Huittisissa tapahtunut henkirikos. Mies tappanut vaimonsa, sitten itsensä. Mies ollut naisensa omaishoitaja!
Kommentit (29)
Miksei ole luopunut omaishoitajan hommasta tarpeeksi ajoissa? Voihan sitä sanoa ettei jaksa enää.
Vierailija kirjoitti:
Miksei ole luopunut omaishoitajan hommasta tarpeeksi ajoissa? Voihan sitä sanoa ettei jaksa enää.
En tunne tapausta, mutta sääli varmaan vaimoaan eikä halunnut vieraalle hoitoon. (tietäen sen, miten huonosti vieraalla on olot)
Vai minin varmaan pelkäsi palveluasuntoon muuttamista. Kauheaahan se on. Lopullinen päätös.
Tuohon olisi ehkä auttanut se, että olisivat saaneet omaishoitajuudesta kunnon palkkaa (jotta voi palkata apua yksityiseltä) ja lisäksi paljon vapaapäiviä ja tukea kaupungilta.
Sinisten Soinihan lupasi laittaa omaishoitajien asiat kuntoon
Ei varmaan mies nähnyt elämässä enää mieltä ja se oli siinä. Kauan se omakin pappa kitui aina päivitellen että joutaisi täältä jo pois, kun mummo kuoli ollessani 10v eikä pappaa kiinnostanut enää vanhalla iällä alkaa uudestaan vehtailemaan.
Äärimmäinen, vakava teko, mutta ymmärrettävä.
Omaishoitajat ovat tiukoilla, usein ei edes ketään, jolle jutella ja jakaa henkistä taakkaa.
Yksin kaikki päivät hoidettavan kanssa. Hoitamisen lisäksi täytyy koti pitää siistinä ja kunnossa.
Ei halunnut hoidettavaa laitokseen ja teki ratkaisunsa, kun voimat olivat lopussa.
Eikös parisuhde tutkitusti pidennä miehen elinikää?
Itsekin veikkailen tässä olevan taustalla joku tuen puute sikäli että on katsottu helpommaksi, luultavasti vielä ihan yhteisymmärryksessä, päättää elonpäivät mieluumin kuin antautua tälle toivottoman surkealle systeemille nöyryytettäväksi. Vielä tässä iässä (nelisenkymmentä) sitä itsekin toivoo että on sitten aikanaan munaa ja mahdollisuus päättää päivänsä sitten kun menee vaikeaksi, mutta niin se saattaa mieli muuttua kun tässä vielä vanhenee ja vääjäämätön lähestyy. Rankkoja juttuja varmasti omaisille mutta jotenkin toivoisi silti että tällaisia tapauksia nostettaisiin vaikka korostetusti esille että saataisiin keskustelua aikaan. Tai siis ihan tekoja, ei vain keskustelua.
Ei se palkka auta jaksamaan, vaan konkreettinen apu arjen töissä sekä omaishoitajan henkisen kunnon ylläpitäminen: vaihtelua elämään, matkoja, teatteriretkiä yms.
Että ajatukset vaihtuu, että mieli virkistyisi, että käsittäisi että elämää on sen asunnon ja hoidettavan ulkopuolellakin.
Varmaan hän oli ihan loppuunajettu sekä fyysisesti että henkisesti.
Kotipaikkakunnallani sattui muutama vuosi sitten samanlainen tapaus. Omakotitalossa asuivat, mies hoiti vaimoaan, lopulta uupui, ampui vaimon ja itsensä. Asuivat omakotialueella, naapurit näkivät miestä usein, ei kertonut uupumuksestaan. Minäkin näin miestä usein, kun lenkkeilin, oli ihan hyväkuntoisen näköinen, muistaakseni ikä jo yli kahdeksankymmentä, ei ihme, että uupui, vaimo pitkään vuodepotilaana.
Mun mummi oli omaishoitaja 48 vuotta ennenkuin pappa kuoli. 48 vuotta toisen syöttämistä, pesemistä, kuolan pyyhkimistä muutamalla vapaapäivällä vuodessa. Myötä- ja vastoinkäymisissä kunnes kuolema meidät erottaa, ihan sananmukaisesti. Tapauksen taustoja tietämättä voin ehkä jopa ymmärtää ratkaisun.
Toivottavasti olivat ehtineet ottaa Jeesuksen sydämmiinsä että pääsivät yhdessä Taivaan kotiin,
Vierailija kirjoitti:
Miksei ole luopunut omaishoitajan hommasta tarpeeksi ajoissa? Voihan sitä sanoa ettei jaksa enää.
Voihan sitä sanoa, mutta ei mitään hoitopaikkaa välttämättä saa kuitenkaan.
Se voi olla taloudellinen pakkokin hoitaa. Ainakin minulla ja edesmenneellä miehelläni oli. Jos en olisi häntä kotona hoitanut, hänen eläkkeensä olisi mennyt hoitokotiin. Ei ollut siihen varaa.
Jotain on pahasti yhteiskunnassamme pielessä, jos vanhukset alkavat tekemään yhteisitsemurhia.
Rahaa on, mutta onko tahtoa vanhustemme hoitoon, että eivät joudu tappamaan itseään.
Final solution
Sinccis
Levätkää rauhassa, ugh
Kannattaa katsoa ranskalainen elokuva "Rakkaus" vuodelta 2012.
Vierailija kirjoitti:
Kotipaikkakunnallani sattui muutama vuosi sitten samanlainen tapaus. Omakotitalossa asuivat, mies hoiti vaimoaan, lopulta uupui, ampui vaimon ja itsensä. Asuivat omakotialueella, naapurit näkivät miestä usein, ei kertonut uupumuksestaan. Minäkin näin miestä usein, kun lenkkeilin, oli ihan hyväkuntoisen näköinen, muistaakseni ikä jo yli kahdeksankymmentä, ei ihme, että uupui, vaimo pitkään vuodepotilaana.
Ikääntyminen vie jokaisen voimat jossain vaiheessa. Kun on yksin huolehdittava itsestään, talosta ja täysin muiden avun varassa olevasta ihmisestä, se on kohtuuttoman raskasta vanhukselle. Nämä tapaukset eivät ole mitenkään ainutkertaisia yksittäistapauksia, vaan aika yleisiä.
Nämä on niin surullisia tapauksia. Suomessa vanhukset ja heidän hoitajansa eivät saa riittävästi apua.