Lue keskustelun säännöt.
ANONYYMI TYÖNHAKU: kustannukset työnantajalle kymmenkertaiset ! ! !
26.10.2019 |
Anonyymia työnhakua kokeili jo vuonna 2014 Espoo. Kokemusta tuli, eikä Espoo suosittellut menetelmää sellaisissa työpaikkahauissa, joihin tulee runsaasti hakemuksia. Kokeilussa havaittiin, ettei se vaikuttanut siihen, minkälainen ihminen palkattiin.
Espoon kaupunkin kokemuksen mukaan nimettömään hakuun kului enemmän työaikaa ja työvoimaa kuin normaalisti. Eli se tuli kalliiksi.
Kokeilu kuitenkin edisti yhdenvertaisia mahdollisuuksia varsinkin sisäisten ja ulkoisten hakijoiden välillä. Muusta hyödystä ei tullut informaatiota kokeilusta.
Jossakin ajankohtaisohjelmassa alkuviikosta oli nimenomaan Espoon kaupungin työntekijä haastattelussa kun oli kyse tästä anonyymista työnhausta.
Kun toimittaja kysyi, onko se vaikuttanut asioihin, niin vastaus oli suurinpiirtein "Ei ainakaan toistaiseksi".
Eli miksi yksityispuoli ottaisi käyttöön tällaisen järjestelmän, joka tuo lisäkustannuksia yritykselle, eikä takaa että löytyisi paremmpi työntekijä kuin ilman anonyymia hakua?
”Rekrytoinnissa oli ainakin kymmenkertainen työmäärä, koska tietoja oli poistettava käsin. Kun hakijoita oli yksitoista, se oli vielä suhteellisen helppoa”, sanoo Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski."
"Entä tuleeko nimettömän haun avulla valituksi erilainen ihminen kuin tavallisella haulla?
Ei tule, vastaavat sekä Helsingin että Espoon haastateltavat. Paras tuli valituksi."
https://www.talouselama.fi/uutiset/nain-toimii-nimeton-rekrytointi/4ca2…
Kommentit (13)
On selvää, että vaikka kuinka anonymisoitaisiin työhaastattelu, kukaan ei ota sikaa säkissä töihin.
Usein kymmeniä ihmisiä pääsee haastatteluun, ja vain yksi saa paikan.
Jos ei ole kielitaito täydellinen suomen kieli tai muuten koulutustaso työn vaatimusta vastaava, niin kaikenlainen nimettyömyydellä kikkailu on aivan turhaa.
Sehän luo vain turhia kustannuksia hakijoille. Joutuu käyttämään haastatteluihin aikaa, eikä sitten kuitenkaan saa työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Entä tuleeko nimettömän haun avulla valituksi erilainen ihminen kuin tavallisella haulla?
Ei tule, vastaavat sekä Helsingin että Espoon haastateltavat. Paras tuli valituksi."
Nuo lauseet kyllä kuvaavat erittäin hyvin, että koko anonyymin työhaus keskutelu on turha.
Onko kukaan ollut anonyymissa työnhaussa?
Sinänsä anonyymi työnhaku saattaaa tuoda lisärasitetta ja pettymyksiä hakijoille.
Voi päästä jatkoon, mutta sitten ei onnistukaan suomenkielen puhuinen tarpeeksi hyvin, eikä pääse jatkoon. Eli ramppaamista työhaastatteluissa.
"Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad lähetti tutkimuksessaan pari vuotta sitten 5 000 työhakemusta julkisessa haussa olleisiin työtehtäviin eri nimillä, jotka edustivat näitä viittä eri kansallisuutta.
"
Jaahas, siis väärillä henkilötiedoilla haetaan työtä? Onko tuo laillista toimintaa?
Pitääpä pyytää yliopistola lista kaikista käytetyistä nimistä.
Jos on olemassa olevia suomalaisia henkilönnimiä käytetty, jokainen heistä voi nostaa oikeusprosessin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sitten työhaastattelu tehdään anonyymisti? Joku somalialainenmuumiasu kaikille päälle ja joku sukupuolineutraali rotijahomnoystävällinen äänenmuunnin siihen kiinni?
Vähän sama juttu kuin ministeriön asiantuntija sätti työnantajia siitä, että heille ei kelpaa suomea osaamaton työntekijä. Kyllä pitäisi kelvata, koska ei sitä työtä asiantuntijan mielestä sanoilla tehdä.
Itsekseni mietin, miten opettaa täysin kieltä osaamaton tai pelkkiä kohteliaisuusfraaseja käyttävä vaikka maksatustarkastajaksi tai päihdetyöntekijäksi. Anonyymissa työnhaussa käy turhan usein niin, että haastattelussa selviää jonkun toisen tehneen hakemuksen ja se tyydyttävä kielitaito on käytännössä "huva paiva, kitoos".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad lähetti tutkimuksessaan pari vuotta sitten 5 000 työhakemusta julkisessa haussa olleisiin työtehtäviin eri nimillä, jotka edustivat näitä viittä eri kansallisuutta.
"
Jaahas, siis väärillä henkilötiedoilla haetaan työtä? Onko tuo laillista toimintaa?
Pitääpä pyytää yliopistola lista kaikista käytetyistä nimistä.
Jos on olemassa olevia suomalaisia henkilönnimiä käytetty, jokainen heistä voi nostaa oikeusprosessin?
Siitä on varmasti Tietoa tutkimuksen eettisyyspohdinnassa ja tiedonkeruu-osiossa. Tutkimussuunnitelmat myös hyväksytetään ylemmillä tahoilla, joten älä ole huolissasi. Tätähän et toki voinut tietää kun et ole todennäköisesti yhtään tutkimusta elämäsi aikana vilkaissut saati itse tehnyt.
Yleensä, vaikka olisi kuinka anonyymi työhakemus, niin jos on kielitaito huono, niin se paljastuu työhakemuksessa. Eli sikäli tämä ei muuta mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten työhaastattelu tehdään anonyymisti? Joku somalialainenmuumiasu kaikille päälle ja joku sukupuolineutraali rotijahomnoystävällinen äänenmuunnin siihen kiinni?
Huutista!
Sama asu myös työasuksi. Imperial stormtroopers 😂
Vierailija kirjoitti:
"Entä tuleeko nimettömän haun avulla valituksi erilainen ihminen kuin tavallisella haulla?
Ei tule, vastaavat sekä Helsingin että Espoon haastateltavat. Paras tuli valituksi."
Nuo lauseet kyllä kuvaavat erittäin hyvin, että koko anonyymin työhaus keskutelu on turha.
Nuo lauseet kertovat, että Espoon kokeilusta ei voi päätellä mitään siitä, vähentääkö anonyymi työnhaku syrjintää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On selvää, että vaikka kuinka anonymisoitaisiin työhaastattelu, kukaan ei ota sikaa säkissä töihin.
Usein kymmeniä ihmisiä pääsee haastatteluun, ja vain yksi saa paikan.
Jos ei ole kielitaito täydellinen suomen kieli tai muuten koulutustaso työn vaatimusta vastaava, niin kaikenlainen nimettyömyydellä kikkailu on aivan turhaa.
Sehän luo vain turhia kustannuksia hakijoille. Joutuu käyttämään haastatteluihin aikaa, eikä sitten kuitenkaan saa työpaikkaa.
Anonyymiys karsiutuu pois viimeistään haastatteluvaiheessa. Anonyymillä haulla ilmeisesti halutaan varmistaa, että tietyn rotuiset saavat työpaikkoja. Mutta ehkä käykin niin, että jos karsitaan anonyymit haastatteluun kutsuttavat meriittien perusteella, niin kantikset pääsevät helpommin haastateluun.
Julkisella puolella on kenties paineita rekrytoida ei-suomalaisia. Ei ole reilua sivuuttaa meriittien käyttö valintaperusteena. Outoa on myös vastustaa rasismia ja nimenomaan rodun perusteella rekrytoida esimerkiksi tummaihoisia.
Jos halutaan työntekijöiden rodullinen jakauma samaksi, kuin mikä on heidän rotujensa osuudet koko väestöstä, keino kyllä löytyy. Asetetaan vaatimustaso niin matalaksi, että lähes kaikki hakijat ylittävät vähimmäisvaatimukset. Sitten tästä joukosta arvotaan rekrytoitavat.
Lopputulos on tietysti meriittien käyttöön perustuvaan rekrytointiin verrattuna huonompi.
Herää kysymys, että mihin tällä keskutelulla pyritään.
Onko työ yliopistotason tutkimus tehty oikein, koska jo ennen sitä vuosia sitten oli todettu useissa kokeiluissa, ettei anonyymeista työhauista ole mitään hyötyä eikä vaikutusta mihinkään.