Lue keskustelun säännöt.
Iltatähti 38 vuotiaana?
15.11.2019 |
Minä 37 ja mies 38. Meillä on 2 lasta iäktään 8v.ja 5v. Tekisi mieli yrittää vielä yhtä lasta ja muuta estettä sille en nä kun ikä. Olen tietoinen että vammaisen lapsen mahdollisuus on nyt paljon suurempi ja myös siitä että en välttämättä edes enää tule raskaaksi.
Jos päätyisimme yrittämään niin pystyn asennoitumaan hyvin siihen että se ei välttämättä onnistu sekä siihen että jos ultrissa selviäisikin vammaisuus niin tiedostan että meidän voimavaramme ei siihen varmaankaan riittäisi. Mitä muuta? Olemmeko sitten mielestänne liian vanhoja vanhempia?
Kommentit (49)
Mun äiti oli 38 kun sai mut. Muut lapset tehty paljon aikasemmin. Voin sano, ettei oo näkyny äidin "iäkkyys". Jäähän ne eläkkeelle aikasemmin kuin muiden oman ikästen vanhemmat noin yleensä. Mutta tuntuu siltä, että vamhemmat on ollu rauhallisempia ja paljon kypsempiä siinä kohtaa. Paljon elämää takana ni oon saanu pienesrä pitäen ihan erilaista tukea kuin vanhemmat siskot.
Äiti tuli helposti raskaaksi kun yrittivät mua. Että ei se tosiaan mahdotonta ole sa raskautuminen. Riippuu siitä tuleeko vielä munasoluja. Kannattaa vaiika käydä gynellä ultrassa. Sillä tähystetään niitten munasoluhen määrää. Gyne osaa arvioida onko kuink todennäköstä raskautua omin avuin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vitsi ku en laittanu tähän äänestysnappia. Vähän epäselvä nuo alapeukut. Tarkoittaako ne että joo et todellakaan tee enää lapsia vai että tyhmä ajatus, ette tietenkään ole liien vanhoja. Ap
Tyhmä ajatus ette tietenkään ole liian vanhoja.
Onhan toi todennäköisyys n. 30 % isompi saada vammainen lapsi nelikymppisenä kuin kolmikymppisenä.
Mutta kun se todennäköisyys on kuitenkin vain 4 %, niin todennäköisyys terveeeseen lapseen on kutenkin 96%. Eli aika hyvät saumat kuitenkin, se on vaan miten sen asian esittää.
Raskaaksi 39 vuotiaana, sitä ennen yksi raskaus-keskenmeno, ensimmäinen ja ainoa lapsi syntyi ennenkuin täytin 40. Olet 38 joten sinulla on vielä aikaa raskautua. Kannattaa hakeutua hoitohin jos ei puolen vuoden yrityksen jälkeen tapahdu mitään. Julkisella annetaan hoitoja vain alle 40 v. Saimme itse yhden inseminaatiohoidon-nega tulos, mutta sitten seuraavassa kuussa (taukokuukausi) tulinkin luomusti raskaaksi. Olimme jo ivf- jonossa koska ikää niin paljon. Raskauduin nyt 42 vuotiaanakin vahingossa kun unohdimme kondomin, mutta meni kesken 7+viikolla. Yli 42 vuotiailla keskenmenoprosentti on raskautuneilla jo melkein 50% joten ja raskautuminen harvinaisempaa, joten vanhemmalle äidille syntyvä lapsi on jo melkein ihme.
Sinulla jo lapsia, joten ihan ok raskautua alle 40v.
Siskoni sai lapsen 38 vuotiaana, ei mitään ongelmia jaksamisessa.
45-v on liian vanha.
Kun näkee yli 50sen viemässä lastaan ekaluokalle, näyttää että siinä on mummo tai pappa laitettu asialle.
Lapsen näkökulmasta ne on ikivanhat vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä miettisin, jaksatko kuusissakymmenissä vääntää teinin kanssa. minä en jaksaisi. Vauvat on helppoja.
Sinulla on laskutaito hukassa ja ilmeisesti kovin nuorella iällä. Olen 53 v. ja pärjään mainiosti teinin ja hänen ystäviensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
45-v on liian vanha.
Kun näkee yli 50sen viemässä lastaan ekaluokalle, näyttää että siinä on mummo tai pappa laitettu asialle.Lapsen näkökulmasta ne on ikivanhat vanhemmat.
Äitini sai minut 25 v. ikäisenä. Pidin häntä todella nolona muinasijäännöksenä ollessani teini 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me aloitimme haaveilemaan iltatähdestä kun olin 38v ja hän syntyi juuri ennen kuin täytin 42v, 2 km ennen häntä.
Muutaman kuukauden kuluttua hän on 18v, tämä ihana aika on mennyt ihan hujauksessa! Jaksamisen kanssa ei ole ollut ongelmia missään vaiheessa ja teini-ikäkin on ollut lopulta tosi helppo kuten sisaruksillaankin. Hän on ollut tässä ainokaisena jo 10v viimeisenkin isomman sisaren muutettua kotoa.
en ole hetkeäkään katunut
37 on ihan normaali ikä synnyttää, jotkut ovat vieläpä ensisynnyttäjiä siinä iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huom ap! Täällä palstalla on enimmäkseen vanhana synnyttäneitä, olen sen ennenkin vastaavissa ketjuissa huomannut. Minun mielestäni sinä olet liian vanha. Tietty kaikki vanhat pierut alapeukuttaa tätä, mutta tämä on mun mielipideja mielipiteitähän sinä kysyit.
T.Nainen 35v., jolla tytär 14v.
Mä oon saman ikäinen kun ap ja myös saman ikäiset lapset ja samojen ajatusten äärellä. Päädyttiin siihen, että otetaan sittenkin koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset 8v ikäerolla (2 lasta). Esikoisen sain 32-vuotiaana, kuopuksen 40-vuotiaana. Kuopus on keskonen, syntyi rv 30+1. Nyt 9-vuotiaana on terve lapsi, kuten esikoinenkin.
8 v ikäerolla eletään kaksi lapsuutta peräkkäin, ei yhtä aikaa. Se on välillä ollut haastavaa.
Kuopusta yritettiin pari vuotta, mutta missään hoidoissa ei käyty. Esikoinen sai alkunsa heti.
Missään vaiheessa ei ole oltu vanhoja vanhempia eikä sellaisiksi ole itsejämme tunnettu. Pikemminkin pysytään nuorekkaina 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä ihme myytti on tullut, että nelikymppinen ei jaksaisi valvoa tms olisi vanha?
Itse sain lapsen 25 v ja 39 v ja parikymppisenä valvominen oli yhtä tuskaa. Nelikymppisenä ei mitään ongelmaa.Ei se ole mikään myytti vaan yleensä se on niin, sinä olet poikkeus tässä tapauksessa.
Ja ystäväpiiriini on poikkeus myös. 4 äidin kanssa juuri puhuimme asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huom ap! Täällä palstalla on enimmäkseen vanhana synnyttäneitä, olen sen ennenkin vastaavissa ketjuissa huomannut. Minun mielestäni sinä olet liian vanha. Tietty kaikki vanhat pierut alapeukuttaa tätä, mutta tämä on mun mielipideja mielipiteitähän sinä kysyit.
T.Nainen 35v., jolla tytär 14v.
No minä sain lapseni 25 ja 28 vuotiaana. 38-vuotiaana tulin vahingossa raskaaksi. Jaksamisessa ei ole ollut mitään ongelmia.
Minulla onkin sitten läjä muita ongelmia (huomion ja ajan jakaminen niin eri elämän vaiheessa olevien lasten kanssa, halusin oikeasti jo toisenlaisen elämänvaiheen, en niin jaksanut enää innostua mistään pikkulapsijutuista jne...). Lapsella on myös huomattavasti haastavampi luonne kuin vanhemmilla sisaruuksillaan, mutta se riski on aina olemassa kun lapsia on enemmän kuin yksi.
Ihan hyvä tilanne teillä on mielestäni. Olen saanut lapsen 24v ja 30v, ja toivon että saan kolmannen lapsen jossain vaiheessa ja neljännenkin lapsen vielä lähempänä 40v ikää. Eiköhän tärkeintä ole omat voimavaranne sekä mitä sinä ja miehesi haluatte elämäänne. Minustakin yövalvomiset olivat helpompia 30-vuotiaana, kuin 24-vuotiaana, kun olisin halunnut nukkua kun huvittaa. Ehkä ensimmäisen lapsen jälkeen ne haaveet ovat karisseet jo aikaa sitten pois! Ja jos lapsen saatte, hän on lahja. <3 Ps. täältä löytyy myös koira, ei huono vaihtoehto sellainenkaan välttämättä ole.
Mä tein kuopukseni 42-vuotiaana. Enkä ollut vanhimmasta päästä laitoksella. Oli muakin vanhempia. Aikoinaan kun sain esikoiseni 3-kymppisenä, sairaalassa oli samaan aikaan 19-vuotiaat vanhemmat joille oli syntynyt vaikeasti kehitysvammainen lapsi. Eli se siitä vammaisriskistä versus äidin ikä. Mitä vaan voi tapahtua kenelle vaan minkä ikäisenä tahansa. ”Vanhana” saatu kuopus on lapsistamme selvästi älykkäin, vaikkei muutkaan tyhmiä ole.
Eikä voisi vähempää kiinnostaa vertailla omaa ikäämme kuopuksen kavereiden vanhempiin. Sillä ei ole mitään merkitystä. Jos vielä haluatte lisää lapsia, tehkää ratkaisunne muiden mielipiteistä välittämättä.
meillä on 9v ja 6v. kolmas haaveissa kun nyt meni kesken. ikää mulla 32v ja mies 40v. rohkeasti vaan yrittämään.
Minä sain lapset 30, 35 ja 40v. Jaksoin ihan yhtä hyvin joka kerta ja 2 nuorempaa eivät paljoa valvoneetkaan. Mutta kolmosen synnyttyä oli kyllä pieni shokki, miten hankalaksi kaikki muuttui vähäksi aikaa, kun oli tottunut omatoimisiin, isoihin lapsiin joiden kanssa käydään harrastuksissa, elokuvissa jne. Mutta se helpotti heti vauvavuoden lopulla.
Hei! Itselläni täällä lähes samanlainen tilanne. Erona toki vain se, että olen 35 vuotias ja ainokaisemme on jo 6 vuotias. Täyttää parin kuukauden päästä seitsemän eli menee ensi syksynä kouluun. Olen alkanut kuumeilla myös toisesta lapsesta :( Mies ei ole yhtä innokas, mutta toki on sanonut, että jos asia on minulle kovin tärkeä, niin on valmis toiseen lapseen. Mutta oma ikäni mietityttää. Myös lasten ikäero mietityttää.
:(
Sain nuorimmaisen 38-vuotiaana. Ei sitä sillon miettinyt tuollaisia enkä mieti kyllä vieläkään.
Sitä otetaan mitä tulee vastaan.