Epiduraalista

Mutta lukiessani kysymyksesi, niin tuli kyllä mieleen, että jos oikeasti tuli vähän huti? Luulis, että tosiaan sattuu enemmän, jos ei juuri tarkkaan siihen tiettyyn kohtaan osu, vaan vähän ohi ja se tehokin on sitten mitä on? Tarkkaan tiettyyn kohtaanhan se on pistettävä ja lisäksi pitää olla juuri sinulle oikea määrä vaikuttavia aineita?!



Itselläni ne esikoisen pitkän synnytyksen (tai siis pitkän avautumisvaiheen) aikana saamani kaksi epiduraalia tehosivat kuin unelma ; ). Toisen sain (vaatimalla vaadittuani vastoin suositusta antoivat) juuri ennen kuin rupesin ponnistamaan, joten en tuntenut MITÄÄN kipuja lasta ponnistaessa (tai, no, enpä ylipäänsäkään sitten tuon seurauksena tuntenut mitään - paitsi sen kun luonnolliseen repeämään kaksi tikkiä laittoivat..).



Ai niin, tulipa mieleeni kysäistä, että oliko sulla ko. raskaudessa ollut kovasti iskiasvaivoja, välilevytyrää tms.? Tietääkö joku, että kuinka tässä tilanteessa tuollaiset strategisten hermojen ja verisuonien lyttääntyneenä olemiset vaikuttavat?



- Tiina -

Otin epiduraalin ekassa synnytyksessäni, kaikki meni hyvin, puudute tehosi ja sen laitto ei tuntunut. Toisessa synnytyksessä en ehtinyt

saada mitään lievityksiä, joten kolmannessa vaadin epiduraalia

heti kun pääsin ovesta sisään ja kaduin myöhemmin.

Naispuolinen lääkäri, sen lisäksi että oli todella äkäinen, osui

neulalla väärään kohtaan ja kipu oli hirveä. Kesti noin vuosi etten

tuntenut pistokohdassa kipua.Seuraavissa synnytyksissäni en ole ottanut muuta kuin ilokaasua.

Miulla oli alkuraskaudessa selän kanssa ongelmia, kävely ja kaikki teki tuskaa, sairaslomalla olin viikon ja tuona aikana selkä palautuikin ennalleen. Mutta minulla kyllä on peskasta asti ollut ajoittain sama ongelma, välilevyt menevät jotenkin pois paikoiltaan. Onneksi tuota ei ole sen ekan raskauden alun jälkeen ollut. Ajoittain tuntuu että välilevyt koittavat mennä väärään asentoon, mutta oikean asennon löytymisellä on mennyt tunne ohi.



En tiedä, että voisiko tuolla välilevyvaivalla olla yhteyttä epiduraalin " epäonnistumiseen" . En ole osannut ajatella ollenkaan noiden yhteyttä, tuota voisikin kysyä ensi kerralla. Kummallista minusta oli, kun jälkikäteen hoitohenkilökunnasta kukaan ei uskonut, kun sanoin epiduraalin laiton sattuneen ja paljon. Kun se ei kuulema satu, oli vain kaikilta vastaus.



Miehen kanssa oli juuri puhetta tuosta ekasta synnytyksestä, ja hän sanoi että epäili sen mummon karanneen jostain, tarkoitti siis sitä puudutuksen laittanutta tätiä =)



Itse en huomannut jälkeenpäin mitään tunnottomuutta puudutusalueella, enkä kyllä missään muuallakaan. Mutta hyvä tietää että samalla ihmisellä voi epiduraalin laitto onnistua ja epäonnistua, että se ei siis ole välttämättä synnyttäjän kropassa se vika, että sattuu eikä toimi odotetusti.



Spinaalipuudutus on kai epiduraalin kaltainen, sattuukohan sen laitto miten? Jotenkin sitä vain haluaisi puudutusta, vaikka paremmat muistot jäi puudutuksettomasta synnytyksestä kuin epiduraalisynnytyksestä. Puudutukseton oli vain niin nopea ja rajusti etenevä, ei kerenny paikatkaan aukeamaan kunnolla, joten tuntui siltä että halkeaa :(



Hinpu

Olen kommentoinut joskus aikaisemminkin tässä odotellessa, että minulla on huono kokemus epiduraalista. En kiellä etteikö se olisi jollekkin hyvä, mutta en usko että minä olisin enää niin kipeä, että sitä tarvitsisin/huolisin. Kohdallani kivun ja hyödyn suhde oli vähäinen. Enkä halua kokea sitä spinaalipäänsärkyä ja veripaikaa jne. mitä epiduraalista voi seurata.



1 kerta epiduraalia kokeillut ja

2 kertaa " ihanan" kivuliaan mutta helpon synnytyksen kokenut

siis ei piikkejä nytkään allas ja ilokaasu saavat riittää :)

Sattui tosi paljon, kätilö ja lääkäri piti minua paikoillaan kun kiljuin sitä laitettaessa. Oikein tunsin miten jokin rusto rutisi kun neula työntyi sinne selkään, hyi! Tehosi se kyllä, mutta sitten oli monta kuukautta selkä ja pää kipeänä.



Ihmettelin syvästi kun luin täältä että sen laittoa ei edes tuntenut, olisinpa itse ollut yhtä onnekas!