Lue keskustelun säännöt.
Paikkaansapitämättömät sananlaskut + perustelu
14.11.2019 |
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Osasin nuorena istua lootus-asennossa. Enää ei jalat taivu.
Kommentit (70)
Voi hyvänen aika. Eihän pihlajanmarjojen happamuus liity mitenkään tuohon sananlaskuun. Se kettu halusi niitä joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Sananlaskuhan pitää paikkansa, mutta kettu sanoi niin, koska ei saanut marjoja. Ilmeisesti käännösvirhe muutti sananlaskun oudoksi.
Olen aina pitänyt tätä sanontaa epäonnistuneena.
Pihlajanmarjat OVAT todella happamia ja pahoja, vaikka ovatkin kauniin värisiä.
Ts. tarinan kettu oli oikeassa.
No ei tässä kykene hiljaa olemaan. Olet väärässä, todellakin on kyse siitä että haluaisi jotain oikein kovasti mutta kun on mahdoton saada niin keksii lohdutuksen itselleen.
Vähän sama jos tää Hopeakettu haaveilisi Megan Fox'sista. Eihän tällä ole oikeasti mitään saumaa ole, joten mietiskelisin että eihän toi osais kuitenkaan tälle kaurapuuroa keittää, joten ei vaimomatskua :)
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Kukaan ei ole Seppä syntyessään.
Luokallani oli aikoinaan Sakari Seppä, joka oli jo syntyessään sukunimeltään Seppä.
Joka toiselle kuoppaa kaivaa...
Saa €12 /tunti.
Vierailija kirjoitti:
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
Niillä, joilla on stand-up illoissa huonoimmat hoksottimet, ei ole kovin hyvä nauru.
Ei ole sunkaan hoksottimissa kehumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketun ja pihlajanmarjojen tarina on käännös Aisopoksen tarinasta 500-luvulta eaa. Alkuperäisessä on kyse ketusta ja viinirypäleistä, eli kettu halveksuu herkkuja joita ei voi saada. Suomalaisessa versiossa ketusta on tehty viisas, koska happamiahan ne pihlajanmarjat ovat, mutta silti tuota sananlaskua käytetään lähinnä alkuperäisessä merkityksessä.
"Suomessa tarina kertoo pihlajasta, jonka marjat ovat joka tapauksessa happaman makuisia, mutta tarinan alkuperäinen versio kertoi makeista viinirypäleistä. Useimmissa länsimaisissa käännöksissä puhutaan happamista marjoista, mutta alkuperäisessä sadussa tarkoitetaan raakoja tai kypsymättömiä marjoja." Wikipediasta
Onko ne nyt viinirypäleitä ja oliko ne kypsiä? Jos ne oli raakoja, niin eihän tuossa sitten taaskaan ole järkeä. Miksi se harmittaisi jos ei saa raakoja rypäleitä?
Vierailija kirjoitti:
"Pakko mahtua kun vihitty".
Ei tätä päivää. Hommasta voi nykyään kieltäytyä.
Ennen muinoin avioliiton toimeenpano edellytti sitä aviopuolisot harrastavat läheistä fyysistä kanssakäymistä hääyönä tai muuten avioliitto voitiin todeta myöhemmin oikeudellisesti pätemättömäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Sananlaskuhan pitää paikkansa, mutta kettu sanoi niin, koska ei saanut marjoja. Ilmeisesti käännösvirhe muutti sananlaskun oudoksi.
Olen aina pitänyt tätä sanontaa epäonnistuneena.
Pihlajanmarjat OVAT todella happamia ja pahoja, vaikka ovatkin kauniin värisiä.
Ts. tarinan kettu oli oikeassa.Mutta kettuhan ei tiennyt niiden happamuudesta. Se vain sanoi niin, koska sitä ketutti.
Joo, mutta alkuperäisessä tarinassa kettu haukkui viinirypäleitä eli makeaa (kivaa) asiaa happamaksi (huonoksi). Vaikka kettu ei tietäisi miltä marjat maistuisivat, niin kyllähän sananlasku kuulostaa vähän höpsöltä, kun siinä haukutaan happamaksi jotain mikä oikeastikin on hapanta. Kun koko sananlaskun pointti on siinä, että meillä on taipumusta vähätellä houkuttelevia eli kivoiksi olettamiamme asioita. Eri
"Rumat ne vaatteilla koreilee"
Noh, voi kauniita vaatteita voi käyttää myös kauniit ihmiset.
Samaa sarjaa kaikki suomalaiset nöyryydenihannointilausakkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis silloin kun emme saakaan niitä. 49
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rakkaudesta se hevonenkin potkii."
Ehkä joskus, mutta ei yleensä silloin kun tämä sanotaan.
"Pojat on poikia"
"Pojat on poikia, ja tytöt tekee niitä lisää"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tippa tapa.
- Saattaa hyvinkin tappaa. Riippuu aineesta.
Ja ämpäriin ei huku.
- Ämpäriin hukkuu usein pieniä eläimiä. Ikävä kyllä on lapsiakin jotka hukkuivat ämpäriin.
Paha saa aina palkkansa.
Ei muuten saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Sananlaskuhan pitää paikkansa, mutta kettu sanoi niin, koska ei saanut marjoja. Ilmeisesti käännösvirhe muutti sananlaskun oudoksi.
Kettu ei sano mitään: eläimet eivät puhu.
Enkä muutenkaan näe selityksessäsi päätä enkä häntää.Sanonta viittaa siihen, että ihminen muka väheksyy jotain mitä hänellä ei ole tai mitä hän ei saa, väheksymällä hän kieltää asian arvon vaikka oikeasti haluaisi sitä.
Kyllähän tuollaista käytöstä näkee ihmisellä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Sananlaskuhan pitää paikkansa, mutta kettu sanoi niin, koska ei saanut marjoja. Ilmeisesti käännösvirhe muutti sananlaskun oudoksi.
Olen aina pitänyt tätä sanontaa epäonnistuneena.
Pihlajanmarjat OVAT todella happamia ja pahoja, vaikka ovatkin kauniin värisiä.
Ts. tarinan kettu oli oikeassa.Mutta kettuhan ei tiennyt niiden happamuudesta. Se vain sanoi niin, koska sitä ketutti.
Joo, mutta alkuperäisessä tarinassa kettu haukkui viinirypäleitä eli makeaa (kivaa) asiaa happamaksi (huonoksi). Vaikka kettu ei tietäisi miltä marjat maistuisivat, niin kyllähän sananlasku kuulostaa vähän höpsöltä, kun siinä haukutaan happamaksi jotain mikä oikeastikin on hapanta. Kun koko sananlaskun pointti on siinä, että meillä on taipumusta vähätellä houkuttelevia eli kivoiksi olettamiamme asioita. Eri
Ei se minusta kuulosta ollenkaan höpsöltä. Mistä sitä tietää, vaikka kettu olisi tykännytkin happamista marjoista. Pointti ei ole se, miltä ne marjat maistuvat, vaan se, että kettu olisi halunnut niitä, mutta ei saanut.
Vierailija kirjoitti:
Ei tippa tapa.
- Saattaa hyvinkin tappaa. Riippuu aineesta.
Ja ämpäriin ei huku.
- Ämpäriin hukkuu usein pieniä eläimiä. Ikävä kyllä on lapsiakin jotka hukkuivat ämpäriin.
Tämähän on Irwinin laulu ja hänhän oli alkoholisti, jonka äkilliseen kuolemaan varmaan viinalla oli osuutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista”. Sananlaskuhan pitää paikkansa, mutta kettu sanoi niin, koska ei saanut marjoja. Ilmeisesti käännösvirhe muutti sananlaskun oudoksi.
Olen aina pitänyt tätä sanontaa epäonnistuneena.
Pihlajanmarjat OVAT todella happamia ja pahoja, vaikka ovatkin kauniin värisiä.
Ts. tarinan kettu oli oikeassa.Mutta kettuhan ei tiennyt niiden happamuudesta. Se vain sanoi niin, koska sitä ketutti.
Joo, mutta alkuperäisessä tarinassa kettu haukkui viinirypäleitä eli makeaa (kivaa) asiaa happamaksi (huonoksi). Vaikka kettu ei tietäisi miltä marjat maistuisivat, niin kyllähän sananlasku kuulostaa vähän höpsöltä, kun siinä haukutaan happamaksi jotain mikä oikeastikin on hapanta. Kun koko sananlaskun pointti on siinä, että meillä on taipumusta vähätellä houkuttelevia eli kivoiksi olettamiamme asioita. Eri
Mutta ei se kettu tiennyt, että olivat happamia.
Itku pitkästä ilosta.
- Tällä yritettiin hillitä lapsia ilakoimasta ja riehumasta, koska sitten voi sattua haaveri ja nauru muuttuu itkuksi.
Inhoan tätä sanontaa kuten muitakin suomalaiskansallisia viisauksia, joiden tavoitteena on että ei saa olla hauskaa.
Toinen: Mies tulee räkänenästäkin muttei tyhjännaurajasta.
- iloisesta lapsesta voi hyvinkin kasvaa kelpo mies ja todennäköisemmin kasvaakin kuin mököttäjästä. Sama koskee tietenkin myös tyttöjä.
Huomaa selvästi, ettei kaikkia sananlaskuja ole ollenkaan sisäistetty.
On vain tulkittu sananmukaisesti, jolloin syvin sanoma on jäänyt huomioimatta.
Kokemuksen puutetta tekstien tajuamisessa, mikä on erittäin yleistä nykyään.
Erityisesti niillä ihmisillä, joilla äidinkielen taito on heikompi, kuin englannin taito.
Toimii kuin junan vessa.