Lue keskustelun säännöt.
Millaista oli ulkomaanmatkailu 70- ja 80- luvuilla?
07.11.2019 |
Oletko käynyt ulkomailla esim. 80-luvulla? Millaista oli matkailu keski-euroopassa tuolloin? Oletko käynyt esim. DDR:sä tai Berliinissä kun muuri oli sortumassa? Kerro kokemuksiasi.
Kommentit (45)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1970-luvulla matkustin vanhempieni kanssa autolla Ruotsissa ja pohjois-Norjassa. 1980-luvun alussa tein noin kolmen viikon interrail-reissun Pohjoismaissa, silloin oli myynnissä jotain Nordic Rail tai Scandic Rail -kortteja, jotka toimivat kuten interrail mutta vain Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Majoituin hostelleissa. Olihan se todella paljon hankalampaa kuin nyt, kun piti etsiä kaikki tiedot etukäteen matkaoppaista, joita sai kirjastosta, ei todellakaan voinut hakea netistä vinkkejä ja kokemuksia. Matkavaluuttana oli matkashekkejä.
Seuraava reissu taisi olla ryhmämatka Leningradiin ja sen jälkeen autolla silloisen puolison kanssa pohjois-Saksaan Ruotsin ja Tanskan kautta. Vuonna 1985 tehtiin ensimmäinen "etelänmatka", olikohan Finnmatkojen vai Aurinkomatkojen viikon loma etelään. Niitä oli varaa tehdä vain yksi vuodessa ja näihin aikoihin vuodesta odotettiin kuumeisesti seuraavan vuoden esitteitä.
Matkustin aika paljon perheeni mukana lapsena ja nuorena. Suurin ero tähän päivään oli se, että silloin eurooppalaiset kaupungit olivat kaikki erilaisia. Neukkumaat olivat järkyttävän harmaita, ei ensimmäistäkään mainosta tai mainosvaloa missään, ei värejä. Nykyään kaikki ovat samanlaisia, samat kaupat, samanlainen pukeutumistyyli jne. Pitää mennä aika kauas, että alkaa tulla jotain ihan erilaista.
Bussilla pääsi Leningradiin. Yleensä iso osa matkaseurueesta oli humalassa jo alkumatkasta. Perillä sai pikkurahalla viinaa ja seuraa (laadusta ei sitten puhuta). ”Hotellissa” tuimat matuskat tarjoilivat harmaita nakkeja. Valuuttaa kannatti vaihtaa paikallisten, ei viranomaisten kanssa. Rahaa ei saanut viedä maasta pois, joten ylijääneet ruplat piti tuhlata. Pienen haasteen tosin asetti se, ettei kaupasta saanut ostettua mitään tarpeellista.
Kuten aikaisempi sanoi. Kaupungit olivat erilaisia. Osa toki kommunismin jäljiltä harmaampia.
Nykyään lähes joka paikka on linjalla turismi/hemmottelu. Arkkitehtuuri on samanlaista, jne.
Rantalomat samaa kuin ennenkin.
Isoin ero oli että matkoilla käytiin paljon harvemmin. Joku etelän tai keski-euroopan reissu oli keskiluokaiselle perheelle todella kallis juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin mentiin hevosella ulkomaille tai Zeppelin ilmalaivalla.
Yhteistä kieltä oli harvemmin kuin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaiten lapsuuden matkoista on jäänyt mieleen se että silloin ulkomailta sai oikeasti asioita joita Suomesta ei saanut. Oli eri karkit ja suklaat, eri lelut ja erilaiset vaatteet. Ruoatkin olivat outoja ja aina oppi ihan uusia makuja,
Nyt matkailu on sikäli paljon tylsempää että Suomestakin saa jo melkein kaikkea ja ihan uusia elämyksiä on hankalampi saada.
Kierrettiin muutamaan otteeeseen länsi-eurooppa. En juuri näe eroa nykyaikaan, ainoastaan autot on nykyään parempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvostomaissa oli älyttömän halpa matkustaa. Ruoka, juoma, taksit, viihdykkeet oli puoli-ilmaisia. Mutta mitään muuta ostettavaa ei ollut kuin viinaa, tupakkaa ja muksuille pahoja karkkeja. Kokista tais saada Bulgariasta joskus 80-luvun puolivälissä. Mutta Jaltalta ei saanut silloinkaan. Olin 10-v kun kävimme Itä-Saksassa. Minut ja pikkuveljenikin tutkittiin käsin rajanylityspaikoilla, muistan itkeneeni pelosta kun saksanpaimenkoirat räksytti rajamiesten vieressä. Muuta en maasta muistaakkaan kuin että jokaisessa ikkunassa oli samanlaiset valkoiset, lyhyet valoverhot 😁
Reittilennot olivat oikeasti kalliita. Pakettimatkoilla pääsi halvemmalla, jos kohde oli sellainen, että sinne järjestettiin pakettimatkoja.
Useassa Keski-Euroopan maassa matkailun aikana oli aikamoista säätöä eri valuuttojen kanssa. Matkaan otettiin mukaan matkashekkejä,joita vaihdettiin käteiseksi pankeissa. Aikamoista säätöä nykyaikaan verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autolomalla kartanlukijan piti koko ajan pysyä selvillä siitä missä ollaan ja mihin menossa. Puutteellinen viitoitus, uudet tiet joita kartoissa ei ollut ja kiertotiet tietöiden tms. takia saattoivat sotkea reittisuunnittelua yllättävällä tavalla. Rajatarkastuksiin saattoi kulua aikaa varsinkin Itä-Eurooppassa. Kaikkea piti suunnitella etukäteen enemmän eikä sopivaa ravintolaa tai majoitusta aina löytynyt helposti.
Elintasoerot sekä erot kauppojen valikoimissa maiden välillä olivat silloin hyvin näkyviä. Ostoksissa saattoi tehdä isoja säästöjä, esim. Commodore 64 -tietokone maksoi Saksassa noin puolet Suomen hinnasta. Englannilla ei selvinnyt niin hyvin kuin nykyisin. Visa-kortti ei välttämättä käynyt kaikissa maissa laajalti, joten eri valuuttoja piti ottaa mukaan riittävästi.
1988 kaytiin Unkarissa (olin 12), oli kylla aika Neuvostomeininki tosiaan, harmaata, ankeata, pahantuulisen nakoisia ihmisia jotka katsoi pois. Oltiin siella leirikoulussa. Mieleen jai etta saksalla parjasi mutta englannilla ei. Onneksi mun aiti osasi saksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanomalehdestä katsottiin jonkin matkatoimiston matkatarjous. Sitten mentiin sinne matkatoimistoon paikan päälle asioimaan. Lentokoneissa ilmaiset alkoholit, ja monet haali monta drinkkiä ja oli ihan kännissä. Ateria kuului lentoon ilman lisämaksuja. Sai myös tupakoida koneessa, mikä nyt tuntuu aika älyttömältä. Paitsi paksu savu, haju myös paloturvallisuusriski. Puolen välin jälkeen oli tupakkapenkit. Eli saattoi käydä niin, että heti siinä tupakoimattoman ja esim. lasten takana sai vapaasti röyhytellä ja savuja puhallella niskaan. Tuntuu aika hullulta nyt.
treffit kirjoitti:
1988 kaytiin Unkarissa (olin 12), oli kylla aika Neuvostomeininki tosiaan, harmaata, ankeata, pahantuulisen nakoisia ihmisia jotka katsoi pois. Oltiin siella leirikoulussa. Mieleen jai etta saksalla parjasi mutta englannilla ei. Onneksi mun aiti osasi saksaa.
Ai joo ja Malevin (unkarilainen lentoyhtio) koneessa sai polttaa tupakkaa o_0
treffit kirjoitti:
treffit kirjoitti:
1988 kaytiin Unkarissa (olin 12), oli kylla aika Neuvostomeininki tosiaan, harmaata, ankeata, pahantuulisen nakoisia ihmisia jotka katsoi pois. Oltiin siella leirikoulussa. Mieleen jai etta saksalla parjasi mutta englannilla ei. Onneksi mun aiti osasi saksaa.
Ai joo ja Malevin (unkarilainen lentoyhtio) koneessa sai polttaa tupakkaa o_0
Ihan yleisesti sai polttaa. Ihan vaikka Finnairilla.
No joku jo kertoikin, että tosiaan lentokoneissa sai tupakoida, osa koneen takaosaa oli varattu tupakoiville matkustajille, ja huonolla tuurilla sinne joutui muutkin.
Lentohinnat olivat IATA:n säätelemät lentoyhtiöstä riippumatta, eikä halpalentoyhtiöitä ollut.
DDR:ssä ja Itä-Berliinissä käväisin vuonna 1988, ja se oli todella ankea paikka. Ero vihreään Länsi-Berliiniin oli järjetön. Jo tuolloin, nuorena tyttönä, tajusin ettei kommunismi voi toimia. Eikä se enää kauaa toiminutkaan.
Passiin sai leimoja, ilman passia ei päässyt kuin pohjoismaihin, ja joka paikkaan piti vaihtaa valuuttaa (ja tämä vaihto tapahtui pankkitiskillä vaikka KOP:ssa).
Lentokoneessa sai ruokaa ja juomaa.
Matkoilla oli mukana kartta ja taskusanakirja. Valokuvattiin ahkerasti, ja matkan jälkeen kehitetyistä kuvista tehtiin kansio.
60-luvun lopussa lensin Atlantin yli useammankin kerran. Ihmiset olivat pukeutuneet hyvin ja ruoka tarjoiltiin posliinilautasilta.
Yleensa hyvin kayttaytyvia matkustajia paitsi kerran kun joku suomalainen urheilujoukkue sattui samaan koneeseen. Voi sita ryyppaamista ja huutoa ja kaytavalle keraantymista.
Muistaako kukaan, minkähintaisia esim. sen ajan tietokoneet olivat Länsi-Saksassa? Itse taputtelin DDR:n kaatuessa paskaa hiekkalaatikolla, niin alkanut kiinnostamaan sen ajan keski-eurooppa.
Luksusta, lentoemännät olivat ystävällisiä, kentillä sai palvelua eikä kynsiviiloja syynätty. Laivoilla sai vielä v 1980 teinikollina helposti juotavaa...