Haluaisin jäädä työttömäksi hyvästä akateemisesta työpaikasta
En jaksa tätä arkea enää. Olen palamassa loppuun. Kukaan ei tiedä missä tilanteessa olen henkisesti.
Pitäisi olla tyytyväinen ja onnellinen tilanteestani mutta töihin pääseminen arkena on tuskien taival. Lisäksi kova ahdistus vaivaa.
En luota työterveyslääkäriin enkä myöskään halua mitään mielenterveyspotilaan leimaa tulevaisuuden takia.
Mitä ihmettä voin tehdä? Olen todella pahassa tilanteessa
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikassa itsessään ei ole vikaa. Toki joitain asioita, mutta työ itsessään on ihan mielekästä. Uskon myös olevani oikealla alalla.
Tuntuu silti etten vain jaksa enää. Olen jo päästänyt tämän melko pahaksi ja nyt täytyy kyllä toimia tai käy huonosti.
Sinne Kantaan en missään nimessä halua mitään mt-tietoja. Miten sen voisi välttää?
Ap
Älä pelkää niitä kantakirjauksia. Sehän voi olla burn out eikä se minusta oleva niin leimaava kuin masennus tai joku muu psyyke sairaus. Ei ole häpeällistä, jos sairastuu, kun tulee liikaa rasitusta jne. Jää hetkeksi sairauslomalle ja katsele muutaman viikon tai kuukauden kuluttua asiaa uudelleen. Hyvä että olet itse huomannut, ettet vedä itseäsi kokonaan piippuun. Toipuminen kestää kauemmin, jos ei tajua lopettaa ajoissa. Yksi elämä, yksi terveys.
<3
Voi herrajumala: masennus tai muu "psyyke sairaus" on leimaavampi kuin burn out! Kyllä on kamala yhteistunta tämä. Eihän kukaa tahallaan tai tyhmyyttään sairastu! Urpot ymmärtämättömät eivät tätä ehkä tajua, mutta kyllä kaikki muut sen ymmärtävät!
Masentuminen on esimerkiksi täysin asianmukainen reaktio vaikka pahoinpitelyyn, kaltoinkohteluun tai pitkään kestäneeseen stressiin. Eli ei ole sairastuneen omaa syytä, vaan oire juuri siitä psyykkisestä kivusta. Lyönnistä jää mustelma, henkisestä ylikuormittumisesta traumoja ja muita psyyken oireita.
Mutta Ap:lle: Älä polta itseäsi loppuun työssäsi, aivot eivät välttämättä enää toivu ennalleen, jos kärväytät oikein pohjille. Sen jälkeen ei tahdo enää kestää oikein mitään stressiä. Lopeta heti ja hae itsellesi apua. Ei ketään kiinnosta diagnoosisi, eikä maailma siihen kaadu.
Eikö sulla ole yhtään säästöjä? Itse olen chillaillut jo vuosia 50k euron säästöillä, joilla saa jo jonkin verran pääomatuloakin. Kun ei törsää, melko vähälläkin pärjää.
On säästöjä, mutta ei ne ratkaise ongelmaani.
Pelkään koko yhteiskunnan, ystäväpiirini sekä suvun reaktiota. Tiedostan olevani jo todella sairas ja väsynyt, mutta yritän vain salata kaiken.
En jaksa ihmisten mahdollista ilkkumista aiheesta enkä tunnetta, että olen ns. epäonnistuja. Äitini ei ole ikinä ymmärtänyt jo aiempaa uupumustani ja pitää ainoastaan laiskana riippumatta siitä mitä saavutan elämässä.
Joskus ajattelen, että kuolen mielummin sydänkohtaukseen kuin myönnän työterveyteen olevani psyykkisesti sairas. Asiat ovat vain menneet osaltani pahemmiksi viimeisen 5 vuoden aikana.
Nyt nukkumaan ja keräämään voimia, että pääsen huomenna työpaikalle asti. Jos pääsen.
Ap
Hei ap. Toivon sinulle jaksamista. Olin itse vielä jokin aika sitten samassa tilanteessa. Pidin työstäni mutta olin siinä valtavan kuormittunut. Minulla on masennustaustaa ja adhd joten ei ollut iso kynnys hakeutua työterveyteen. Vuoden ajan kävin siellä juttelemassa kunnes tuli lopullinen burnout.
Jäin pitkälle sairauslomalle. Jossain vaiheessa pidettiin työnantajan ja työterveyden kanssa neuvottelut siitä, millä edellytyksillä voin palata työhöni. Sanoin, etten palaa. Pyysin työsuhteen purkamista ja 3kk palkan turvaamaan toimeentulon karenssin ajan. Työnantaja myöntyi tähän, koska se tuli heille edullisemmaksi kuin korvata minut vuokratyövoimalla. Sairauslomani jatkui vielä kuukausia.
Nyt olen työttömänä, haen mitä tahansa muuta työtä ja pyrin ensi keväänä opiskelemaan mitä tahansa muuta alaa. Raha on vain rahaa mutta terveyttäsi ei korvaa mikään.
Lopetin muuten ne vuosia syömäni adhd- lääkkeet ja voin paremmin kuin koskaan. Enää en aio työelämän vaatimusten takia aloittaa mitään lääkityksiä! Adhd ei tietenkään katoa mihinkään mutta voin löytää sopivamman työn.
Vielä tärkeä vinkki: tarkista, että sinulla on vakuutusasiat kunnossa. Jos saat masennuksesta merkinnän tietoihisi, et saa enää sairausvakuutusta.
Suosittelen, että haet työterveydestä apua esim. työpsykologilla käynnin muodossa.
Olen ollut tuossa tilanteessa ja irtisanoutunut. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt hoitaa tilanne toisin. Uupumus ei hellittänyt helpolla ja hoitoon oli työttömänä yhä vaikeampi hakeutua. Myöhemmin työelämässä ollessani olen oppinut hyödyntämään terveydenhuoltoa matalalla kynnyksellä.
Suosittelen, että varaat ajan työterveyslääkärille ja lähdet hoitamaan itseäsi sitä kautta. Mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja niitä on kaikkein tehokkainta hoitaa ammattilaisen kanssa. Jo ensimmäinen lääkärikäynti voi olla iso henkinen helpotus.
Työterveyslääkäri ei saa kertoa tietojasi työnantajalle. Keskusteluapua ja lääkkeitä voit saada ilman, että kenenkään esimerkiksi töissä tarvitsee asiasta tietää. Kuitenkin tilanteessasi myös sairausloma voisi tulla tarpeeseen. Siinäkään ei ole yhtään mitään hävettävää.