Lue keskustelun säännöt.
Miehen haluttomuus, vaikutus itsetuntoon ja mielialaan
14.11.2019 |
Olen 30 v. ok:n näköinen nainen, hoikka, kuntoilen, pukeudun nätisti, en polttele tai ryyppää tai haise, minulla on pitkät hiukset ja muodokas vartalo, siis olen ulkoisesti parisuhdeseksiin täysin kelvollinen nainen, jolla olisi kaikki edellytykset aiheuttaa miehessä/omassa kumppanissa halua. Olen ollut suhteessa n. 2 vuotta miehen kanssa, joka ei ole koskaan halunnut seksiä kanssani erityisemmin. Esimerkiksi en tiedä mitään asiaa itsessäni, jonka hän kokisi kiihottavaksi enkä myöskään asiaa, jonka tekemällä saisin hänet kiihottumaan.
Minulla on ollut aiemmin tapana olla varsin estoton ja rohkea seksuaalisesti ja olen esim. tottunut tekemään aloitteita. Nykyinen mieheni on torjunut kaikki aloitteeni. Joskus hän jopa torjui minut ennen kuin ehdin edes tehdä aloitetta, eli sanoi jo nukkumaan käydessä että tänään en kyllä jaksa (ikään kuin ikinä jaksaisi). Hän on selitettyt haluttomuuttaan lääkityksellä (masennus) ja ettei vika ole minussa. Silti minun on vaikea uskoa koska hänellä on silti ollut mielenkiintoa esimerkiksi mennä katsomaan pornoa minut torjuttuaan tai hän on vahingossa lähettänyt minulle jonkin perseenkuvan puhelimensa galleriasta vaikka minulta ei ole koskaan halunnut vastaavia kuvia.
Nyt on tilanne se, että olen pikkuhiljaa muuttunut ilottomaksi ja surulliseksi tämän miehen haluttomuuden johdosta. Vaikka hän väittää ettei minussa ole vikaa, en voi olla etsimättä vikaa itsestäni. Minun on mahdotonta olla iloinen ja hyväntuulinen, kun elämässäni on valtava puute (pun intended) ja koen, ettei mies varmaan edes rakasta minua oikeasti. Koen olevani enemmän kämppis. Mietin nykyään joka päivä tätä asiaa ja olen kateellinen kaikille, joilla on parisuhteessa seksiä.
No, mies sitten taas ei millään ymmärrä miksi olen tästä niin pahalla mielellä. Häntähän seksittömyys ei haittaa, hänellehän sen määrä on toivottu eli nolla. Hänen mukaansa minun pitäisi vain hoidella itseni ja olla tekemättä näin isoa numeroa tästä. Lisäksi kuulemma minun masentunut olemukseni vaikuttaa jo kaikkiin ja ilmapiiriin. Onko teidän mielestä mies oikeassa. Pitäisikö tästä päästä yli ja jotenkin jatkaa elämää iloisena ja huolettomana vaikka päivittäin mielessä pyörii se, miksi mieheni ei halua. Se on kyllä totta että asia vaivaa jo liikaakin ja mielelläni unohtaisin kaiken, mutta päin vastoin. Mitä pitempi aika seksitöntä suhdetta on takana, sitä enemmän se vaivaa.
Kommentit (30)
Mies haluaa jo uusille laitumille, kärsimys liian pitkään ei jalosta ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
5, tutun kuuloista. Meillä en enää tee aloitteita koska hän torjui ne heti. Suoriin ehdotuksiin keksii tekosyitä paeta paikalta tai sanoo vain ei, tai klassikko "mitä sä teet!?" kun kerran aloin hyväillä hänen pakaroitaan. En kerta kaikkiaan ole koko suhteen aikana saanut kokemusta, että saisin hänet syttymään. Se kaihertaa ja laskee itsetuntoa. Mies ei ymmärrä tätä millään. Hän sanoi kun viimeksi koitin puhua tästä, että on huolissaan siitä että minun itsetuntoni on niin riippuvainen hänestä. En osaa pukea sanoiksi mutta hän siis tavallaan kääntää syyn pois itsestään ja esittää, että minä olisin jotenkin heikko kun tämä minua vaivaa. Ja että minun olisi syytä kehittää itseluottamustani. Mutta minulle on suuri osa itseluottamusta se, että saisin kokea olevani haluttu. Nyt koen että olen kaikkea muuta ja se vaikuttaa todella syvästi. Olenko sitten tosiaan vain rakentanut itsetuntoni toisen ihmisen varaan? Onko tämä se ns gaslighting -ilmiö?
ap
Ei ole. Kuulostat siltä, että todellakin olet epäterveellä tavalla riippuvainen miehesi seksuaalisesta halusta. Olen itse mies, ja suhteessani on paljon vähemmän seksiä kuin haluaisin. En ole tullut edes ajatelleeksi, että minun pitäisi tämän vuoksi pitää vartaloani vastenmielisenä tms. Lähinnä olen huolissani puolisostani, koska hän vaikuttaa muutenkin siltä että saattaisi olla masentunut. Itse koen seksin puutteen ennen kaikkea fyysisenä ongelmana. Vähän kuin yrittäisi teatterissa pidättää aivastusta tms.
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa jo uusille laitumille, kärsimys liian pitkään ei jalosta ketään.
Millähän perusteella mies sinne haluaa, kun ei ole nykyinenkään laidun kiinnostanut? Ikään kuin vika olisi minussa kuitenkin, hienoa. Miehessähän se ei tietty voi olla, jos joku mies käyttäytyy noin niin naisen on oltava tylsä, ruma, lihava tiukkapipo.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5, tutun kuuloista. Meillä en enää tee aloitteita koska hän torjui ne heti. Suoriin ehdotuksiin keksii tekosyitä paeta paikalta tai sanoo vain ei, tai klassikko "mitä sä teet!?" kun kerran aloin hyväillä hänen pakaroitaan. En kerta kaikkiaan ole koko suhteen aikana saanut kokemusta, että saisin hänet syttymään. Se kaihertaa ja laskee itsetuntoa. Mies ei ymmärrä tätä millään. Hän sanoi kun viimeksi koitin puhua tästä, että on huolissaan siitä että minun itsetuntoni on niin riippuvainen hänestä. En osaa pukea sanoiksi mutta hän siis tavallaan kääntää syyn pois itsestään ja esittää, että minä olisin jotenkin heikko kun tämä minua vaivaa. Ja että minun olisi syytä kehittää itseluottamustani. Mutta minulle on suuri osa itseluottamusta se, että saisin kokea olevani haluttu. Nyt koen että olen kaikkea muuta ja se vaikuttaa todella syvästi. Olenko sitten tosiaan vain rakentanut itsetuntoni toisen ihmisen varaan? Onko tämä se ns gaslighting -ilmiö?
ap
Ei ole. Kuulostat siltä, että todellakin olet epäterveellä tavalla riippuvainen miehesi seksuaalisesta halusta. Olen itse mies, ja suhteessani on paljon vähemmän seksiä kuin haluaisin. En ole tullut edes ajatelleeksi, että minun pitäisi tämän vuoksi pitää vartaloani vastenmielisenä tms. Lähinnä olen huolissani puolisostani, koska hän vaikuttaa muutenkin siltä että saattaisi olla masentunut. Itse koen seksin puutteen ennen kaikkea fyysisenä ongelmana. Vähän kuin yrittäisi teatterissa pidättää aivastusta tms.
Ei ole kyse siitä että toinen haluaa enemmän, toinen vähemmän. Toinen ei halua juuri lainkaan ja se se ongelma on. Ei ole mielestäni ihme että tämä vaikuttaa minun ajatuksiin omasta haluttavuudestani ja sitä kautta vartalostani. Minun vartalonihan se juuri on joka ei kelpaa, joka ei herätä mitään tuntemuksia toisessa osapuolessa. Saa olla todella rautainen itsetunto ettei tämä jo kahdessa vuodessa ala vaikuttaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5, tutun kuuloista. Meillä en enää tee aloitteita koska hän torjui ne heti. Suoriin ehdotuksiin keksii tekosyitä paeta paikalta tai sanoo vain ei, tai klassikko "mitä sä teet!?" kun kerran aloin hyväillä hänen pakaroitaan. En kerta kaikkiaan ole koko suhteen aikana saanut kokemusta, että saisin hänet syttymään. Se kaihertaa ja laskee itsetuntoa. Mies ei ymmärrä tätä millään. Hän sanoi kun viimeksi koitin puhua tästä, että on huolissaan siitä että minun itsetuntoni on niin riippuvainen hänestä. En osaa pukea sanoiksi mutta hän siis tavallaan kääntää syyn pois itsestään ja esittää, että minä olisin jotenkin heikko kun tämä minua vaivaa. Ja että minun olisi syytä kehittää itseluottamustani. Mutta minulle on suuri osa itseluottamusta se, että saisin kokea olevani haluttu. Nyt koen että olen kaikkea muuta ja se vaikuttaa todella syvästi. Olenko sitten tosiaan vain rakentanut itsetuntoni toisen ihmisen varaan? Onko tämä se ns gaslighting -ilmiö?
ap
Ei ole. Kuulostat siltä, että todellakin olet epäterveellä tavalla riippuvainen miehesi seksuaalisesta halusta. Olen itse mies, ja suhteessani on paljon vähemmän seksiä kuin haluaisin. En ole tullut edes ajatelleeksi, että minun pitäisi tämän vuoksi pitää vartaloani vastenmielisenä tms. Lähinnä olen huolissani puolisostani, koska hän vaikuttaa muutenkin siltä että saattaisi olla masentunut. Itse koen seksin puutteen ennen kaikkea fyysisenä ongelmana. Vähän kuin yrittäisi teatterissa pidättää aivastusta tms.
Olet sitten aika harvinainen tapaus. Myös miehillä on hyvin yleistä että puolison haluttomuus aiheuttaa miehessä tunteita kelpaamattomuudesta, epähaluttavuudesta ja rakkaudettomuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No helppo ratkaisuhan olisi jättää mies. Ja olemme myös olleet seksuaaliterapeutilla ja olen ostellut leluja ja hepeneitä. Miehen mielenkiinto niihinkin on ollut täysi nolla. Useimmat ovat vielä paketeissaan. Ei auta. Testotason mittaustakin on yritetty mutta lääkäri ei siihen suostunut ja miestä ei taida asia häiritä niin että hän vaatisi asian selvittämistä. Minua kiinnostaisi onko tähän mitään muuta ratkaisua kuin ero tai seksittömän elämän hyväksyminen.
ap
Vähän samankaltaisessa tilanteessa ollut.
Masentunut ei seksiä halua, eikä ehkä ihan heti parannuttuakaan halua.
Testosteronia joillakin vaan on vähemmän.
Sulla kaksi vaihtoehtoa: hyväksyt tilanteen tai lähdet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5, tutun kuuloista. Meillä en enää tee aloitteita koska hän torjui ne heti. Suoriin ehdotuksiin keksii tekosyitä paeta paikalta tai sanoo vain ei, tai klassikko "mitä sä teet!?" kun kerran aloin hyväillä hänen pakaroitaan. En kerta kaikkiaan ole koko suhteen aikana saanut kokemusta, että saisin hänet syttymään. Se kaihertaa ja laskee itsetuntoa. Mies ei ymmärrä tätä millään. Hän sanoi kun viimeksi koitin puhua tästä, että on huolissaan siitä että minun itsetuntoni on niin riippuvainen hänestä. En osaa pukea sanoiksi mutta hän siis tavallaan kääntää syyn pois itsestään ja esittää, että minä olisin jotenkin heikko kun tämä minua vaivaa. Ja että minun olisi syytä kehittää itseluottamustani. Mutta minulle on suuri osa itseluottamusta se, että saisin kokea olevani haluttu. Nyt koen että olen kaikkea muuta ja se vaikuttaa todella syvästi. Olenko sitten tosiaan vain rakentanut itsetuntoni toisen ihmisen varaan? Onko tämä se ns gaslighting -ilmiö?
ap
Ei ole. Kuulostat siltä, että todellakin olet epäterveellä tavalla riippuvainen miehesi seksuaalisesta halusta. Olen itse mies, ja suhteessani on paljon vähemmän seksiä kuin haluaisin. En ole tullut edes ajatelleeksi, että minun pitäisi tämän vuoksi pitää vartaloani vastenmielisenä tms. Lähinnä olen huolissani puolisostani, koska hän vaikuttaa muutenkin siltä että saattaisi olla masentunut. Itse koen seksin puutteen ennen kaikkea fyysisenä ongelmana. Vähän kuin yrittäisi teatterissa pidättää aivastusta tms.
Ei ole kyse siitä että toinen haluaa enemmän, toinen vähemmän. Toinen ei halua juuri lainkaan ja se se ongelma on. Ei ole mielestäni ihme että tämä vaikuttaa minun ajatuksiin omasta haluttavuudestani ja sitä kautta vartalostani. Minun vartalonihan se juuri on joka ei kelpaa, joka ei herätä mitään tuntemuksia toisessa osapuolessa. Saa olla todella rautainen itsetunto ettei tämä jo kahdessa vuodessa ala vaikuttaa.
ap
Kyse ei hyvin suurella todennäköisyydellä ole susta. Hän ei vaan halua seksiä. Mieti mitä itse haluat elämältä ja mistä olet valmis joustamaan tai luopumaan. Mieti mitä saat kyseisessä suhteessa olemisesta. Jos se riittää sinulle, sitten elät tuota elämää. Jos ei riitä, joutunet jatkamaan matkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuori, tekevä mies löytää vielä omansa.
Eikö muita kommentteja löydy nyt enää kun todettiin, että vika täytyy olla naisessa jos mies ei halua?
ap
En penää mitään mutta Ap vaikuttaa hyvin tyytymättömältä suhteeseensa ja etsii jo itsestään vikoja. Toi suhde ei tosta paremmaksi muutu, vaan pelkästään huonommaksi. Ikävä totuus.