Uskotko, että isot kirjahyllykokonaisuudet tulevat joskus vielä muotiin?

En

Onko ne pois muodista?

Muodit vaihtelee muta yyli on ikuista. - Minä pidän kirjoista suuresti ja ajon elää vastakin enemmän ja vähemmän kirjojen kanssa vaikka joku aausti saattaa pitää tapaani hyvin vanhanaiakisena, kun kaiken vo kuulemma saada nykyisn netistä ja kirjat ja kirjahyllykokonaisuude vain keräävä pölyä... Ellei kotonani olisi kirjahyllyjä, niin joain puuttuisi;- - -  onkohan tämä jokijn sairaus?   

Tuskin. Useissa kodeissa ne hyllyt ovat olleet täynnä tietokirjallisuutta, jota ei nykyaikana tarvitse hamstrata fyysisessä muodossa kun kaikki on netissä. Kaunokirjallisuutta ostetaan edelleen ihan kirjoinakin, mutta harvempi niitä monen hyllyn edestä hankkii ja säilöö. Ahkerat kaunokirjallisuuden lukijat hyödyntävät kirjastoa ja ostavat vain suosikkisarjojaan omaksi.

Kirjahylly on aina tarpeellinen, jos omistaa kirjoja. Muodeista viis! Missä muualla kirjoja voisi säilyttää!!?

Vinyylit on äkkiä tulleet muotiin. Kirjat on vähän sama asia, eli ne jotka ovat intomielisiä lukijoita, saavat nautintoa sivujen hiplailusta, eikä digitaalinen tuote ole sama asia.

Mikä saa miettimään tällaista?

Mitä väliä? Mun yli 700 kirjaa tarvitsevat hyllyn, oli hyllyt muotia tai ei.

Kyllä ne tulevat taas muotiin.

Se ei ole varmaa, pidetäänkö niissä silloin kirjoja, mutta paperikirjahan ei kaikesta päätellen ole menettänyt asemaansa SÄILYTETTÄVIEN kirjojen joukossa. E-kirjoina hankitaan/lainataan kertakäyttöluettavaa ja tietomateriaaleja, mutta klassikoita, käsikirjoja, muistokirjoja  ja visuaalisia selailukirjoja kuten keittokirjoja ja taidekirjoja halutaan edelleen käyttää paperilla.  E- ja paperikirjojen käyttöliittymät sopivat erilaisiin tarkoituksiin

Minulla on kotona isot kirjahyllyt, joissa on kirjoja. Sellaisia kirjoja, jotka haluan omistaa ja jakaa ja lukea vaikka yhdessä kumppanin tai perheenjäsenen kanssa (e-kirjan huonoimpia ominaisuuksia on jaettavuuden puute: se on tarkoitettu vain yhdelle käyttäjälle, paperikirja on potentiaalisesti yhteisöllisempi).

Mökillä minulla on isot kirjahyllyt, joissa on vain parissa hyllyssä kirjoja. Lopuissa hyllyissä on kaikkea muuta tavaraa, jolle ei ole kaappitilaa. On kätevää, kun se on lasiovisissa hyllyissä näkyvillä ja löytyy siis heposti. On myös kätevä kun kirjahyllyn hyllyt ei ole niin syviä, että pitäisi kaivella jotain kaapin takaosasta - kaikki on helposti uletuttavissa.

Minua ei kiinnosta, ovatko kalusteeni muodissa, mutta koska niille selvästi on käyttöä, luulen niiden joskus vielä muotiinkin palaavan.

Sivistynyt yhteiskunta perustuu LUKEMISELLE ja KIRJOITTAMISELLE. Kirjojen lukeminen on eri asia kuin niiden kuunteleminen. Kirjojen LUKEMINEN harjoittaa aivoja ja estää dementoitumista, kirjojen KUUNTELEMINEN taas ei hyödytä aivoja samalla tavalla. Ihminen kuuntelee keskustellessa toisten kanssa ja on samalla vuorovaikutuksessa ja joutuu improvisoimaan vastauksia toisten puheen perusteella. Äänikirjan kuuntelija ei taas saa keskustelussa tapahtuvan kuuntelemisen hyötyjä. Äänikirjat käyttöön vain apuvälineinä sokeille ja lukihäiriöisille. Muut lukekoot kirjansa silmillään.

Kirjahyllyt ovat pakollisia jos haluaa pitää aivonsa. Nykyajan laiskat ihmiset eivät vaivaudu kohta edes opettamaan lapsiaan lukemaan. Pököpäät

Tuskin tulevat muotiin. Itselläni on kaksi seinää lattiasta kattoon kirjahyllyä. En luovu niistä.

Nyt on loistava aika, kun kirjoja löytyy kirpparilta pilkkahintaan. Jopa ihan uusia ja kalliita taidekirjoja. Samoin kallita ensipainoksia. Tavallisista romaaneista puhumattakaan.

Eivät missään tapauksessa. Ihmiset asuvat melko ahtaasti ja luultavasti tulevaisuudessa entistä ahtaammin ihan ilmastonsäästämissyistäkin. Pieniin asuntoihin ei kannata ostaa valtavia kaappeja ja hyllyköitä, ellei ole aivan pakko.

Toisekseen esineiden omistaminen ja kerääminen on koko ajan käymässä epämuodikkaammaksi. Harva on kiintynyt kirjastoonsa eikä kukaan enää omista varsinkaan isoja tietokirjasarjoja.

Kirjat luetaan jatkossa entistä useammin digitaalisesti muutenkin, eli kirjahyllyä ei tarvita.

Myöskään koppikeittiöt eivät palaa, vaikka niillä harvat faninsa onkin. Syömiseen ja seurusteluun liittyvä kulttuuri on pysyvästi muuttunut. Sitä paitsi avokeittiä on perinteinen suomalainen tupa. Ja erillistä keittiötä halvempi tehdäkin.

Eivät tule ehkä muotiin (siis niin että kaikki haluaisivat niitä hankkia) mutta tulevat varmaan jonkin verran takaisin sellaisten ihmisten osalta jotka arvostavat kirjoja ja lukemista.

Niin tarkoitatko niitä komplekseja, jotka on tehty lastulevystä ja joissa on ylhäällä lasivitriinit, sitten pari hyllyä kirjoille ja keskellä paikka tv:lle? Mistäpä sitä tietää. Kyllähän kaikenlaiset nitkuvat 70-luvun tuolitkin on kaivettu naftaliinista. Meille tuollaista ei kyllä silti tule koskaan. Kirjat meillä on perus kirjahyllyssä makkarin nurkassa. Eivät ole mikään sisustuselementti.

muuten, monet lukevat e-kirjoja. Ne ei välttämättä ole äänikirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Sivistynyt yhteiskunta perustuu LUKEMISELLE ja KIRJOITTAMISELLE. Kirjojen lukeminen on eri asia kuin niiden kuunteleminen. Kirjojen LUKEMINEN harjoittaa aivoja ja estää dementoitumista, kirjojen KUUNTELEMINEN taas ei hyödytä aivoja samalla tavalla. Ihminen kuuntelee keskustellessa toisten kanssa ja on samalla vuorovaikutuksessa ja joutuu improvisoimaan vastauksia toisten puheen perusteella. Äänikirjan kuuntelija ei taas saa keskustelussa tapahtuvan kuuntelemisen hyötyjä. Äänikirjat käyttöön vain apuvälineinä sokeille ja lukihäiriöisille. Muut lukekoot kirjansa silmillään.

Kirjahyllyt ovat pakollisia jos haluaa pitää aivonsa. Nykyajan laiskat ihmiset eivät vaivaudu kohta edes opettamaan lapsiaan lukemaan. Pököpäät

Tuskin tulevat. 100 vuoden sisällä koraani on kuitenkin ainoa kirja mitä kodeista löytyy ja se ei kovin kummoista hyllykompleksia tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin. Useissa kodeissa ne hyllyt ovat olleet täynnä tietokirjallisuutta, jota ei nykyaikana tarvitse hamstrata fyysisessä muodossa kun kaikki on netissä. Kaunokirjallisuutta ostetaan edelleen ihan kirjoinakin, mutta harvempi niitä monen hyllyn edestä hankkii ja säilöö. Ahkerat kaunokirjallisuuden lukijat hyödyntävät kirjastoa ja ostavat vain suosikkisarjojaan omaksi.

Mulla on edelleen mm. 9-osainen elaintietokirjasarja kirjahyllyssa, sain sita aina joululahjoiksi lapsena eli silla on myos tunnearvoa, jopa siina maarin etta raahasin sen mukana muuttaessani Suomesta. Sielta on paljon kivempi myoskin etsia tietoa kuin netista, kun voi selailla kirjaa ja fiilistella niita kuvia.

Mun kotona on talla hetkella kaksi taytta kirjahyllya ja just mietin, etta kolmas pitaisi ostaa. Kaikki kirjat ovat siis hyllyssa, en ole ainoa joka niita lukee ja kaverit saa halutessaan lainata kun tulevat kaymaan. 

Kirjoja loytyy suomeksi, ruotsiksi, hollanniksi ja englanniksi, eli niilla kielilla, joilla niita myos luen.

En kayta kirjastoa ollenkaan, se maksaa taalla ja valikoimat on huonot. Ajatus jonkun randomin rakaklimpeista (tai luoja tietaa mista eritteista) sivujen valissa ei myoskaan houkuta, eli ostan itse paljon kirjoja myos ihan paperiversioina. 

Lisaksi saan kirjoja kavereilta, tai he tulevat omien kirjojen kanssa ja vaihtavat "uusiin" mun hyllysta. 

Taalla on myos muutama suomalaisten jarkkaama tapaaminen kerran vuodessa, jonne voi ottaa kirjoja mukaan ja joissa voi vaihtaa kirjoja, tai ostaa 50 sentin kappalehintaan.