Millaisen yhteiskunnan loisit jos et etukäteen tietäisi kuulutko "voittajiin" vai "häviäjiin"?
On helppo kannattaa tietynlaista yhteiskuntamallia ja yhteiskunnallisia arvoja jos tietää itse olevansa niitä jotka siitä hyötyvät. Mutta entä jos et etukäteen tietäisi synnytkö hyvään vai huonompaan asemaan, olisiko se yhteiskuntamalli enää se sama mitä nyt kannatat? Vai kannattaisitko kenties liberaalimpaa ja suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa jos olisi mahdollista että kuuluisitkit itse johonkin vähemmistöön tai ei niin yleiseen uskontokuntaan? Vai pysyisivätkö konsevatiiviset arvosi, tapahtui itsellesi niiden takia mitä vain?
Millainen siis olisi ihanneyhteiskuntasi tässä tapauksessa?
Kommentit (5)
Mielenkiintoinen avaus.
Olen arvoiltani kai konservatiivi, huonossa taloudellisessa asemassa oleva yksilö.
Seksuaalisesti normihetero.
Tästä huolimatta haluaisin palautta vanhat arvot, haittasiirtolaisvapaan suomen, jossa seksuaalisia erikoisuuksia pystyi kyllä harrastamaan omissa piireissään, mutta niitä ei tungettu kaikkien ihmisten silmille ja korville jokaisessa mahdollisessa tilanteessa.
Haluaisin palata aikaan, jossa jokainen ei pöyristy jostakin olemattomasta, jossa demokratia vielä toimi, eikä ihmisiä syrjitty, sensuroitu ja tuomittu oikeudessa jos he sanoivat mielipiteensä suoraan ilman poliittista korrektiutta.
Vaikka olisin lumikki lumihiutale, muunsukupuolinen, homo, eläimiinsekaantuja, transu, rikollinen, pääjohtaja, poliisi tai itsensäpaljastaja, haluaisin vieläkin elää maassa jossa kaikki tietävät mikä on oikein, mikä väärin, mitä rangaistuksia mistäkin teosta seuraa ja olla yhteiskunnan jäsen, jossa kenellä tahansa oli mahdollista elää omalla tavallaan, sillä kukapa sen toisen puolesta ennen pystyi päättämään?
Suomi 70-80-luvulla mutta nykyarvot.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen avaus.
Olen arvoiltani kai konservatiivi, huonossa taloudellisessa asemassa oleva yksilö.
Seksuaalisesti normihetero.
Tästä huolimatta haluaisin palautta vanhat arvot, haittasiirtolaisvapaan suomen, jossa seksuaalisia erikoisuuksia pystyi kyllä harrastamaan omissa piireissään, mutta niitä ei tungettu kaikkien ihmisten silmille ja korville jokaisessa mahdollisessa tilanteessa.
Haluaisin palata aikaan, jossa jokainen ei pöyristy jostakin olemattomasta, jossa demokratia vielä toimi, eikä ihmisiä syrjitty, sensuroitu ja tuomittu oikeudessa jos he sanoivat mielipiteensä suoraan ilman poliittista korrektiutta.
Vaikka olisin lumikki lumihiutale, muunsukupuolinen, homo, eläimiinsekaantuja, transu, rikollinen, pääjohtaja, poliisi tai itsensäpaljastaja, haluaisin vieläkin elää maassa jossa kaikki tietävät mikä on oikein, mikä väärin, mitä rangaistuksia mistäkin teosta seuraa ja olla yhteiskunnan jäsen, jossa kenellä tahansa oli mahdollista elää omalla tavallaan, sillä kukapa sen toisen puolesta ennen pystyi päättämään?
Entäpä jos se oma käsityksesi "oikeasta ja väärästä" poikkeaisi paljon siitä mitä yhteiskunta sanoo? Siis jollain moraaliin liittyvällä alueella, esim. vaikkapa homouteen tai vastaavaan liittyen. Olisitko kuitenkin valmis siihen että joutuisit sitten peittämään taipumuksesi ja taipumaan yleiseen käsitykseen asiasta? Ehkä elämään koko elämäsi ilman rakkautta ja parisuhdetta koska muut katsoisivat sen vääräksi?
Siis ihan oikeasti, eikä vain siksi että haluat kannattaa nyt konservatiivisia arvoja?
Todella ankaran ja säälimättömän yhteiskunnan. Sellainen "vain vahvimmat selviävät" -tyyppisen. Armeija marssisi kaduilla pitämässä järjestystä yllä. Mitään itseaiheutettuja (mm. tupakka, alkoholismi, huumeet, ylipaino) sairauksia ei hoidettaisi lainkaan. Liian kalliita hoitoja ei toteutettaisi, ellei asiakas maksa omasta lompakostaan. Jos lapsi saa syövän eikä riittävästi rahaa ole, niin voi voi. Työttömät eivät saisi mitään yhteiskunnan tukea. Työssäollessa pitää osata säästää parin kuukauden menot kattava määrä, ja siinä ajassa löytää uusi työ, jos työttömäksi joutuu. Kodittomat voisivat elää jossain korpimetsissä. Ne ammuttaisiin nähtäessä, jos sivistyneiden ihmisten pariin yrittäisivät tulla.
Tällaista. Ja itse tietenkin kuuluisin huono-osaisiin, sellaisena kuin nytkin olen. Ylipainoinen, työtön, ja sairas. Kuolisin varmaan muutaman kuukauden sisällä, ja ihan hyvä niin. Ihana dystopia! <3
Miten sama kun nyt, mutta ihmisen pitäisi saada säästää ilman tukien menetyksiä ja tuet riipppuisivat vain tuloista, ei omaisuudesta.
Omaisuutta ei joutuisi myymään myöskään vanhuuden hoivan takia.
Vanhammat voisivat itse maksaa enemmän lastensa päiväkoti hoidosta, jos on keskinkertaiset tai suuremmat tulot.
Avioliitossa olevat saisivat etuja avoliittoihin verrattuna. Ulkkareita ei otettaisi enää lisää, vaan yritettäisiin sopeuttaa täällä jo olevat.
Liika liberaalisuus poistettaisiin. Ei unisex-vessoja.
Bensa-autoilua ei kuritertaisi. Auromarkkinoiden annettaisiin kehittyä vapaasti.
Kansanedustajien ja muiden poliitikkojen kytkökset selvitettäisiin tarkemmin.
Väkivaltavangeista pahimmat eivät vapautuisi.
Homehysteria lopetettaisiin. Altiolta apua, jos talossa on sisäilmaongelmaa ja siksi ei mene kaupaksi.