Olitko sinä suosittu yläasteella?
Olitko jännätyttö? Olitko koskaan kilttien poikien kanssa?
Kommentit (34)
En, olin masentunut surkimus. Sen verran älysin näytellä kovaa että kiusaamisyritykset kilpistyivät kun teeskentelin etten välitä.
Olin lähinnä pilkan kohde. Semmoinen autistinen nörttipoika. Sanoisin kuitenkin, että olen tuosta toipunut. Eivät ne kuitenkaan uskaltaneet judoharrastukseni takia muhun koskea ja opettajat piti musta lähes poikkeuksetta. Olin liian autistinen välittääkseni siitä, mitä kiusaajat mulle sanoi.
M32
En. Olisi kiva kuulla, että miten te, jotka olitte suosittua, koitte sen?
Vierailija kirjoitti:
Olin Alfa jo silloin. Panin luokan kaikkia tyttöjä ja puolustin kiusattuja nörttejä. Nykyään olen perheellinen mies joka äänestää persuja. M34
Hyvin vedetty veli! 🙌🏻
M43
Mä olin se hiljainen ja ujo. Sanoisin, että pelkäsin niitä suosittuja ja kovaäänisiä, vaikka samaan aikaan toivoin, että olisin suosittu.
Mä olin kyllä ehkä vähän jännä. Kahden aika kiltin pojan kanssa olin aika hyvä kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Olin Alfa jo silloin. Panin luokan kaikkia tyttöjä ja puolustin kiusattuja nörttejä. Nykyään olen perheellinen mies joka äänestää persuja. M34
Multa ei herunut.
Niin varmaan panit tuon ikäisenä luokan kaikkia tyttöjä :DDD vasuri istu nurkassa sosialisoimassa koulun kumeja ja viivoittimia.
En todellakaan. Olin se outo friikki, johon purettiin oma paha olo kiusaamisen muodossa. Jos niin ikävästi kävisi, että heihin (kiusaajiin) jossain törmään, niin sylkäisen päin naamaa.
N40+
Olin suosittu. Kiltti urheilijatyttö, joka menestyi koulussa ja vietti aikaa kaikkien kanssa. Meillä kyllä sattui olemaan todella kiva luokka, jossa kaikki tulivat toimeen keskenään ja monen kanssa ollaan edelleen yhteydessä. Jännä ei tarvinnut olla kun poikakaveri oli samassa rakennuksessa lukiossa.
Varmaan. Ku kaikki halus kiusata, niin olin se suosittu kiusauksen kohde..
Kyllä olin. Kiusasin ja pieksin muita kovanaamoja.
Minäkin äänestin persuja
mies51v
En ollut erityisen suosittu, mutta minulla oli useita mukavia ystäviä (eräänlainen laumasuoja) ja sain joskus harvoin kutsuja suosittujen juhliin. Kaveripojat kohottivat myös statusta, mutta en seurustellut vielä yläasteella.
Mielestäni tilanne oli ihanteelline, suosio ei kohonnut päähän ja en ollut erityisen yksinäinen. Ulkonäköni lisäksi jouduin panostamaan myös luonteeni ja sosiaalisten taitojeni kehittämiseen. Olin myös onnekas, koska en erityisesti kaivannut koko koulun suosiota. Muistan ne juhlat joihin minut kutsuttiin, mutta en harmittele niitä kymmeniä ja kymmeniä joihin en saanut kutsua. Jotkut ystäväni kaipasivat kovasti suosiota eivätkä näe yllä-astetta yhtä onnellisena aikana.
Olin kiusattu, minulla oli muutama ystävä. Luokkakokoukseen menin, selvisi, että olin koko porukan voittaja!
Vierailija kirjoitti:
Niin varmaan panit tuon ikäisenä luokan kaikkia tyttöjä :DDD vasuri istu nurkassa sosialisoimassa koulun kumeja ja viivoittimia.
Kyllä muuten panin. Lisäksi panin vihreitä kannattavien soijapoikien tyttöystäviäkin lukiossa :D
Mä olin osa porukkaa. En erityisen suosittu, mutta se johtui lähinnä omasta suppeasta luonteesta. En vieläkään kälätä ja kaveeraa kaikkien kanssa. N39
Olin epäsuosittu, jäin syrjään, tuntui, että juuri kukaan ei pitänyt minusta. Varsinaista kiusaamista ei ollut.
Olin semi. Yritin olla kilttien poikienkin kanssa, mutta ei niistä ikinä tullut mitään. Kiltit pojat ei kiinnostanut.