Alkoholiriippuvuus ja parisuhde

Välit lämpeni erään miehen kanssa, jonka kanssa olimme olleet pelkästään ystäviä neljän vuoden ajan. Tuon ystävyyden aikana tapasimme harvakseltaan ja kävimme aina jossain tapahtumissa. Käytettiin reilusti alkoholia näillä reissuilla.

Kun välit lämpeni ja rupesimme tapailemaan muutenkin, alkoholin käyttö ei kuitenkaan vähentynyt. Itselläni on alaikäisiä lapsia jotka asuvat luonani. Kun lapset ovat menneet nukkumaan korkkaamme tölkit ja juomme aamuun asti. Mies asuu yksin, hänen lapsensa ovat jo aikuisia. Miehen luona ollessamme kaikki suunnitellut retket ym. eivät toteudu juomisen ja siitä seuraavan väsymyksen takia.

Vaikka aion ensin olla ottamatta tai että koko asia ei ole edes tullut mieleeni, niin mies kun korkkaa, korkkaan itsekin. En osaa olla ottamatta jos toinen juo. En myöskään osaa jättää siihen pariin, vaan juon itseni kovaan humalaan joka kerta. Toisin sanoen en osaa käyttää alkoholia ja jonkinlainen psyykkinen riippuvuus on syntynyt. Yksin ollessa en juo ollenkaan. Tapaamme pitkän välimatkan takia vain n. kerran kuukaudessa ja aina menee juomiseksi. Mies tosin juo runsaasti joka viikonloppu perjantaista sunnuntaihin omissa oloissaan.

Mies on tosi ihastunut, ja kyllä minäkin tykkään miehestä. Minulla ei vain ole itsehillintää olla juomatta hänen kanssaan. Mies haluaisi muuttaa yhteen, mutta tämä asia on sellainen että ajatus on tuhoontuomittu omalta puoleltani. Olen niin addiktioherkkä ihminen, kaikenlisäksi epävakaasta persoonasta kärsivä, hyvin herkkä ja helposti särkyvä, että tiedän tuollaisen suhteen koituvan kohtalokseni.

Miten tästä eteenpäin? En usko että mies ainakaan muuttaa juomatapojaan.