Paikkaansapitämättömät sananlaskut + perustelu
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Osasin nuorena istua lootus-asennossa. Enää ei jalat taivu.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Sananlaskuhan pitää paikkansa, mutta kettu sanoi niin, koska ei saanut marjoja. Ilmeisesti käännösvirhe muutti sananlaskun oudoksi.
Olen aina pitänyt tätä sanontaa epäonnistuneena.
Pihlajanmarjat OVAT todella happamia ja pahoja, vaikka ovatkin kauniin värisiä.
Ts. tarinan kettu oli oikeassa.Mutta kettuhan ei tiennyt niiden happamuudesta. Se vain sanoi niin, koska sitä ketutti.
Joo, mutta alkuperäisessä tarinassa kettu haukkui viinirypäleitä eli makeaa (kivaa) asiaa happamaksi (huonoksi). Vaikka kettu ei tietäisi miltä marjat maistuisivat, niin kyllähän sananlasku kuulostaa vähän höpsöltä, kun siinä haukutaan happamaksi jotain mikä oikeastikin on hapanta. Kun koko sananlaskun pointti on siinä, että meillä on taipumusta vähätellä houkuttelevia eli kivoiksi olettamiamme asioita. Eri
Mutta ei se kettu tiennyt, että olivat happamia.
Ei olennaista.
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Sananlaskuhan pitää paikkansa, mutta kettu sanoi niin, koska ei saanut marjoja. Ilmeisesti käännösvirhe muutti sananlaskun oudoksi.
Olen aina pitänyt tätä sanontaa epäonnistuneena.
Pihlajanmarjat OVAT todella happamia ja pahoja, vaikka ovatkin kauniin värisiä.
Ts. tarinan kettu oli oikeassa.No ei tässä kykene hiljaa olemaan. Olet väärässä, todellakin on kyse siitä että haluaisi jotain oikein kovasti mutta kun on mahdoton saada niin keksii lohdutuksen itselleen.
Eivätköhän kaikki tajunneet ko. sanonnan pointin?
Tässä keskustelussa vain toiset puhuvat aidasta kun toiset aidanseipäästä.
Hosumalla ei tule kuin kusipäisiä lapsia.
Tuttavapariskunta yritti pitkään ja hartaasti saada jälkeläisen. Lopulta onnisti. Pojasta tuli kunnanvaltuuston pj. (kok)
Kenellekään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa.
BS. Katsoo vaan itsemurhatilastoja ja mt-ongelmaisten määrää tässäkin maassa, niin käy ilmi kuinka väärässä sanonta on.
Kurko kirjoitti:
Ei nyt varsinaisesti sananlasku, vaan sanonta: menee yli siitä missä aita on matalin. Tämä on siis olevinaan negatiivinen asia.
Jos aidan joutuu ylittämään, niin normaalijärkinen ihminen mennee nimenomaan siitä kohtaa, missä aita on matalin. Jos menee korkeimmasta kohdasta, niin on melkoisen TYHMÄ.
Minusta tämä tarkoittaa sellaista tilannetta, jossa valitaan reitti aidan mataluuden vuoksi, vaikka se johtaisikin suoraan suohon. Eli ei laiskana osata nähdä helpointa ratkaisua pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketun ja pihlajanmarjojen tarina on käännös Aisopoksen tarinasta 500-luvulta eaa. Alkuperäisessä on kyse ketusta ja viinirypäleistä, eli kettu halveksuu herkkuja joita ei voi saada. Suomalaisessa versiossa ketusta on tehty viisas, koska happamiahan ne pihlajanmarjat ovat, mutta silti tuota sananlaskua käytetään lähinnä alkuperäisessä merkityksessä.
"Suomessa tarina kertoo pihlajasta, jonka marjat ovat joka tapauksessa happaman makuisia, mutta tarinan alkuperäinen versio kertoi makeista viinirypäleistä. Useimmissa länsimaisissa käännöksissä puhutaan happamista marjoista, mutta alkuperäisessä sadussa tarkoitetaan raakoja tai kypsymättömiä marjoja." Wikipediasta
Onko ne nyt viinirypäleitä ja oliko ne kypsiä? Jos ne oli raakoja, niin eihän tuossa sitten taaskaan ole järkeä. Miksi se harmittaisi jos ei saa raakoja rypäleitä?
Tuo Wikipedian teksti viittaa siihen, mitä kettu sanoi. Eli viinirypäleet eivät ole raakoja, mutta kreikaksi kettu sanoo niiden olevan. Siksi ketun puheissa voi myös tulkita olevan viisautta, jos faabeli nähdään kehotuksena kärsivällisyyteen. Eli epäselväksi jää, oliko kettu fiksu vai yrittikö vain näyttää siltä.
Vierailija kirjoitti:
Kurko kirjoitti:
Ei nyt varsinaisesti sananlasku, vaan sanonta: menee yli siitä missä aita on matalin. Tämä on siis olevinaan negatiivinen asia.
Jos aidan joutuu ylittämään, niin normaalijärkinen ihminen mennee nimenomaan siitä kohtaa, missä aita on matalin. Jos menee korkeimmasta kohdasta, niin on melkoisen TYHMÄ.
Minusta tämä tarkoittaa sellaista tilannetta, jossa valitaan reitti aidan mataluuden vuoksi, vaikka se johtaisikin suoraan suohon. Eli ei laiskana osata nähdä helpointa ratkaisua pidemmälle.
Minusta tuossa on viisaus. Sehän tarkoittaa sitä, että kun mennään siitä yli, missä aita on matalin, sellainen ihminen ei jaksa ponnistella. Opiskelussa valitaan helpot kurssit, asioihin ei jakseta perehtyä, kun se vaatii työtä.
Vierailija kirjoitti:
Hopeakettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Sananlaskuhan pitää paikkansa, mutta kettu sanoi niin, koska ei saanut marjoja. Ilmeisesti käännösvirhe muutti sananlaskun oudoksi.
Olen aina pitänyt tätä sanontaa epäonnistuneena.
Pihlajanmarjat OVAT todella happamia ja pahoja, vaikka ovatkin kauniin värisiä.
Ts. tarinan kettu oli oikeassa.No ei tässä kykene hiljaa olemaan. Olet väärässä, todellakin on kyse siitä että haluaisi jotain oikein kovasti mutta kun on mahdoton saada niin keksii lohdutuksen itselleen.
Eivätköhän kaikki tajunneet ko. sanonnan pointin?
Tässä keskustelussa vain toiset puhuvat aidasta kun toiset aidanseipäästä.
Kuule!
Kertaus on opintojen äiti :)
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Hosumalla ei tule kuin kusipäisiä lapsia.
Tuttavapariskunta yritti pitkään ja hartaasti saada jälkeläisen. Lopulta onnisti. Pojasta tuli kunnanvaltuuston pj. (kok)
XD
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Olet oikeassa. Tuo on tarinan pointti, mutta tarinassa kettu halusi rypäleitä, koska oletti niiden olevan hyviä eikä pahoja. Mutta kun ei saanutkaan niitä, niin mieli muuttui. Sananlasku vaan vaatii enemmän selittämistä, kun siinä haukutaan hapanta happamaksi eikä makeaa happamaksi.