Kylläpä ärsytti sukulaisissa käynti, en taida enää käydä
Kyseltiin, koskas aiot perhettä perustaa. Oltiin ihan ihmeissään, kun totesin, etten ehkä koskaan.
Sitten sieltä vastattiinkin "no perhehän on elämän suola". Nämä vanhukset ja muut eivät vaan koskaan tajua eivätkä kykene asettautumaan toisen asemaan näissä asioissa.
Samat vanhukset ihmettelivät, kun en juo tippaakaan alkoholia. Tämä tuli ilmi, kun kyselivät et mitä sitten teet sielä asunnossasi.
Ajoittain jännitän uusia tilanteita todella paljon. Opiskelen parhaillaan ja olen työelämässä, se sujuu, kun työelämän kontaktit ovat pintapuolisia ja pitää tarpeeksi etäisyyttä muihin ihmisiin. Mutta jos pitäisi vapaa-ajalla tavata joku tuntematon ja ulkopuolinen ihminen, niin jännityspiikki kohoaa ylitsepääsemättömäksi. Tästä syystä en ole koskaan treffeillä käynyt ja tuskin tulen käymäänkään. todennäköisesti pyörtyisin jännityksestä. Kerran olen pyörtynyt lääkärin vastaanotolla jännityksestä. Paniikkihäiriöksi tästä ei ole, koska työelämässä näitä tilanteita ei koskaan ole tullut, osittain siksikin, että insinöörinä olen kehittynyt alani ammattilaiseksi. Osaan työni niin hyvin, ettei tule jännityksenaiheita. Työskentelen betonirakennesuunnittelijana, jossa pärjää hyvin, kun saa tehdä töitä lähinnä itsekseen. Opinnot liittyvät maisterintutkintooni, jonka yritän työn ohella saada valmiiksi.
Samaisesta syystä, jätän kaikki firman virkistyspäivät väliin.
M34
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuohon kyselyyn tulee niin siitä ei kannata hermostua, se nimittäin ei lopu koskaan. Itse olen naimisissa, omistan talon, on kaksi koiraa, kolme lasta, oma auto ja molemmat töissä. Silti kysellään että vieläkö neljäs lapsi ja kesämökki vielä puuttuu. Elä elämäsi nii kuin haluat, älä välitä muiden odotuksista tai olettamuksista.
Nämä kyselijät ovat poikkeuksessa vanhuksia. Tasan kukaan nuori nainen ei kyselisi moisia. Aina vanhukset.
Vanhuksissa myös ärsyttää toisinaan omien elämäntapojen tuputtaminen
M34
"Paniikkihäiriöksi tästä ei ole, koska työelämässä näitä tilanteita ei koskaan ole tullut, osittain siksikin, että insinöörinä olen kehittynyt alani ammattilaiseksi. Osaan työni niin hyvin, ettei tule jännityksenaiheita."
Tama nyt on varmaan ihan polja idea, mutta...pystyisitko kehittymaan myos deittailun ammattilaiseksi? Siis jotenkin lahestymaan koko aihetta ja tilannetta niin kliinisesti, etta tulisi tunne, etta "osaat" sen?
#justtryingtohelp
Vanhusten höpinät voi jättää omaan arvoonsa. Nyökyttelet päätäsi vaan, hymyilet ja esität olevasi suurin piirtein samaa mieltä. Heille on kuitenkin tärkeää, että tapaatte edes joskus. Kyllä sen kestää, kun ei liian usein käy.
Sinun täytyy karaista itsesi.
Oletko saanut elää pumpulissa, jossa kukaan ei ole koskaan kysellyt sinulta mitään?
Elämä on tuollaista, eikä työssäkäyvä ihminen voi jäädä erakoksi.
Aina joku jotain kysäisee ja jopa utelee. Niinhän on totuttava vastaamaan ympäripyöreästi, vähän humoristisesti. Mitään henkilökohtaista ei tarvitse kellekään kertoa, eikä myöskään totuutta kaikista asioista. Vaan vastailla ympäripyöreästi.
Pitää tottua olemaan seurassa, siltä ei voi välttyä, jotkut tilanteet ovat pakollisia niin töissä kuin yksityiselämässäkin.
Etsi kirjastosta kirjoja introventeista ihmisistä ja jännitämisestä sosiaalisissa tilanteissa.
Voisi harkita myös käyntejä yksityisellä terapeutilla. Olet hyvä tyyppi ja pärjäät töissä loistavasti.
Täyttyyhän niiden vanhustenkin jotakin puhua ja kysellä. Toi nyt on tavallinen aihe kun on kyse nuoresta ihmisestä. Jos sun pitää itse keksiä puheenaiheet, ettei ne ehdi kysyä kiusallisia?
Haluaako ne vanhukset sua oikeasti käymään. Epäilen. Olet varmaan melkoinen koettelemus heille.
P.S. Ihmiset tarkoittavat vain hyvää ja haluavat olla ystävällisiä ollessaan kiinnostuneita sun asioista. Ei ne voi tietää, että itseäsi kiinnostaa vain oma napa. Kysy joskus heiltä jotain.
Se on jännä, et muiden elämä pitäisi olla samanlaista kuin oma. Ei voida keskittyä omaan elämään hyvillä mielin.
Pakko myöntää, että joillakin on syynä siihen kateus. Ei käsitetä sitä, että vaikka päällisin puolin elämä olisi lähes samanlaista kuin naapurilla niin se on silti Aina erilaista.
Jätä vanhusten jutut omaan arvoonsa, nyökyttele ja myötäile tarvittaessa. Sinä saat elää elämääsi juuri niinkuin haluat eikä kenelläkään ole mitään nokankoputtamista siihen!
Ens kerralla kun käpyset ihmettelee niin tokaset että pitäis sopiva akka löytää ensin.
No älä niitten horinoista välitä, yksinkeraisia ihmisiä. Ainoa oikea tapa elää on se naimisdin ja lapsia, koska tekiväthän he sen joskus 40 luvulla.
Järkevä oot jos et lapsia hanki näin hulluun maailmaan. Mulla itsellä kolme poikaa, aikuisia, toivon etteivät lapsia tekisi ollenkaan
tulevaisuudessa.
Tein tuon päätöksen jo 16-vuotiaana enkä ole katunut. Eräs jouluaatto vanhemman sisareni luona, missä paikalla olivat myös miehen sukulaiset katkaisi ns. kamelin selän. Muistan, että äitini kanssa tapeltiin asiasta pitkään, mutta äitini oli lopulta annettava periksi.
Jotkut eivät vain omista käytöstapoja
No älä käy sitten enää siellä sukulaisissa.
Luin vain otsikon, pitempi jankutus sinun asioistasi ei kiinnosta.
Kerran yksi sukulaismies kysyi, miksi veljeni ei ole perhettä perustanut, perhehän on elämän suola.
Noh psyykkisesti sairaalla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla nuorehkolla miehellä ei ole teoreettisempiakaan mahdollisuuksia tähän. Siihen kun tarvitaan sen naisen iskeminen, noilla avuilla se ei onnistu. Sanoin tälle vielä, että tietää sen kyllä itsekin ja lisäsin vielä, ettei se sukulaismieskään omassa kuosissaan lähtisi nuoria mimmejä iskemään. Tuli hiljaista siinä kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Haluaako ne vanhukset sua oikeasti käymään. Epäilen. Olet varmaan melkoinen koettelemus heille.
P.S. Ihmiset tarkoittavat vain hyvää ja haluavat olla ystävällisiä ollessaan kiinnostuneita sun asioista. Ei ne voi tietää, että itseäsi kiinnostaa vain oma napa. Kysy joskus heiltä jotain.
Olipas melkoinen olettamus. Mistä tiedät ettei hän kysellyt vanhuksilta mitään?
Nykyään ei saisi keneltäkään kysyä yhtään mitään. Ei ne vanhemmat sukulaiset siellä mitään pahaa tarkoita, kyselevät vain tuollaisia, kun eivät ole nykynuoria ja heidän maailmankuvansa on erilainen. Odota vain kun tulet itse heidän ikäänsä, olet sen ajan nuorten kanssa pihalla kuin lumiukko ja aina kyselet vääriä asioita.
Pitääkö kaikesta se mielensä pahoittaa?
En ole koskaan kuullut muuten kenenkään sanovan, että perhe on elämän suola. Ihan outo sanonta. Missähän päin Suomea niin sanotaan? Meillä sanottaisiin, että ei ole hyvä olla yksin. Tai että aiotkos sinä ihan yksineläjä olla sitten, tai että eikö ole vielä osunut kohdalle sopivaa, oletkos sinä kovin ronkeli vai mitä. Nää on kuitenkin vain sellaisia kliseisiä sanomisia. Kukaan ei oikein syvällisellä mielellä ajattele sinun perheen perustamisiasi tai sen tekemättä jättämiäsi. Kunhan nyt puhutaan.
Minäkin sain yhteen aikaan kyselyjä, että aiotkos sinä lopun elämäsi leskenpäiviä viettää, sinähän olet vielä nuori eikä sinun tarvi yksin olla jne. Kun sanoin, etten pidä kiirettä enkä ketään tässä ole etsiskelemässä, niin sanottiin, että kyllä se vielä kohdalle osuu. Niin kuin muuten osuikin, mutta se on eri juttu.
Olen minä kuullut nuortenkin kysyvän toisiltaan, että eksä aio tosiaankaan koskaan mennä kenenkään kanssa yhteen? Eksä aio tehä koskaan lapsia? Etkö sä tykkää lapsista vai mitä?
Tällaisen keskustelun kuulin työpaikallani, kun kolme nuorta naista jutteli, sivukorvalla kuulin. Sitten vaan naurettiin, että susta tulee sitten mun tuleville lapsille hyvä hoitaja, kun ei sulla oo omia.
Kyselisin vanhuksilta että mihinkäs hautaan oikein aiot mennä, onko paikka valittu ja hautajaiset suunniteltu, niin että mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat. Pitäisi osata vain veistellä takaisin niin loppuisivat typerät kysymykset. Luulisi loppuvan perhesuunnitelu utelut.
Vierailija kirjoitti:
Kyselisin vanhuksilta että mihinkäs hautaan oikein aiot mennä, onko paikka valittu ja hautajaiset suunniteltu, niin että mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat. Pitäisi osata vain veistellä takaisin niin loppuisivat typerät kysymykset. Luulisi loppuvan perhesuunnitelu utelut.
Ja nykyisin on myös trendikästä tehdä kuolinsiivous itse, hyvissä ajoin - hyvä puheenaihe, kun uteliaat kysymykset alkaa tulla liiaksi iholle.
Ihan vain näitä omaistensa täpötäysien "asuntojen perintöjä" siivonneiden kertomusten perusteella hyvin suositeltavaa puuhaa.
Iso työ oli siistinkin ja päältä katsoen askeettisen herrasmiehen asuntoa tyhjentää (oma kokemukseni aiheesta).
Mitä tuohon kyselyyn tulee niin siitä ei kannata hermostua, se nimittäin ei lopu koskaan. Itse olen naimisissa, omistan talon, on kaksi koiraa, kolme lasta, oma auto ja molemmat töissä. Silti kysellään että vieläkö neljäs lapsi ja kesämökki vielä puuttuu. Elä elämäsi nii kuin haluat, älä välitä muiden odotuksista tai olettamuksista.