Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia teinille 15v vai onko mulla vaan välinpitämätön lapsi??
13.11.2019 |
Mä yritän selittää jotain tärkeää asiaa, esim. viimeksi työharjoitteluhakemukseen liittyvää, niin hänen asenteensa on "no ei se ny oo niin tarkkaa, ja mä ny laitoin noin, mitä sillä ny on väliä, meni jo".
Vaikka olis vielä mahdollisuus korjata "virhe" niin ohittaa sen tällä tavalla.
Tai jokin muu asia jolla on oikeasti elämän kannalta merkitystä, ohittaa olan kohautuksella vaikka miten yritän painottaa että tätä asiaa kun ei vaan voi ohittaa.
Siis kyse on asioista joilla on oikeasti merkitystä ja mulla tietoa miten sen täytyy olla, en joka asiaan tietenkään yritä tuputtaa omia mielipiteitäni.
Muuten ihan fiksu lapsi, ihana ja empaattinen ym., mutta tollanen ihme välinpitämättömyys just tärkeitä asioita kohtaan vaikka kuinka selitän asian merkitystä, mulla ei kestä hermo.
Kommentit (38)
No mä toivon että kuuluu. En haluaisin koko elämää olla vahtimassa että jääkö asioita hoitamatta tuon vuoksi.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalia on, mun nyt 18v ei kyllä ollut tuollainen, vaan aivan toinen ääripää, mutta 15v on just tuollainen. Ei se niin haittaa vaikka työharjoittelupaikkaa ei ole viel löytyny, jne
Miksi alapeukkuja? Enkö itse nää jotain asiaa nyt?
-ap
Tästä on vaikea saada otetta, että onko se lapsi nyt oikeasti tyyliin kiroillut jossain työharkkahakemuksessaan eikä suostu korjaamaan asiaa, vai vauhkoatko tyyliin kirjoitusvirheistä kuin ne olisivat maailmanloppu. Jos kyse jälkimmäisestä niin hyvä vaan jos teinisi ei ahdistu pikkuvirheitä, ei noilla elämän kannalta hirveästi lopulta väliä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä on vaikea saada otetta, että onko se lapsi nyt oikeasti tyyliin kiroillut jossain työharkkahakemuksessaan eikä suostu korjaamaan asiaa, vai vauhkoatko tyyliin kirjoitusvirheistä kuin ne olisivat maailmanloppu. Jos kyse jälkimmäisestä niin hyvä vaan jos teinisi ei ahdistu pikkuvirheitä, ei noilla elämän kannalta hirveästi lopulta väliä ole.
Ei ole kiroillut tms. Ennemminkin tekee vain hutaisemalla, ei kirjoita edes kaikkia asioita mitä on kysytty, vaan on just sellanen hällä väliä -asenne. Kunhan on jotain kirjotettu.
Ja kun jäi mainitsematta yksi tärkeä asia mitä oli kysytty ja sanoin että siitä voi tulla ongelma, niin vastasi vain että "no ei sillä ny niin väliä oo".
Kuulostaa tutulta. Osaa ne sitten yllättääkin joissain tilanteissa hoitamalla oikein mallikkaasti asiansa, mutta pointti on se, että asia pitää tehdä itse, vanhempi ei saa puuttua. Ja jos vanhempi puuttuu, vastaus on juuri kuvatunlainen.
Terveisin myöskin 15-vuotiaan äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa helpottavaa kuulla että todennäköisesti vain jokin ikään kuuluva.
Kun on kyllä esim. todella huolehtivainen sisaruksiaan kohtaan jne. mutta tuosta olen ollut tosi huolissani että jääkö asiat hoitamatta tulevaisuudessakin jos ei äiti vahdi.
Tutulta kuulostaa, mulla 15v poika. Hoitaa kyllä esim. just tet-harjoittelun erittäin mallikkaasti, mutta se paikan hakeminen on ihan evvk-tyyliä. Vaatii itseltäni erittäin pitkää pinnaa, olen niin eri tyyppinen itse. Mutta kai tämäkin vaihe ohi menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oispa munki äiti auttanu mua teininä CV:n kanssa 😍 tai ihan minkä vaan kanssa. En saanut teininä töitäkään edes lähikaupasta. Eka työpaikka vasta lukiolaisena kahvilasta.
Ihana välittävä äiti olet!
Tuo on se avainsana, äiti vahtii.
Hän on aivan pian jo aikuinen, ole kiinnostunut, mutta älä puutu. 15v ei tarvitse enää vahtia tuollaisten asioiden tekemiseen. Mä olin 15 vuotiaalle aivan samanlainen, tuolle vanhemmalle nykyään 18 vuotiaalle ei tarvinnut olla, koska hän oli tosiaan aivan toinen ääripää.
Jos jotain saisin tehdä nuoremman kanssa toisin, lopettaisin sen vahtimisen ja puuttumisen. Oma 15v jos saa itselleen jotain ikävää toimintansa takia, tuntuu ettei kiinnosta yhtään, mutta huomaan, että se tuntuu kyllä, vaikkei sitä näytä. Tässä kohtaa jos alkaa saarna ja neuvominen, teini räjähtää eikä kiinnosta sitäkään vähää seuraavalla kerralla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oispa munki äiti auttanu mua teininä CV:n kanssa 😍 tai ihan minkä vaan kanssa. En saanut teininä töitäkään edes lähikaupasta. Eka työpaikka vasta lukiolaisena kahvilasta.
Ihana välittävä äiti olet!
Kiitos <3
Sitä yritän parhaani mukaan, ei muakaan kukaan koskaan patistanut tai ohjannut mihinkään, siksi. :)
Ja just jos kyse vaikka tet paikan hakemisesta, kysy haluaisiko apua, äläkä vain mene ja sano että asia tehdään näin ja näin. Tuonikäiselle tulee sellaisesta vain olo, että luulet ettei hän osaa mitään itse. Tuonikäinen ajattelee olevansa jo niiiiiiin vanha ja aikuinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan että olin juuri tuollainen nuorena. Ei sitä vaan tajunnut että pienillä asioilla on merkitystä. Tein usein juttuja vähän sinne päin. Kannattaa vaan yrittää tolkuttaa. Ainakaan ei kannata olla sanomatta mitään ja näin vahvistaa sitä mielikuvaa, että riittää kun jotenkin hutaisee.
Meillä ei tuollaista ole ollut, vaan teinit ovat suhtautuneet vastaavanlaisiin asioihin huolellisesti ja tunnollisesti. Ehkä se on enemmän persoonasta kiinni, nuoruuden tyhmyydestä ja siitä, että on saanut kaiken aina liian helpolla, joten jos lapselta ei vaadita mitään, niin ei hänellä ole mielenkiintoa tehdä mitään kunnolla.
Aika saattaa auttaa ja huomaaminen, että huonolla ei saa hyvää.
Vierailija kirjoitti:
No mä toivon että kuuluu. En haluaisin koko elämää olla vahtimassa että jääkö asioita hoitamatta tuon vuoksi.
-ap
Tunnen tuollaisia aikuisiakin. Persoonakysymys mutta vielä on aikaa että persoona kypsyy ja muuttuu.
Parasta on että jatkat palautteen antamista ja perustelet, ja sitten annat olla. Älä huolehdi tai tee toisen puolesta. Esimerkiksi jos ei saa kesätöitä koska ei tee korjauksia mitä ehdotat hakemukseen - (jos on lukihäiriö tms eri asia, sitten voitte katsoa yhdessä) niin voit sanoa, huomaatko nyt miksi on tärkeää tehdä asiat kunnolla?
Jatka vaan asioiden perustelemista. Esim jos ei maksa laskuja tulee sakko, jos ei opettele oikeita sääntöjä opiskelussa ei välttämättä pärjää jne.
Meillä tuli töihin just yksi tällainen sankari, jolla on tuo asenne että Ihan sama kunhan on sinne päin. Kolmen viikon aikana on aiheuttanut oman yksikkönsäkin ulkopuolella jo puheita koska työntekijän tekemiset häiritsee muidenkin tiimien töitä. Sanomatta selvää että työsopimus ei jatku.
Sulla on vielä mahdollisuus vaikuttaa vaikka ihmisen oma persoona on yleensä tosi voimakas. Jos ei ole sitä nöyryyttä luonnostaan, että asioihin täytyy paneutua ja tehdä ne kunnolla, sitä on tosi vaikea oppia. Mutta hienoa kun jaksat yrittää! Syy-seuraussuhteiden hahmottaminen on arvokas taito elämässä.
Ps. Onko lapsesi skorpioni tai vesimies?
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei tuollaista ole ollut, vaan teinit ovat suhtautuneet vastaavanlaisiin asioihin huolellisesti ja tunnollisesti. Ehkä se on enemmän persoonasta kiinni, nuoruuden tyhmyydestä ja siitä, että on saanut kaiken aina liian helpolla, joten jos lapselta ei vaadita mitään, niin ei hänellä ole mielenkiintoa tehdä mitään kunnolla.
Aika saattaa auttaa ja huomaaminen, että huonolla ei saa hyvää.
Minä en ollut saanut mitään helpolla, ei johtunut siitä. Enemmänkin sanoisin että siitä ettei ollut vertailupohjaa monessa asiassa. Ei tiedä mikä on se taso millä muut asiat tekee. Mitä tasoa odotetaan. Sitten sitä helposti ajatteli että joku sinne päin riittää. Minusta vanhemmat voi auttaa hahmottamaan tätä. Kertoa millaisella tarkuudella joku homma yleensä hoidetaan.
14
Vierailija kirjoitti:
Ja just jos kyse vaikka tet paikan hakemisesta, kysy haluaisiko apua, äläkä vain mene ja sano että asia tehdään näin ja näin. Tuonikäiselle tulee sellaisesta vain olo, että luulet ettei hän osaa mitään itse. Tuonikäinen ajattelee olevansa jo niiiiiiin vanha ja aikuinen
Tottakai teiniä pitää ohjata ja neuvoa. Jos vanhempi ei ohjaa ja teini opi ottamaan apua vastaan, niin miten siellä tetissä menee sitten? Ja se ei haittaa, että teini ajattelee, että hän ei osaa mitään, sillä sehän on tosi, hän ei osaa paljon mitään. Vanhempi on vanhempi aina ja nuoren on hyvä oppia kuuntelemaan, se vain ja ainoastaan vahvistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mä toivon että kuuluu. En haluaisin koko elämää olla vahtimassa että jääkö asioita hoitamatta tuon vuoksi.
-ap
Tunnen tuollaisia aikuisiakin. Persoonakysymys mutta vielä on aikaa että persoona kypsyy ja muuttuu.
Parasta on että jatkat palautteen antamista ja perustelet, ja sitten annat olla. Älä huolehdi tai tee toisen puolesta. Esimerkiksi jos ei saa kesätöitä koska ei tee korjauksia mitä ehdotat hakemukseen - (jos on lukihäiriö tms eri asia, sitten voitte katsoa yhdessä) niin voit sanoa, huomaatko nyt miksi on tärkeää tehdä asiat kunnolla?
Jatka vaan asioiden perustelemista. Esim jos ei maksa laskuja tulee sakko, jos ei opettele oikeita sääntöjä opiskelussa ei välttämättä pärjää jne.
Meillä tuli töihin just yksi tällainen sankari, jolla on tuo asenne että Ihan sama kunhan on sinne päin. Kolmen viikon aikana on aiheuttanut oman yksikkönsäkin ulkopuolella jo puheita koska työntekijän tekemiset häiritsee muidenkin tiimien töitä. Sanomatta selvää että työsopimus ei jatku.
Sulla on vielä mahdollisuus vaikuttaa vaikka ihmisen oma persoona on yleensä tosi voimakas. Jos ei ole sitä nöyryyttä luonnostaan, että asioihin täytyy paneutua ja tehdä ne kunnolla, sitä on tosi vaikea oppia. Mutta hienoa kun jaksat yrittää! Syy-seuraussuhteiden hahmottaminen on arvokas taito elämässä.
Ps. Onko lapsesi skorpioni tai vesimies?
Tuota oon ajatellutkin, että antaisin vain olla. Vaikea silti löytää sitä tasapainoa kun toisaalta en haluaisi että kävisi just niin että ei sitten saa esim. sitä kesätyöpaikkaa.
Täytyy yrittää miettiä miten oma ohjaus menisi parhaiten perille. Tiedän että se ärsyttää kyllä todella kun äiti puuttuu asioihin liikaa, siksi oon yrittänytkin aina jossain kohtaa vain lopettaa jankutuksen, mutta se on joskus todella vaikeaa. :D
Kiitos neuvoista, sulle ja myös muille! Tästä todella oli apua! :)
Kai se kuuluu tuohon ikään.