ostin kaupasta graavilohta. Kotona syötyäni huomasin, että kalan viimeinen käyttöpäivä oli ollut edellisenä päivänä. Ymmärrän, että kauppiailla jää joskus joku vanhentunut tuote hyllyyn, mutta kalatiskillä niin ei saisi käydä.

Sairaalasta annettiin minulle väärän ihmisen todistus. Paperissa oli alaikäisen vastakkaista sukupuolta olevan nuoren hetu ja syy sairaalassa oloon. Vein paperin heti takaisin ja sain omani tilalle. Valitin asiasta potilasasiamiehelle, mutta sairaalasta sanoivat etteivät tiedä, kuka tuo toinen osapuoli oli. Kumma juttu, kun tein kirjallisen valituksen potilasasiamiehelle sairaalan tiskillä samalla kuin palautin väärän todistuksen. Potilasasiamies totesi, ettei vahinkoa ole tapahtunut, kun toin paperin takaisin.

Entä jos en olisikaan palauttanut paperia ja olisin käyttänyt saamiani tietoja väärin?

Menin terveyskeskukseen verikokeeseen. Annoin henkilökorttini, mutta hoitaja ei löytänyt koneelta lähetettäni. Etsin laukustani paperisen lähetteen ja siitä selvisi lähetteen olevan aivan toiselle henkilölle. Lopulta selvisi, että lähetteen tehnyt hoitaja ei ollut tarkistanut tietojani kunnolla lähetettä tehdessään. Hoitaja oli määrännyt kokeet samana päivänä syntyneelle naiselle, jolla oli kanssani sama sukunimi. Labran työntekijä vaan totesi "Ei ole ensimmäinen kerta, tälle työkaverille näitä sattuu säännöllisesti".

Kaikenlaisia tapauksia sitä terveydenhuollossa on töissä.

Oli tulossa juhlat ja menin ostamaan sukkahousuja. Mekko oli melko ihomyötäinen ja ajattelin, että tukisukkahousut voisivat olla parhaat sen alle, joten valitsin semmoiset. Maksoin ostokseni, mutta en ees ehtinyt kassalta pois, kun toinen myyjä totesi toiselle, että mihin toi noita muka tarvii. Olin hoikka ja nuori mutta tietääkseni tukisukkahousuja voi käyttää kuka vaan.

Myyjä yski kaupan kassalla ja ojensi sitten vaihtorahat minulle. Ällötti.

Ostosten kommentointi ruokakaupassa on aina yhtä ärsyttävää. En kaipaa analyysia ruokakorini sisällöstä.

Olin 20 v. odottaessani lastamme. Opiskelin lähäriksi, mutta jouduin keskeyttämään opinnot, harjoittelu olisi ollut palvelutalossa enkä olisi ollut siinä kunnossa että olisin sen pystynyt suorittamaan. Aikaa oli siis runsaasti käytettävissä vaatteiden, vauvan sängyn yms. hankkimiseen. Kiertelin kaupoissa ja vertailin laatua/hintaa. Useimmiten palvelu oli suorastaan loistavaa. Sitten astelin sisään ns. Paremman Väen Huonekaluliikkeeseen.

Kiertelin äärimmäisen ahtaissa tiloissa ja etsin pinnasänkyjä ja hoitopöytiä. Lehdestä olin kyseisen ketjun tarjouskampanjan noista tuotteista löytänyt, mutta liikkeessä ei niitä näkynyt. Viimein löysin kuitenkin vanhemman rouvan joka vaatetuksensa perusteella työskenteli liikkeessä.

"Anteeksi, ehtisitteköhän auttaa minua?" Kysyin. Rouva keskeytti minut nostamalla toisen kätensä kämmenpuoli minuun päin, katsoi minua hitaasti päästä varpaisiin ja veti suupielensä halveksuvaan irveeseen.

"Me ei olla tavattu asioida opiskelijoiden kanssa," rouva sähähti, käänsi selkänsä ja meni menojaan.

Vein rahani muualle, mutta vielä tänäkin päivänä kun tuo putkahtaa mieleen, mietityttää muutamakin asia. Mistä se rouva tiesi minun olevan opiskelija? Miksi opiskelija ei hänelle kelvannut asiakkaaksi? Valikoimassa kun näytti olevan myös budjettimallin sänkyjä, tietokone- ja työpöytiä ja -tuoleja?

up

Kerran työpaikkani auto vietiin huoltoon ja siihen piti tilata jokin osa. Osan piti tulla nopeasti ja työnantaja jätti auton huoltamolle odottamaan osaa, josta huoltamo peri pientä maksua, kun tilat olivat ahtaat.

Kuitenkin, Posti sähläsi paketin kanssa ja paketti kulki väliä Oulu-Ahvenanmaa-Vantaa-Seinäjoki-Rovaniemi-Oulu jne. Sinne soitettiin, laitettiin viestiä että ottakaa nyt joku se paketti kiinni. Osan piti tulla siis Raumalle.

Kukaan ei sitä pakettia saanut kiinni, luulen etteivät vaan viitsineet edes yrittää, mutta erittäin kiukkuisen puhelun jälkeen se saatiin viimein kiinni Vantaalla, kun se oli seilannut tuota väliä yli kaksi viikkoa. Tässä vaiheessa tietysti työnantajalle oli kertynyt jo aika paljon maksua auton säilytyksestä ja oli yhteydessä Postiin tästä, koska heidän sähläyksensä takia hintaa tuli aika paljon, sitä en tiedä miksei hän hakenut autoa pois kun aika venyi ja venyi.

Postista tarjottiin hyvitykseksi yhtä arkkia postimerkkejä, taisi siihen aikaan arvoa olla muutama euro. Työnantajani kuitenkin räjähti niin täydellisesti tuosta asiakaspalvelijalle, että sai sitten postikulut takaisin hyvityksenä. Ja kun paketti viimein saapui, moka oli selvästi Postin, koska osan lähettänyt firma oli laittanut tiedot ihan oikein pakettiin ainakin osoitetarrojen perusteella. Tuon jälkeen muuten työnantajani ei ole enää ikinä käyttänyt Postin palveluita, vaan siirtyi Matkahuollon asiakkaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ostin kaupasta graavilohta. Kotona syötyäni huomasin, että kalan viimeinen käyttöpäivä oli ollut edellisenä päivänä. Ymmärrän, että kauppiailla jää joskus joku vanhentunut tuote hyllyyn, mutta kalatiskillä niin ei saisi käydä.

Jopas vain olikin älytön asiakaspalvelukokemus.