Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset eivät kouluttaudu miesvaltaisille aloille?
16.11.2019 |
Itse olen sähkö"mies" ja töitä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä. Tienaan myös ihan hyvin. Miksi naiset valitsevat edelleen niin usein esim. hoito- tai ravintola-alan, eivätkä kouluttaudu näille parempipalkkaisille miesvaltaisille aloille? Esim. putki- ja sähkömiehiltä eivät ihan heti työt lopu, lisäksi tunnen naispuolisen automekaanikon ja koneistajan jotka molemmat ovat tosi tyytyväisiä ammatinvalintaansa.
Jotkut sanovat, että raskaita ja likaisia hommia, mutta niin se kai on hoitotyökin, joka edelleen houkuttelee naisia pilvin pimein?
Kommentit (51)
Minä olen terästehtaassa töissä. Naisena pärjää, kun ei ala vaatia itselleen mitään erityiskohtelua sukupuolen vuoksi, vaan tekee työnsä siinä missä miehetkin. Ja työilmapiiri on meilläkin hyvä, työkavereista on saanut jopa muuttoapua kun tuli yllättäen tarvis ja meinasin olla pulassa asian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua suorittavan tason työhön enkä tuollaisten alojen yrittäjäksi. Minulle on tärkeää, että pystyn itse vaikuttamaan työhöni ja työaikoihini ja työn tekemiseen (etätyöt, saldovapaat, liukuma, mahdollisuus päättää itse loma-ajoistaan).
No toihan riippuu tosi paljon siitä mille alalle ja tasolle kouluttautuu. Varmaan joku sähköasentaja ei voi tehdä etätöitä, mutta ei oikein voi tehdä sairaanhoitajakaan. Luulisi, että insinöörit sen sijaan voisivat itse vaikuttaa aika reippaastikin noihin mainitsemiisi asioihin.
Selvennyksen vuoksi kerron, etten ole myöskään hoitoalalla. Oma alani on aika lailla sukupuolineutraali eli minulla on korkeakoulututkinto, joka antaa valmiuksia monenlaisiin tehtäviin. Nykyinen tittelini on projektipäällikkö.
Vierailija kirjoitti:
En halua suorittavan tason työhön enkä tuollaisten alojen yrittäjäksi. Minulle on tärkeää, että pystyn itse vaikuttamaan työhöni ja työaikoihini ja työn tekemiseen (etätyöt, saldovapaat, liukuma, mahdollisuus päättää itse loma-ajoistaan).
Sama. Kouluttauduin lisää ja nykyään etenemismahdollisuudet ovat paremmat ja saan itse päättää työajoista ja työpäivän sisällöstä.
Se automekaanikko-nainen
Vierailija kirjoitti:
En halua suorittavan tason työhön enkä tuollaisten alojen yrittäjäksi. Minulle on tärkeää, että pystyn itse vaikuttamaan työhöni ja työaikoihini ja työn tekemiseen (etätyöt, saldovapaat, liukuma, mahdollisuus päättää itse loma-ajoistaan).
Oletko koskaan ajatellut kansanedustajan ammattia? Voisi sopia sinulle.
Aion vaihtaa it-alalle humanistiselta alalta. Humanistina en koe olevani hyödyllinen yhteiskunnalle. Käytännössä kaikki naiset it-alalla ovat alanvaihtajia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska miehet on sietämättömiä.
Oman kokemuksen perusteella pahimmat työilmapiiriongelmat ovat naisvaltaisilla työpaikoilla. Työpaikkakiusaamista, juoruilua jne.
Se joutuu enimmäkseen huonosta palkasta, ahtaista tiloista ja tietyn tyyppisestä hierarkiasta, ainakin siellä missä olen ollut.
Naiset tekevät töissään perustason töitä, joka synnyttää edellä mainittuja ongelmia.
Miehet taas harrastavat perusasioita vapaa-ajallaan, mikäli eivät kilpaile jossain huippulajissa tosiaan ja itseään vastaan. Siksi hirviporukat tms. ovat niin järjettömiä herrakerhoja.
Työelämässä voi nykyään verrata lähinnä seurakuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nainen ja sähköasentaja. Töihin en kuitenkaan koskaan päässyt hyvistä arvosanoista huolimatta. Vaihdoin alaa perinteiselle naisten alalle. Välillä kaduttaa, useimmiten ei. Muutama muu tyttö jotka opiskelivat yhtä aikaa kanssani, ovat työllistyneet alalle. Osa opiskellut korkeammalle saman alan parissa.
Pitää oikeasti olla rautainen itsetunto että pärjää siellä miesten keskellä. Harvalla ysiluokkalaisella jatkokoulutusta miettivällä on. Lisäksi sähköasentajankin työ vaatii yllättävän paljon fyysistä voimaa, ja mä tällaisena rimpulana en sitä tarpeeksi omaa.
Ainakin mun opiskeluaikana opintoihin kuului paljon työharjoittelua, jonka kautta itse valmistumisen jälkeen työllistyin. Loin siis harjoittelun aikana suhteet firmaan ja pääsin sinne myöhemmin duuniin. Ilman mitään kontakteja olisi voinut ollakin vaikeaa, joten hyvä että on nuo pakolliset harjoittelujaksot. T: AP
Oli meilläkin harjoitteluita, mutta en mä saanut edes harjoittelupaikkoja, vaikka ahkerasti kiertelin joka kerta kyselemässä. Kerran pääsin erikoisalan firmaan, jonne työllistyminen olisi vaatinut parin vuoden lisäkoulutuksen. Harjoittelut suoritin sitten koulun työmailla.
Jo harjoittelupaikan saaminen olisi vaatinut niitä kuuluisia suhteita. Työelämätaidoista asia ei ollut kiinni, koska mulla oli opintojen ohessa toisen alan iltaduuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kouluttautunut miesvaltaiselle alalle, väitellyt erittäin matemaattiselta alalta. Nyt teen uutta tutkintoa naisvaltaiselta alalta, kuten kaikki muutkin tuntemani alkuperäiseltä alalta väitelleet naiset. Ei ole muita vaihtoehtoja jos Suomessa joskus haluan töitäkin tehdä. Sukupuolisyrjintä elää ja voi hyvin Suomessa!
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nainen ja sähköasentaja. Töihin en kuitenkaan koskaan päässyt hyvistä arvosanoista huolimatta. Vaihdoin alaa perinteiselle naisten alalle. Välillä kaduttaa, useimmiten ei. Muutama muu tyttö jotka opiskelivat yhtä aikaa kanssani, ovat työllistyneet alalle. Osa opiskellut korkeammalle saman alan parissa.
Pitää oikeasti olla rautainen itsetunto että pärjää siellä miesten keskellä. Harvalla ysiluokkalaisella jatkokoulutusta miettivällä on. Lisäksi sähköasentajankin työ vaatii yllättävän paljon fyysistä voimaa, ja mä tällaisena rimpulana en sitä tarpeeksi omaa.
Kun nyt läheinen viittä kymppiä, voisin hyvinkin saada arvostusta nuorempien miesten taholta.
Olenhan enemmän äiti- kuin vaimo/tyttöystäväsarjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nainen ja sähköasentaja. Töihin en kuitenkaan koskaan päässyt hyvistä arvosanoista huolimatta. Vaihdoin alaa perinteiselle naisten alalle. Välillä kaduttaa, useimmiten ei. Muutama muu tyttö jotka opiskelivat yhtä aikaa kanssani, ovat työllistyneet alalle. Osa opiskellut korkeammalle saman alan parissa.
Pitää oikeasti olla rautainen itsetunto että pärjää siellä miesten keskellä. Harvalla ysiluokkalaisella jatkokoulutusta miettivällä on. Lisäksi sähköasentajankin työ vaatii yllättävän paljon fyysistä voimaa, ja mä tällaisena rimpulana en sitä tarpeeksi omaa.
Ainakin mun opiskeluaikana opintoihin kuului paljon työharjoittelua, jonka kautta itse valmistumisen jälkeen työllistyin. Loin siis harjoittelun aikana suhteet firmaan ja pääsin sinne myöhemmin duuniin. Ilman mitään kontakteja olisi voinut ollakin vaikeaa, joten hyvä että on nuo pakolliset harjoittelujaksot. T: AP
Paitsi, että kunnollisia harjoittelupaikkoja on vaikea saada, mikäli ei ole suhteita. Koulun puolesta taas harjoitteluksi kelpaa mutta kä tahansa.
Kurjaa, jos tilanne on tämä. Ehkä ajat ovat muuttuneet ja voi olla paikkakuntakohtaisia eroja myös. Omista opiskeluajoista siis on kulunut jo rapiat 15v. Tosin on mulla käynyt tuuri työnantajan suhteenkin, tosi ennakkoluulottomasti palkkasi nuoren naisen firmaansa :) T: Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kouluttautuu. Meidän naapuritontille rakennetaan kerrostaloa ja n. 20% raksaduunareista on naisia. Myös pelastushenkilökunnassa nykyään paljon naisia, samoin "vanhat" ammatit eli opettajat, lääkärit, apteekkarit, papit, lentäjät, insinöörit, arkkitehdit jne on kovaa vauhtia naisistumassa.
Mun mielestä tyttöjen/naisten minäkuva ei monilla kehity sellaiseksi että näitä aloja edes alkaisi harkita. Esim. itselle on ehdotettu lähihoitajan työtä ja sanottu ettei mun tarvitse tietää tekniikasta mitään koska olen nainen. Olen vielä melko nuori.
Tytöt ja naiset tiedostavat joutavansa taistelemaan vanhoja asenteita kohtaan opinnoissa ja töissä, mikä on raskasta. Toisekseen tiedostetaan ylipäänsäkin myös millaisten ihmisten kanssa tulee (joutumaan) olemaan paljon tekemisissä, ja jos ei kiinnostaisi kuunnella "väärä reikä hekoheko"-tyyppisiä juttuja huumorina ei sekään välttämättä oikein houkuta. Humanistisilla aloilla saisin huomattavasti enemmän kavereita ja olisi sosiaalisesti helpompaa (totean siis omia kavereita seuraamalla), ja tälläkin on kuitenkin elämänlaadun kannalta aika paljonkin merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme kysymys taas.
Miksi naiset eivät kouluttaudu miesvaltaisille aloille? Enkö saa valita?
Naiset ovat tutkitusti empaattisempia kuin miehet, ehkä sen takia heitä kiinnostaa enemmän ihmisten auttaminen, kuin johtojen kanssa näpertäminen.
Ei opinnonohjauksessa ole välttämättä kauhean paljon edes tietoa tai kykyä esitellä tytöille niitä vaihtoehtoja. Muistaakseni Aalto pitää ns. tyttöjen tutustumispäiviä, joista on tehty uutisjuttuja ja siellä moni on yllättynyt esim miten kiinnostavaa ja muita auttavaa töitä voi tehdä vaikka terveydenhuollon tekniikan kanssa (sairaalafyysikko jne) ja sitten sen naisten iänikuinen jos-olet-hyvä-koulussa -> sairaanhoitaja jos-olet-luokkasi-paras-fysiikassa/matematiikassa -> lääkäri tuputtaminen ja jaottelu särkyy.
Nuoret seuraa esimerkkiä, järki tulee sitten vasta joskus aikuisena. Siksi nuorille pitää tarjota niitä esimerkkejä tasapuolisesti.
No mä tienaan enemmän ja työt ei lopu, eli olen mieluummin lääkäri kuin sähkömies
No enpä ihmettele. Meillä naisten ei tarvitse muuta kuin siivota ja tehdä kaikkea yksinkertaista hommaa, samalla kun minun pitää yrittää muistaa ja osata kaikenlaista ja on enemmän vastuuta työssä. Sitten jos edes vähän yrittää tarjota työkalua naiselle, että voisitko tehdä tai auttaa, niin nostetaan kädet pystöön ja "emmä osaa, tee sä, pyydä joku muu". Sitten valittavat, kun palkka on pieni ja joutuu vaan siivoilla toisten jälkiä. Onko se ihmekään sellaisella "emmä osaa, pyydä joku muu"-asenteella.
Harkitsin ysiluokalla automekaanikoksi hakemista. Käytiin sitten koulusta tutustumassa sielläkin ja en enää sen jälkeen halunnut kun tajusin että joutuisin olemaan ehkä ainoana naisena siellä hormonihuuruisten apinoiden keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Ihme kysymys taas.
Miksi naiset eivät kouluttaudu miesvaltaisille aloille? Enkö saa valita?
Naiset ovat tutkitusti empaattisempia kuin miehet, ehkä sen takia heitä kiinnostaa enemmän ihmisten auttaminen, kuin johtojen kanssa näpertäminen.
Ja sitten nämä "ihmisten auttajat" valittavat raskasta työtä ja surkeaa palkkaa :) Ja esim. hoitoalalle hakeutuu myös mt-ongelmaisia, jotka kohtelevat hoidettaviaan huonosti.
No toihan riippuu tosi paljon siitä mille alalle ja tasolle kouluttautuu. Varmaan joku sähköasentaja ei voi tehdä etätöitä, mutta ei oikein voi tehdä sairaanhoitajakaan. Luulisi, että insinöörit sen sijaan voisivat itse vaikuttaa aika reippaastikin noihin mainitsemiisi asioihin.