Millaista oli ulkomaanmatkailu 70- ja 80- luvuilla?

Kukaan ei paheksunut tai syyllistänyt matkailun takia. Oi niitä aikoja.

Lisää näitä

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei paheksunut tai syyllistänyt matkailun takia. Oi niitä aikoja.

No kyllä maalla pidettiin hulluina niitä jotka hassasivat rahansa matkoihin. Harvat niin tekivätkään. Oi niitä aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan, minkähintaisia esim. sen ajan tietokoneet olivat Länsi-Saksassa? Itse taputtelin DDR:n kaatuessa paskaa hiekkalaatikolla, niin alkanut kiinnostamaan sen ajan keski-eurooppa. 

Tietokoneet? 80-luvulla?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan, minkähintaisia esim. sen ajan tietokoneet olivat Länsi-Saksassa? Itse taputtelin DDR:n kaatuessa paskaa hiekkalaatikolla, niin alkanut kiinnostamaan sen ajan keski-eurooppa. 

Tietokoneet? 80-luvulla?!

Aloitin opinnot 1990 ja osa opiskelukavereista osti oman koneen, samoin yliopistolla oli tietokoneet, joten oletettavasti niitä oli saksassakin 80-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan, minkähintaisia esim. sen ajan tietokoneet olivat Länsi-Saksassa? Itse taputtelin DDR:n kaatuessa paskaa hiekkalaatikolla, niin alkanut kiinnostamaan sen ajan keski-eurooppa. 

Tietokoneet? 80-luvulla?!

Aivan. Jonnet ei tiedä.

Perheen kanssa olin kerran Ahvenanmaalla ja kerran Tukholmassa. Juuri kukaan muukaan ei matkustellut. Lukion jälkeen käytin kesätyörahat joka vuosi siihen, että pääsin Interrailille. Nukuttiin paljon junissa ja rautatieasemilla. Yleensä kierreltiin Länsi-ja Etelä-Eurooppaa, mutta Unkarissa tuli käytyä. Siitä jäi kiva ja leppoisa kuva, kaikki oli halpaa ja oli jokin juhlapäivä, ilotulitus ja markkinoita. Törmättiin johonkin mustiin opiskelijoihin, jotka olivat ainoita jotka puhuivat englantia. Muut puhuivat korkeintaan saksaa. Ja Balaton-järven rannat olivat täynnä lihavia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako kukaan, minkähintaisia esim. sen ajan tietokoneet olivat Länsi-Saksassa? Itse taputtelin DDR:n kaatuessa paskaa hiekkalaatikolla, niin alkanut kiinnostamaan sen ajan keski-eurooppa. 

Tietokoneet? 80-luvulla?!

Niin?  Suomessa kotitietokoneet yleistyi juuri 80-luvulla joka kodin laitteiksi.

70-luvulla matkustelu oli harvinaisempaa, 80-luvulla ihan normaalia. Reissattiin 70-luvulla Aasiassa perheen kanssa ja 80-luvulla Euroopassa.

80-luvulla myös tehtiin etelänmatkoja ja laskettelumatkoja kavereiden kanssa -terassilta sai tilattua alkoholia, mikä oli alaikäiselle iso juttu.

Moni lukiokaveri oli minun lisäkseni vaihdossa 80-luvun puolivälissä lukion ekan vuoden jälkeen.

Lennot / matkat varattiin matkatoimistojen kautta, mukaan otettiin matkashekkejä ja vaihdettiin hiukan valuuttaa. Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa oli erilaista, paljon sellaisia kauppoja ja ruokia / elintarvikkeita, mitä Suomessa ei ollut.

Hauskoja aikoja.

Käytiin Tukholmassa 80-luvun lopulla. Olin silloin pikkutyttö. Kävimme kuninkaanlinnan pihalla ja joku tyttö vilkutteli minulle linnan ikkunasta. Vilkuttelin takaisin. On joskus tullut mietittyä, oliko kyseessä Victoria tai Madeleine..Kävimme myös Swatch-liikkeessä ostamassa minulle rannekellon.

Synnyin 1975 joten -80 luvulla tuli hiukan matkusteltua. Mutta ei silloin ylipäätään matkusteltu hirveästi ainakaan Keski-Suomen suunnalta. Yleensä matkat olivat Tukholman risteily pari kertaa lapsuudessa ja jotkut kävi Neuvostoliitossa (Leningradissa eli nykyisessä Pietarissa).

Mekin kävimme pari kertaa -80 luvulla Ruotsin risteilyllä ja mummoni käski pakata laivan aamupalalla jugurttipurkkeja ja leipää käsilaukkuun, että riittää evääksi Tukholman keskustassa kävellessä. Laivamatkan kohokohta oli tax free- myymälän ostokset, jotka oli nykymittapuun mukaan niukat. Muistan ostaneeni purkin Salt Pastiller salmiakkia ja sitten sellaisen peltipurkin missä oli kivikovia hedelmäkarkkeja. Tulholmassa käytiin katsomassa kuninkaan linnaa. Kerran taidettiin käydä Visbyn risteilyllä.

Neuvotoliitossa kävimme perheen kanssa myös - 80 luvulla. Ankea paikka, ruuasta pulaa, kaikesta pulaa. Joka paikassa haisi mahorkka ja kus*n ja p*askan sekoitus. Muistan vieläkin sen hajun. Valuuttakaupasta sai Leningradissa on Pepsiä Suomen markoilla ja USA:n dollareilla. Paikalliset halusivat vaihtaa Nevski Prospektin varrella markkoja rupliksi, koska halusivat päästä valuuttakauppaan ostoksille. Neuvostoliittoa pelättiin rys sä oli rys sä - se opetettiin jo kotona. Vanhempani muistuttivat aina halveksien, jos jollain luokkakaverin perheellä oli Lada, että "Nuo 'Virtasetkin' ovat sitten kommareita". Joten kun sinne Neuvostoliittoon mentiin niin minäkin pelkäsin happamia koppalakkimiliisejä kuollakseni.

Mitään ostettavaa Neuvostoliitossa ei ollut. Paitsi puisia maatuskoja. Joten muistan kun matkan päättyessä vain jätimme ruplat johonkin, kun niitä ei saanut tuoda Suomeen. Erikoinen tunne, kun on rahaa eikä pysty ostamaan mitään.... Neuvostoliittoon mentiin junalla, sellainen tumman vihreä Harry Potter - tyylinen juna. Sielläkin haisi mahorkka. Muistan kun koppalakkipäiset virkailijat tuijottivat kiukkuisen näköisenä passeja ja sen jälkeen lätkyttivät leimoja. Muistan myös kun hotellin siivoojat yrittivät kysyä olisiko meillä ollut mitään länsimaista myytävää. Meillä oli mustekyniä ja annoimme ne ilmaiseksi. Ei tarvittu rahaa kun edellisiäkään ruplia ei pystytty tuhlaamaan.

Vanhempien valokuva-arkistosta olen löytäny kuvia isäni reissuilta Yhdysvalloissa ja Kanadassa 70-luvulta. 

Isäni kai kävi vielä matkoilla töidensä puolesta 90-luvun puolellakin, mutta muistan ettei teini-iän aikana/jälkeen juuri poistunut kotikunnasta. En tiedä saiko tarpeekseen matkustelua vai mikä tuli. 

ap

1980-luvulla matkailu yleistyi ja etelänmatkat halpenivat niin että tavallisella työläiselläkin oli varaa matkustaa. Äkkilähdöt oli myös halpoja.

Vuonna 1983 oltiin koko perheen voimin Norjassa viikon verran. Nukuttiin teltassa yöt. Autossa ei toki ollut turvavöitä takana. Ruuat lämmitettiin jollain keittimellä, kertaakaan ei käyty ravintolassa. Vm.73.

Rohdoksella käytiin kaksi kertaa lapsena, aina 5 v välissä. Lennnolla sai juomaa niin paljon kuin halusi, join limsaa reilusti

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien valokuva-arkistosta olen löytäny kuvia isäni reissuilta Yhdysvalloissa ja Kanadassa 70-luvulta. 

Oli muuten harvinaista 70- ja 80-luvuilla :o   Amerikka oli jotain sellaista mitä katseltiin telkkarista, mutta tosi harva siellä oikeasti pääsi käymään. Rikas serkku kävi Floridassa kasarilla ja kyllä kertomista riitti!

Suomi oli köyhä takapajula vielä pitkälle ysärillekin vaikka luultiin että oli lottovoitto syntyä suomeen. Muistan kun yliopistolla jouduttiin jonossa odottamaan että pääsi käyttäämään jotain mustavihreetä unix terminaalia jossa oli joku tekstipohjainen lynx webbiselain.

Jenkeissä taas yliopisto oli silloinkin paljon modernimpi kuin yliopistot suomessa tänään. Opetus oli priima laatua. Proffat osasivat selittää hyvin jutut ja ne olivat relevantteja eikä mitään 10v vanhoja joilla ei tehnyt työelämässä mitään.

Ihmiset eivät täällä suomessa olleet normaaleja vaan tuollaisia sulkeutuneita autisteja. Jenkeissä taas iloisia ja sosiaalisia. Naiset olivat paljon kauniimpia kuin suomessa. Vielä kyllä osittain totta.

Elintaso oli paljon parempi jenkeissä. Hienot autot eikä mitään saabeja ja ladoja, isot ok talot suburbissa jotka eivät silloin maksaneet maltaita vaan duunarikin pystyi ostamaan. Kaikki elektroniikka oli viimeisen päälle. Niilä oli isoja 50" putki projektio telkkuja joita ei suomessa edes myyty.

Suomessa ei silloin ollut isoja sittarin tai prisman tapaisia liikkeitä. Leppävaaran maxi taisi olla isoin mutta sekään ei vetänyt vertoja keskiverto walmartille tai kmartille joten se oli aikamoinen kokemus. Hintataso jenkeissä oli paljon alempi. Esim se että sai ilmaiseksi täyttää kokislasin uudestaan oli jotain mikä olisi ollut ennenkuulumatonta suomessa. Kaikki palvelu oli suomeen verrattuna huippua. Mukavat palveluhenkiset myyjät ja tarjoilijat eikä mitään happamia myrtsinaamoja kuten täällä.

Ja todellakin oli iso juttu päästä jenkkeihin silloin. Harva oli ollut.Muutama mun luokkatoveri ei edes ymmärtänyt eroa jenkkien ja iso britannian välillä. Sama paikka kun enkku puhuttiin molemmissa.

Matkailu seuramatkoilla oli hirveän helppoa. Seutulassa oli jo opas paikalla ja matkatoimistoilla oli omat palvelutiskinsä missä tehtiin check in. Turvatarkastuksia ei ollut, passi vain katsottiin. Kohdemaassa taas opas vastassa ja mukana bussissa. Lentokoneissa juotiin iloisesti viinaa ja poltettiin röökiä, laskeutumisen onnistuttua piti aina taputtaa. Saapumista seuraavana päivänä oppaat pitivät tervetuliais-tilaisuuden missä tarjottiin sangriaa ja kerrottiin rahanvaihdosta ja muista tuikitärkeistä asioista. Varoitettiin liikkumasta tietyillä alueilla, varoitettiin taskuvarkaista ja pitämään laukustaan huolta. Retket oli aina suomenkielisiä ja niihin osallistuttiin innolla. Holhoamista pidettiin hyvänä asiana, oli turvallista olla jossain etelänmailla kun oma opas katsoi aina perään.

Matkakohteissa liikuttiin matkatoimiston logolla varustettu hellehattu päässä.

v. -78 lennettiin Espanjaan. Helsingissä lentokentän turvatarkastuksessa ottivat minun kassista esiin Sveitsin armeijan linkkuveitseni ja sanoivat, ettei sitä saa sitten lennon aikana ottaa esille. Ei veitset silloin olleet vaarallisia.

New Yorkissa v. 1986 vaihdoin Suomen markkoja dollareiksi. Olikohan mulla 100 markan seteleitä. Pankissa selasivat kansiosta sivun, jossa oli kuvat Suomen seteleistä, mutta kun Suomessa oli juuri ollut seteliuudistus, niillä oli kuvat vain vanhoista seteleistä. Soittivat sitten johonkin isompaan konttoriin ja kysyivät minkä värisiä Suomen uudet setelit on ja näin kelpasi sataset.