Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset eivät kouluttaudu miesvaltaisille aloille?
16.11.2019 |
Itse olen sähkö"mies" ja töitä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä. Tienaan myös ihan hyvin. Miksi naiset valitsevat edelleen niin usein esim. hoito- tai ravintola-alan, eivätkä kouluttaudu näille parempipalkkaisille miesvaltaisille aloille? Esim. putki- ja sähkömiehiltä eivät ihan heti työt lopu, lisäksi tunnen naispuolisen automekaanikon ja koneistajan jotka molemmat ovat tosi tyytyväisiä ammatinvalintaansa.
Jotkut sanovat, että raskaita ja likaisia hommia, mutta niin se kai on hoitotyökin, joka edelleen houkuttelee naisia pilvin pimein?
Kommentit (51)
Nuorilta kysyttiin syytä... haluan tehdä töitä ihmisten kanssa oli syynä 😁
Itse työskentelen miesvaltaisella alalla raskaassa konepajateollisuudessa. Palkkaus ja työilmapiiri kohdillaan. Olen tyytyväinen valintaani, jonja tein jo 30 vuotta sitten.
Ja ihmisten kanssa työskentelen iban koko työpäivän 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa, kun koulutusvalintoja tehdään, tytöillä on sellainen elämänvaihe, ettei tekniikka kiinnosta. Esim. tyttöjen kiinnostus matematiikkaa kohtaan on huipussaan 12 vuotiaina, jos naisia haluttaisiin lisää teknisille aloilla, ammattivalinnat pitäisi tehdä silloin.
Me ollaan miehen kanssa molemmat kuljetusalalla ja tykätään työstämme :)
Tiedänpä ainakin yhden nuoren naisen, joka muutama vuosi sitten valmistui sähkölaiteasentajaksi hyvin arvosanoin. Hän ei päässyt koskaan mihinkään asennusfirmaan, edes harjoitteluun. Pääsi sitten myyjäksi Bauhausiin missä on vieläkin. Eli rautalangasta, naisia ei palkata firmoihin. Ainoa vaihtoehto olisi perustaa oma firma, tai mennä isän tai veljen firmaan töihin, jos sellainen olisi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on automekaanikko-nainen 🤚🏻
En koskaan tehnyt alan töitä, koska en saanut niitä ja lopulta ymmärsin, etten haluakaan, sillä palkkaus on todella huono sontaiseen ja raskaaseen työhön suhteutettuna.
Itsekin olen mekaanikko, eikä ole työstä valittamista. Korkeaan koulutukseen ei musta olisi ollut ja tällä alalla sentään ei tarvitse olla tekemisissä ihmissonnan kanssa :D työkaveritkin ovat kivoja ja meillä on hyvä ilmapiiri töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen it-alalla. Meidän firmassa on noin 15% naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä aloin opiskelemaan just insinööriksi. 60 opiskelijasta vain kuusi on naisia. Tämä on yksi tasa-arvon osa-alue, jossa naiset voisivat ihan itse vaikuttaa siihen miten se tasa-arvo toteutuu.
Tekniikkaa on aika helppo päästä lukemaan. Omista lukioajoista on jo yli kymmenen vuotta ja silloin sain pitkästä matikasta ja fyssasta vitoset todistukseen. Opiskelin pääsykokeeseen kohtalaisesti ja pääsin sisään. Opintoni ovat menneet hyvin nämä pari kuukautta.
Toivon, että näen enemmän naisia tulevaisuudessa, koska kaikki meidän ryhmän naiset vaikuttavat tosi motivoituneilta opiskelemaan.
T. Yksi kuudesta
Vierailija kirjoitti:
Koska miehet on sietämättömiä.
Oman kokemuksen perusteella pahimmat työilmapiiriongelmat ovat naisvaltaisilla työpaikoilla. Työpaikkakiusaamista, juoruilua jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun koulutusvalintoja tehdään, tytöillä on sellainen elämänvaihe, ettei tekniikka kiinnosta. Esim. tyttöjen kiinnostus matematiikkaa kohtaan on huipussaan 12 vuotiaina, jos naisia haluttaisiin lisää teknisille aloilla, ammattivalinnat pitäisi tehdä silloin.
Tytöt kasvatetaan kiltiksi ja empaattisiksi. Tähän luonnollinen jatkumo on aivoton hoivatyö. Itselläni on kaksi poikaa ja tytär. Kaikille on annettu kotoa samat mahdollisuudet. Kaikki ovat matemaattisesti lahjakkaita ja kaikkia kiinnostaa tekniset alat. Tytär myös harrastaa jääkiekkoa ja vpkta, jotka yleensä mielletään poikien harrastukseksi. Eli kodin ja kaverien asenteet ratkaisee.
Mä olen nainen ja sähköasentaja. Töihin en kuitenkaan koskaan päässyt hyvistä arvosanoista huolimatta. Vaihdoin alaa perinteiselle naisten alalle. Välillä kaduttaa, useimmiten ei. Muutama muu tyttö jotka opiskelivat yhtä aikaa kanssani, ovat työllistyneet alalle. Osa opiskellut korkeammalle saman alan parissa.
Pitää oikeasti olla rautainen itsetunto että pärjää siellä miesten keskellä. Harvalla ysiluokkalaisella jatkokoulutusta miettivällä on. Lisäksi sähköasentajankin työ vaatii yllättävän paljon fyysistä voimaa, ja mä tällaisena rimpulana en sitä tarpeeksi omaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen metallikaivoksella dippainssinä. Rikastamolla 70 äijää, kolme naista.
En tiedä kaikista naisista, mutta minä en hakeutunut miesvaltaisille aloille, koska niillä usein edellytetään sellaisia ominaisuuksia, joita minulla ei ole. Esimerkiksi koulussa matematiikka ja fysiikka oli aina heikoin aineeni, en ymmärrä tekniikkaa enkä ole siitä kiinnostunut, ja lisäksi olen rakenteeltanikin hoikka ja hento, joten minusta ei ole myöskään raskaaseen ruumiilliseen työhön.
Eipä minusta kyllä ole hoitoalallekaan, koska en halua olla sellaisessa kosketuksessa muihin ihmisiin. Toimistotyössä olen hyvä ja sillä alalla nyt olenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä miesvaltaisessa akateemisessa työpaikassa. Ei tässä mitään kehumista ole, samaa työtä tekevillä naisilla työpaikassani on silti huonommat palkat kuin miehillä, vaikka ihan objektiivisesti teemme enemmän töitä ja parempaa tulosta. Vuosittaisessa henkilöstötilinpäätöksen julkaisun yhteydessä sitten kiemurrellaan, kun selitellään miksi asia on näin organisaatiossa näin.
Näin ne vaan asenteet ja rakenteet istuvat tiukassa, mitään tasa-arvoa tässä patriarkaatissa ei todellisuudessa ole. Mitään lisäarvoa tästä alan valinnasta ei ole ainakaan taloudellisesti tullut.
Kyllä suoraan sanottuna vi*uttaa, kun jatkuvasti saa lukea ukkojen selityksiä paremmille palkoilleen pidemmillä päivillä tai isommalla työmääräällä. Tai sillä, että naiset eivät uskalla vaatia parempaa palkkaa. Täyttä bullshittiä!
Olen monesti ihmetellyt samaa. Opiskelen juuri LVI-insinööriksi, meitä on noin 10 naista sadasta aloittajasta. Harjoitteluun pääsin heti ekan vuoden kesällä haalarihommiin, toisen vuoden kesällä insinööritoimistoon, johon sain jäädä koulun ohessa töihin. Aivan mahtava asiallinen ilmapiiri, ok palkkaus jo harjoittelijana.
Olen myös humanistisen alan maisteri ja vaikka sillekin alalle työllistyin, niin onhan tämä hitosti mukavampaa ja kiinnostavampaa. Puhumattakaan että jos vertailee niitä ekan kesän haalarihommia ekan tutkinnon aikaisiin siivous- ja hoitoalan kesätöihin, niin on todellakin mielipuolista etteivät naiset kouluttaudu teknisille aloille.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nainen ja sähköasentaja. Töihin en kuitenkaan koskaan päässyt hyvistä arvosanoista huolimatta. Vaihdoin alaa perinteiselle naisten alalle. Välillä kaduttaa, useimmiten ei. Muutama muu tyttö jotka opiskelivat yhtä aikaa kanssani, ovat työllistyneet alalle. Osa opiskellut korkeammalle saman alan parissa.
Pitää oikeasti olla rautainen itsetunto että pärjää siellä miesten keskellä. Harvalla ysiluokkalaisella jatkokoulutusta miettivällä on. Lisäksi sähköasentajankin työ vaatii yllättävän paljon fyysistä voimaa, ja mä tällaisena rimpulana en sitä tarpeeksi omaa.
Ainakin mun opiskeluaikana opintoihin kuului paljon työharjoittelua, jonka kautta itse valmistumisen jälkeen työllistyin. Loin siis harjoittelun aikana suhteet firmaan ja pääsin sinne myöhemmin duuniin. Ilman mitään kontakteja olisi voinut ollakin vaikeaa, joten hyvä että on nuo pakolliset harjoittelujaksot. T: AP
Mä oon liian tyhmä. Tai siis, en ymmärrä esim. matikasta juuri mitään. Ei musta olisi esim. insinööriksi. Ja kyllä, työskentelen sotealalla, koska olen hyvin empaattinen ja loistava ihmisten kanssa. En ymmärrä, miksi minua rangaistaan paskalla palkalla siitä, että omat vahvuudet ovat jotain muuta kuin matikka. Harva insinööri pystyisi kohtaamaan ihmisiä yhtä luontevasti ja empaattisesti kuin minä.
En halua suorittavan tason työhön enkä tuollaisten alojen yrittäjäksi. Minulle on tärkeää, että pystyn itse vaikuttamaan työhöni ja työaikoihini ja työn tekemiseen (etätyöt, saldovapaat, liukuma, mahdollisuus päättää itse loma-ajoistaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nainen ja sähköasentaja. Töihin en kuitenkaan koskaan päässyt hyvistä arvosanoista huolimatta. Vaihdoin alaa perinteiselle naisten alalle. Välillä kaduttaa, useimmiten ei. Muutama muu tyttö jotka opiskelivat yhtä aikaa kanssani, ovat työllistyneet alalle. Osa opiskellut korkeammalle saman alan parissa.
Pitää oikeasti olla rautainen itsetunto että pärjää siellä miesten keskellä. Harvalla ysiluokkalaisella jatkokoulutusta miettivällä on. Lisäksi sähköasentajankin työ vaatii yllättävän paljon fyysistä voimaa, ja mä tällaisena rimpulana en sitä tarpeeksi omaa.
Ainakin mun opiskeluaikana opintoihin kuului paljon työharjoittelua, jonka kautta itse valmistumisen jälkeen työllistyin. Loin siis harjoittelun aikana suhteet firmaan ja pääsin sinne myöhemmin duuniin. Ilman mitään kontakteja olisi voinut ollakin vaikeaa, joten hyvä että on nuo pakolliset harjoittelujaksot. T: AP
Paitsi, että kunnollisia harjoittelupaikkoja on vaikea saada, mikäli ei ole suhteita. Koulun puolesta taas harjoitteluksi kelpaa mutta kä tahansa.
Täällä on automekaanikko-nainen 🤚🏻
En koskaan tehnyt alan töitä, koska en saanut niitä ja lopulta ymmärsin, etten haluakaan, sillä palkkaus on todella huono sontaiseen ja raskaaseen työhön suhteutettuna.