Mikä on tekosyysi sille, ettei yliopiston tutkintotodistuksessasi ole yleisarvosana 5?

Vierailija kirjoitti:

Minulla 4 ja syyni on, että valmistuin tavoiteajassa, en pitkittänyt opintojani.

Sama. En ole huippulahjakas ja tein parhaani valmistuakseni tavoiteajassa. Muistaakseni jonkun yksittäisen tentin uusin, kun tiesin pystyväni parempaan. Tein myös viimeisen vuoden oman alan töitä samalla kun tein gradua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että opiskelin yliopistossa aikana, jolloin arvosanat olivat 1-3.

Tjoo, jossain maaseutuyliopistoissa kuulemma annetaan 1-3 jotta numerot on samassa skaalassa 1-5 skaalalla arvostelevien eteläsuomen parin ison yliopiston arvostelulinjan kanssa.

Olen tuplamaisteri, molemmat tutkinnot HY:stä eri ajoilta. 90-luvulla annettiin arvosanat 1-3, myöhemmin muuttui asteikko toisessa tutkinnossa.

Kyvyt riittivät juuri ja juuri ykköseen.

En jaksa lukea tarpeeksi, laiskuus siis pääsyynä. Välillä myös väsymys: kolme alle kouluikäistä verottavat jaksamista. Pää- ja sivuaineet kaikki arvosanalla 4, nyt syventävistä tulossa sama. Kyllä vitonen on ihan mahdollinen, jos panostaa opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Kalja maistui liiaksi ensimmäiset kolme vuotta, joten kaikki peruskurssit tuli rämmittyä läpi rumaa hipoen.

Samaa rumaako hiplasit, vai vaihtuiko montakin kertaa?

En ole opiskellut yliopistossa. Mutta lukion päättötodistuksen keskiarvo oli juuri tuo 5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että opiskelin yliopistossa aikana, jolloin arvosanat olivat 1-3.

Tjoo, jossain maaseutuyliopistoissa kuulemma annetaan 1-3 jotta numerot on samassa skaalassa 1-5 skaalalla arvostelevien eteläsuomen parin ison yliopiston arvostelulinjan kanssa.

Olen tuplamaisteri, molemmat tutkinnot HY:stä eri ajoilta. 90-luvulla annettiin arvosanat 1-3, myöhemmin muuttui asteikko toisessa tutkinnossa.

Hy:ssäkin on tosiaan näitä vähemmän vaativia osastoja. 

Opiskelin tietojenkäsittelyoppia ja halusin liike-elämään töihin, en tutkijanuraa tai tohtorinopintoja. Arvosanoilla siis ei ollut paskaakaan väliä, pääasia että pääsee nopeasti duuniin. Opinnoilla on myös erittäin vähän tekemistä sen kanssa, mitä alan töissä tehdään, joten ei siitäkään tarvetta opiskella kovin innokkaasti. Yritin siis päästä mahdollisimman helpolla ja nopeasti opinnoista läpi ja se onnistuikin hyvin. Toki arvosanat sitten aika rimaa hipoen läpi -tyyliä, ja välillä täytyi tenttejä uusiakin jos ei kysyttykään niitä tärppejä, joiden kysymiseen olin valmistautunut.

Koska arvosanoilla ei ole juuri mitään merkitystä, ellet halua tutkijaksi ja silloinkin merkitystä on vain sillä loppututkinnon aiheella ja sen arvosanalla. Kun olet ollut ekassa työpaikassa, niilläkään ei ole mitään merkitystä. Ihan muutamia ihmisiä rekrytoineena voin sanoa, ettei niitä todistusten arvosanoja kukaan katso. Siinä etsitään tiimiin ja tehtävään sopivaa ihmistä, jolloin sosiaaliset taidot ja monet muut kyvyt ovat tärkeämpiä kuin täydellinen todistus.

Typerä provo, mutta sanon saman kuin muutkin jo sanoneet: ei mitään väliä mitä arvosanoja saa, kunhan valmistuu. Sama koskee lukion ja peruskoulun arvosanoja. Akateeminen asiantuntijatyö, hyvin menee. Ei, nykyinen esimieheni ei ole tullut kysymään mikä oli maantiedon arvosana peruskoulun kahdeksannen luokan kokeessa. :D :D

Olen laiska, mukavuudenhaluinen, laiska, kunnianhimoton, laiska, vähän tyhmä ja laiskakin vielä.

Minulle opinnot olivat vaikeita. Enemmänkin olisi voinut tehdä, mutta monella kurssilla kohtuullinen työmäärä ei riittänyt edes läpipääsyyn.

Ja opiskeluajat olivat myös yksityiselämässä vaikeita vuosia, paljon energiaa kului muuhunkin kuin opiskeluun. Lisäksi karsastin lainanottoa ja tein liikaa töitä. 

Lopulta onnistuin valmistumaan ja se on ainoa asia, jolla on merkitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että opiskelin yliopistossa aikana, jolloin arvosanat olivat 1-3.

Tjoo, jossain maaseutuyliopistoissa kuulemma annetaan 1-3 jotta numerot on samassa skaalassa 1-5 skaalalla arvostelevien eteläsuomen parin ison yliopiston arvostelulinjan kanssa.

Olen tuplamaisteri, molemmat tutkinnot HY:stä eri ajoilta. 90-luvulla annettiin arvosanat 1-3, myöhemmin muuttui asteikko toisessa tutkinnossa.

Hy:ssäkin on tosiaan näitä vähemmän vaativia osastoja. 

Kylläpäs nyt ottaa koville, että et ole itse HY:ssä opiskellut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että opiskelin yliopistossa aikana, jolloin arvosanat olivat 1-3.

Tjoo, jossain maaseutuyliopistoissa kuulemma annetaan 1-3 jotta numerot on samassa skaalassa 1-5 skaalalla arvostelevien eteläsuomen parin ison yliopiston arvostelulinjan kanssa.

Olen tuplamaisteri, molemmat tutkinnot HY:stä eri ajoilta. 90-luvulla annettiin arvosanat 1-3, myöhemmin muuttui asteikko toisessa tutkinnossa.

Hy:ssäkin on tosiaan näitä vähemmän vaativia osastoja. 

Kylläpäs nyt ottaa koville, että et ole itse HY:ssä opiskellut.

Juu, en ole humanisti enkä sanonut että kaikki hy:n osastot on samanlaatuisia. 

Koska olin töissä yhtä aikaa omalla alalla kolme vuotta neljästä opiskeluvuodesta. Ja maisteri.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin tietojenkäsittelyoppia ja halusin liike-elämään töihin, en tutkijanuraa tai tohtorinopintoja. Arvosanoilla siis ei ollut paskaakaan väliä, pääasia että pääsee nopeasti duuniin. Opinnoilla on myös erittäin vähän tekemistä sen kanssa, mitä alan töissä tehdään, joten ei siitäkään tarvetta opiskella kovin innokkaasti. Yritin siis päästä mahdollisimman helpolla ja nopeasti opinnoista läpi ja se onnistuikin hyvin. Toki arvosanat sitten aika rimaa hipoen läpi -tyyliä, ja välillä täytyi tenttejä uusiakin jos ei kysyttykään niitä tärppejä, joiden kysymiseen olin valmistautunut.

Riippuu tietysti monesta muustakin seikasta, mutta jossain työpaikoissa saatetaan niitä numeroitakin katsoa. Jos on täysi sarja pelkkiä ykkösiä ja vielä kurssivalikoimasta poimittu hömppää eli on menty rimaa hipoen ja mahdollisimman helpolla läpi, sekin kertoo jotain ihmisestä. Ei se aina ja kaikissa duuneissa haittaa, mutta jokunen hyvin suoritettu kurssi osoittaa että ihminen voi edes halutessaan keskittyä myös laatuun eikä vaan hutiloi kaikkea ja omaa jonkinlaisia kykyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin tietojenkäsittelyoppia ja halusin liike-elämään töihin, en tutkijanuraa tai tohtorinopintoja. Arvosanoilla siis ei ollut paskaakaan väliä, pääasia että pääsee nopeasti duuniin. Opinnoilla on myös erittäin vähän tekemistä sen kanssa, mitä alan töissä tehdään, joten ei siitäkään tarvetta opiskella kovin innokkaasti. Yritin siis päästä mahdollisimman helpolla ja nopeasti opinnoista läpi ja se onnistuikin hyvin. Toki arvosanat sitten aika rimaa hipoen läpi -tyyliä, ja välillä täytyi tenttejä uusiakin jos ei kysyttykään niitä tärppejä, joiden kysymiseen olin valmistautunut.

Riippuu tietysti monesta muustakin seikasta, mutta jossain työpaikoissa saatetaan niitä numeroitakin katsoa. Jos on täysi sarja pelkkiä ykkösiä ja vielä kurssivalikoimasta poimittu hömppää eli on menty rimaa hipoen ja mahdollisimman helpolla läpi, sekin kertoo jotain ihmisestä. Ei se aina ja kaikissa duuneissa haittaa, mutta jokunen hyvin suoritettu kurssi osoittaa että ihminen voi edes halutessaan keskittyä myös laatuun eikä vaan hutiloi kaikkea ja omaa jonkinlaisia kykyjä.

Kuuluisat konsulttifirmat yleensä haluaa arvosanat nähdäkseen jo työhakemuksen yhteydessä.

Todistustani ei ole yksikään työnantaja halunnut nähdä, joten turhaan olisin rehkinyt.

Vierailija kirjoitti:

Todistustani ei ole yksikään työnantaja halunnut nähdä, joten turhaan olisin rehkinyt.

Just eilen näytin omani viimeksi haastattelussa. Eikä kyse ollut konsulttifirmasta. 

Älä maksimoi, optimoi.