Onko koskaaan tutkittu masennuksen ja matalan älykkyysosamäärän korrelaaatiota keskenään?

Masennus takuuvarmasti vaikuttaa ajatteluun.

Masentuneita ihmisiä on kaikissa sosiaaliluokissa.

Vierailija kirjoitti:

Masennus takuuvarmasti vaikuttaa ajatteluun.

Masentuneita ihmisiä on kaikissa sosiaaliluokissa.

Mikää luokitellaan masennukseksi? Burnout?

Ihmiset jotka sairastuvat mielenterveyden sairauksiin ovat monesti erittäin älykkäitä. Pakko-oireinen häiriö esim. vaatii aikamoista ajattelua tarkasteluineen. Hieman ns. ei niin normaalit eivät sairastu masennukseen tai muuhunkaan mielenterveydellisiin sairauksiin koska ovat onnellisia siinä omassa kuplassaan.

Korrelaaatio. Ainakaan sinä et kärsi masennuksesta...

On tutkittu älykkyyttä ja masennusta, mutta siinä päädyttiin sellaiseen lopputulokseen, että masentuneet ovat yleensä keskivertoa älykkäämpiä. 

Muistaakseni korreloi korkeamman älykkyysosamäärä kanssa. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö tyhmäkin voisi olla masentunut, tai että kaikki älykkäät ovat masentuneita.

Masennus on yleisempää kaikkein älykkäimmillä. https://www.scientificamerican.com/article/bad-news-for-the-highly-inte… Tästä ei tosin vielä voi vetää johtopäätöstä, että alhainen älykkyys olisi negatiivisesti korreloiva masennuksen kanssa.

Onko koskaan tutkittu matalan äo:n ja vihervassareiden liimanhaistelun korrelaatiota???

Tyhmät ei ymmärrä edes masentua. Eli kyllä masennus on älykkäiden sairaus.

Monet kauniisti sanottuna yksinkertaiset ihmiset porskuttavat onnellisina menemään. Kun ei korvien välissä viuhu kuin tuuli, ei ahdistukaan kovin helposti.

Älykkäät ihmiset miettivät paljon kaikenlaisia asioita ja näin myös ahdistuvat ja masentuvat helpommin sellaisistakin asioista, joihin eivät itse voi juuri vaikuttaa.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3356869/

Mensatason ihmisistä miltei 100% sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Tästä huolimatta moni pystyy tekemään mm. vaativaa tutkimustyötä tai akateemista työtä.

Vierailija kirjoitti:

Monet kauniisti sanottuna yksinkertaiset ihmiset porskuttavat onnellisina menemään. Kun ei korvien välissä viuhu kuin tuuli, ei ahdistukaan kovin helposti.

Älykkäät ihmiset miettivät paljon kaikenlaisia asioita ja näin myös ahdistuvat ja masentuvat helpommin sellaisistakin asioista, joihin eivät itse voi juuri vaikuttaa.

Onhan sekin tutkittu, että masentuneen maailmankuva on itse asiassa lähempänä todellisuutta kuin terveen. Autuaita ovat tietämättömät.

Oletko tavannut masentunutta kehitysvammaista? Et, heille elämä on juhla. Kun ajattelee liikaa, masentuu.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmät ei ymmärrä edes masentua. Eli kyllä masennus on älykkäiden sairaus.

Tyhmää puhua tyhmistä. Vähemmän älykäs on itseasiassa viisaampi elämään ihmiselämää kuin korkeammalla älykkyydellä varustettu. Sitäpaitsi ei kukaan kutsu esim. Downin syndroomaa tyhmyydeksi, vaikka siihen liittyy alhainen älykkyys.

Hiljattain terapeutilleni totesin, että olisi niin helppoa, kun ei ikinä olisi ymmärtänyt lähteä tutkimaan, analysoimaan ja sitten myös murehtimaan kaikkia asioita ymmärrettyäni niiden todellisen tolan.

Olen korkeasti koulutettu, johtotason töissä, masentunut ja milliä vaille mensan jäsen. Vain yksi esimerkki joukon jatkoksi.

Itse olen aina ollut sellainen, joka miettii paljon asioita. Lapsenakin pohdin kaikkea todella vakavaakin, kuten kuolemaa todella paljon. Siihen riitti ihan syyksi se, että kuulin aikuisten puhuvan, että joku on kuollut ja sitten istuin siinä mummulan portailla ja katsoin taivaalla ja mietin mikä se kuolema on ja miten ihminen nyt vaan yhtäkkiä "katoaa ja lakkaa olemasta" ja elämästä. Nämä aiheet monesti myös pelottivat itseä ja ei vanhemmat osanneet keskustella niistä kunnolla. Hyvin huomaa meillekin sen, että vanhemmat ovat niitä jotka menevät siinä kuplassaa ja tietenkin heillekin omat huolensa, mutta liittyvät usein ihan käytönnön aiheisiin ja arkeen.

Itse sitten pohdin elämän tarkoitusta, kuolemaa, mietin tulevaisuuttani monista eri lähtökohdista, pohdin ihmisten käytöstä sekä omaani, mietin mitä toinen ajattelee. Tavallaan tarkkailen kokoajan pieniä juttuja ja jään pohtimaan. Nämä monesti myös rasittavat paljon ja itselle ollut ikäviä kokemuksia ihmisistä muutenkin ja silloin jää puolestaan pohtimaan sitä miten siinä tilanteessa oliis pitänyt toimia ja tavallaan ne kokemukset jäävät mieleen. Olenkin aika masentunut ihminen välillä ollut ja kokenut jo nyt paljon "olemassaolon kriisiä" ja miettinyt ihan oikeasti mitä järkeä tässä kaikessa on. En silti koe olevani mikään kovin älykäs, mutta tykkään pohtia eri asioita ja toisaalta sitten masennan itse itseäni myös, kun en osaa ottaa kevyesti.

Vituttaaahan tää.

Keskivertoihmiset vähiten masentuneita, huippuälykkäillä ja low autismissa yleistä.