Syyllisyys sairaslomasta

Ap jatkaa, tietysti ymmärrän että työnantajalla jää joka päivä laskuttamatta töistäni kun en ole siellä. Mutta nyt pitäisi osata levätä (nauttimaan tästä ei pysy) ja muiden hoitaa velvoitteet.

.

Ihan turhaan kärsit syyllisyydestä. Hoidat itsesi kuntoon ja sitten mietit töihin paluuta.

Jos paranemista ei oikeasti voi nopeuttaa, sairasloman pituus yleensä tiedetään etukäteen, eikä sitä jatketa viikko kerrallaan.  Ehkä voisit yrittääkeskustella lääkärisi kanssa, miksi sairaslomaa ei määrätä kerralla koko oletetuksi toipumisajaksi tai että jos sittenkin voisit parantua viikossakin niin oisko sittenkin jotain, mitä voisit tehdä että niin tapahtuisi.

Syyllisyys on eräs ihmisen perustunteista ja sitä kuuluukin tuntea tehtyään jotain vahingoittavaa.

Joskus syyllisyys menee 'överiksi' ja ihminen potee syyllisyyttä myös asioista, joista ei tarvitse.

Voisi olla sinulle hyödyllistä pohtia tätä ilmiötä hieman syvemminkin.  Mainitsit olevasi muutenkin tunnollinen ihminen.  Mieleeni nousi muutamia kysymyksiä, joita voisit halutessasi pohtia ja jotka voisivat mahdollisesti kuljettaa sinua kohti syvempää itseymmärrystä. 

Onko niin, että vaadit itseltäsi jatkuvasti liikaa? Pystytkö olemaan ihan vaan inhimillinen ihminen, joka myös joskus sairastuu ja sitä kautta jättää työt tekemättä? Mikä työn merkitys on sinulle? Mikä sen merkitys on sinulle, että syytät itseäsi? Entä, jos et potisi syyllisyyttä tästä tai muusta turhasta, mikä silloin olisi muuttunut? Haluaisitko tämän muutoksen (esim. rennomman elämänasenteen, itselleen anteeksi antamisen jne). Jos, miten voisit tavoitella sitä muutosta?

Vierailija kirjoitti:

Jos paranemista ei oikeasti voi nopeuttaa, sairasloman pituus yleensä tiedetään etukäteen, eikä sitä jatketa viikko kerrallaan.  Ehkä voisit yrittääkeskustella lääkärisi kanssa, miksi sairaslomaa ei määrätä kerralla koko oletetuksi toipumisajaksi tai että jos sittenkin voisit parantua viikossakin niin oisko sittenkin jotain, mitä voisit tehdä että niin tapahtuisi.

Paranemisen aikataulusta ei tässä tapauksessa tiedä. Useampi lääkäri sanonut että kestää parista viikosta puoleen vuotta. Pitkäkestoinen on harvinaisempaa, mutta ei voi mitään. Nyt taitaa olla 6 viikkoa takana

KirkkoSisko kirjoitti:

Syyllisyys on eräs ihmisen perustunteista ja sitä kuuluukin tuntea tehtyään jotain vahingoittavaa.

Joskus syyllisyys menee 'överiksi' ja ihminen potee syyllisyyttä myös asioista, joista ei tarvitse.

Voisi olla sinulle hyödyllistä pohtia tätä ilmiötä hieman syvemminkin.  Mainitsit olevasi muutenkin tunnollinen ihminen.  Mieleeni nousi muutamia kysymyksiä, joita voisit halutessasi pohtia ja jotka voisivat mahdollisesti kuljettaa sinua kohti syvempää itseymmärrystä. 

Onko niin, että vaadit itseltäsi jatkuvasti liikaa? Pystytkö olemaan ihan vaan inhimillinen ihminen, joka myös joskus sairastuu ja sitä kautta jättää työt tekemättä? Mikä työn merkitys on sinulle? Mikä sen merkitys on sinulle, että syytät itseäsi? Entä, jos et potisi syyllisyyttä tästä tai muusta turhasta, mikä silloin olisi muuttunut? Haluaisitko tämän muutoksen (esim. rennomman elämänasenteen, itselleen anteeksi antamisen jne). Jos, miten voisit tavoitella sitä muutosta?

Nämä ovat kyllä hyviä ja ihan aiheellisia kysymyksiä. Joihinkin on helpompi vastata kuin toisiin. Olen yrittänyt vuosien ajan ottaa rennompaa asennetta, mutta työpaikalla se tehdään kyllä äärettömän vaikeaksi. Kaikesta on vuosien varrella kiristetty. Hyvin suoritetusta työstä ei saa kiitosta.

Rivityöntekijöiden niskaan laitetaan syytöksiä asioista, joihin ei itse pysty mitenkään vaikuttamaan. Olen yrittänyt korjata omaa "asennettani", mutta vuosien varrella työn merkitys on muuttunut huonompaan.

Ehkä tässä on käännekohta elämässä. Kunhan saa akut ladattua, niin voi taas käsitellä paremmin tunne-elämää ja katsoa uusia suuntia.

Kiinnostaisi mikä se fyysinen vika on

Vierailija kirjoitti:

Jos paranemista ei oikeasti voi nopeuttaa, sairasloman pituus yleensä tiedetään etukäteen, eikä sitä jatketa viikko kerrallaan.  Ehkä voisit yrittääkeskustella lääkärisi kanssa, miksi sairaslomaa ei määrätä kerralla koko oletetuksi toipumisajaksi tai että jos sittenkin voisit parantua viikossakin niin oisko sittenkin jotain, mitä voisit tehdä että niin tapahtuisi.

Joskus tilannetta halutaan ihan vaan seurata. Mulla oli työuupumus (joo, vähän eri juttu kun ap:llä), mutta saikkua sai viikko kerralla. Halusivat nähdä kuinka toivun ja tarvitaanko jossain vaiheessa lääkitys jos ei mitään ala tapahtua. Töissä oli hirveä tilanne silloin ja itse aina pelkäsin sitä tulevaa maanantaita kun se loppuu. Taas piti mennä keskustelenaan kuinka väsynyt on ja joutuuko puolikuntoisena töihin.

Ensimmäisenä unohda syyllisyys, se on tarpeetonta On työnantajan asia järjestää työt niin, että voit toipua rauhassa. Sekä sinun että työnantajan etu kuitenkin olisi, että saisit saikkua pidemmissä kuin viikon pätkissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos paranemista ei oikeasti voi nopeuttaa, sairasloman pituus yleensä tiedetään etukäteen, eikä sitä jatketa viikko kerrallaan.  Ehkä voisit yrittääkeskustella lääkärisi kanssa, miksi sairaslomaa ei määrätä kerralla koko oletetuksi toipumisajaksi tai että jos sittenkin voisit parantua viikossakin niin oisko sittenkin jotain, mitä voisit tehdä että niin tapahtuisi.

Joskus tilannetta halutaan ihan vaan seurata. Mulla oli työuupumus (joo, vähän eri juttu kun ap:llä), mutta saikkua sai viikko kerralla. Halusivat nähdä kuinka toivun ja tarvitaanko jossain vaiheessa lääkitys jos ei mitään ala tapahtua. Töissä oli hirveä tilanne silloin ja itse aina pelkäsin sitä tulevaa maanantaita kun se loppuu. Taas piti mennä keskustelenaan kuinka väsynyt on ja joutuuko puolikuntoisena töihin.

Tuollainen viikko kerrallaan hivuttaminen ei auta työuupumuksesta toipumista ollenkaan, päinvastoin oikeastaan, kun stressi töihinpaluusta on viikottaista.

Up

Silloin kun työterveys on järjestetty yksityiseltä, lääkärit kirjoittavat näitä pätkäsaukkuja, koska yritys saa laskuttaa työnantajaa joka käynnistä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun työterveys on järjestetty yksityiseltä, lääkärit kirjoittavat näitä pätkäsaukkuja, koska yritys saa laskuttaa työnantajaa joka käynnistä.

Tää on muuten mielenkiintoista, meijän än kaupungissa on kunnon lääkärivaje ja aina ongelma edes päästä lääkäriin. Mutta tällainen bisnesmalli valittu eikä lainkaan helpota asiaa

Miksi sairaslomaa jatketaan toistuvasti viikko kerrallaan?

Kun ranne murtui oli sairasloman pituus tiedossa. Kun poskiontelot leikattiin oli sairasloman pituus myös tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sairaslomaa jatketaan toistuvasti viikko kerrallaan?

Kun ranne murtui oli sairasloman pituus tiedossa. Kun poskiontelot leikattiin oli sairasloman pituus myös tiedossa.

Tällä kertaa ei pituus ole tiedossa. Häiritsee kyllä itseänikin kun ei tiedä kauanko tämä kestää. Mitään ei voi tehdä tai suunnitella, on vain pakko maata ja olla kovassa lääkityksessä (joka aiheuttaa ihan järkyttäviä sivuoireita) ja odottaa että kaikki olisi ohi. Sentään lohduttaa ennuste paranemisesta, jossain vaiheessa alussa joku sairaalassa väläytteli jo pysyvää invalidisaatiota

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos paranemista ei oikeasti voi nopeuttaa, sairasloman pituus yleensä tiedetään etukäteen, eikä sitä jatketa viikko kerrallaan.  Ehkä voisit yrittääkeskustella lääkärisi kanssa, miksi sairaslomaa ei määrätä kerralla koko oletetuksi toipumisajaksi tai että jos sittenkin voisit parantua viikossakin niin oisko sittenkin jotain, mitä voisit tehdä että niin tapahtuisi.

Joskus tilannetta halutaan ihan vaan seurata. Mulla oli työuupumus (joo, vähän eri juttu kun ap:llä), mutta saikkua sai viikko kerralla. Halusivat nähdä kuinka toivun ja tarvitaanko jossain vaiheessa lääkitys jos ei mitään ala tapahtua. Töissä oli hirveä tilanne silloin ja itse aina pelkäsin sitä tulevaa maanantaita kun se loppuu. Taas piti mennä keskustelenaan kuinka väsynyt on ja joutuuko puolikuntoisena töihin.

Tuollainen viikko kerrallaan hivuttaminen ei auta työuupumuksesta toipumista ollenkaan, päinvastoin oikeastaan, kun stressi töihinpaluusta on viikottaista.

Tää on totta. Joka lääkäri (tietty aina eri) yritti tarjota väkisin lääkkeitä, vaikka itse yritti sanoa että itken väsymystä kun muuhunkasn en pysty. Siinä vaiheessa tärkeintä olisi ollut vain nukkua, levätä ja yrittää löytää jotain mielialaa kohottavaa. Kahden viikon jälkeen jo piiskattiin että pitäisi saada vähän ryhtiä vaikka työuupumuksesta toipumiseen menee vuosia. Nyt kun jälkeenpäin ajattelee, niin oliko lääkärit edes kärryllä mitö tapahtuu!?