Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan rakastuminen kestää haastavia olosuhteita?
24.10.2019 |
Mietin tätä, koska n. vuosi sitten tapasin miehen, joka on ihan erilainen kuin muut miehet, joista olin aiemmin ollut kiinnostunut. Minulla jonkinlainen traumausta ja olen koko aikuisikäni ajan päätynyt minua jollain tavalla esineellistäviin sekä hyväksikäyttäviin suhteisiin. En ole lapsena tottunut olemaan hyväksytty, rakastettu ja riittävä itsenäni.
Päädyin siis vuosien sinkkuilun jälkeen ttreffeille ja yllättäen kiinnostuin tästä yhdestä miehestä. Sain häneltä positiivista huomiota, jota en ole tottunut saamaan. Samaan aikaan minulla on ollut ehkä elämäni haasteellisin vuosi käynnissä aloitettuani yritystoiminnan alalla, joka on vaatinut minulta todella paljon opettelua. Kerroin miehelle, että tarvitsen aikaa ja että minun on vaikeaa luottaa vaikka olenkin jo nelikymppinen. Alkuun olisi pitänyt nähdä puolet viikosta vähintään ja myönnän epäröineeni.
Vuoden jälkeen lopputulos on se, että tajusin tehneeni virheen halutessani päättää suhteen pikaistuksissani pienen riidan jälkeen. Mies syyttää minua ajan puutteesta (olen oikeasti tehnyt töitä, töitä ja töitä yksinäni saadakseni yrityksen toimimaan), minä taas olen oikeasti kokenut elämäni raskaimman vuoden työnteon suhteen vaativalla alalla. Itse rakastan edelleen miestä edelleen mutta hänestä emme voi enää olla muuta, kuin ystäviä.
Mitä pitää ajatella siitä, että vielä muutama kuukausi sitten hän vannoi rakkauttaan ja sanoi minun olevan hänen elämänsä nainen? Olen itse koko ajan sanonut sitä, että oma arkeni ei tule olemaan tällaista jatkossa. Kohtasinko kuvitelmistani huolimatta valehtelijan vai onko oikeasti niin, että kunnolla rakastettuaankin (näin mies väitti muutaman kuukauden tuntemisen jälkeen) ihminen voi täysin julmasti torjua kumppaninsa verrattain lyhytaikaisiin haasteisiin vedoten? Itselläni homma ei käy niin nopeasti, omat rakastumiseni ovat kestäneet vuosia lähes yksipuolisinakin.
Olen aika poissa tolaltani siksi, että luulin löytäneeni ihmisen, joka ymmärtää taustani ja on valmis antamaan minulle aikaa. Mietin, olenko liian rikkinäinen vastaanottamaan rakkautta ikinä; puolet elämästä kuitenkin jo takana.
Kommentit (33)
Miksi sinä nyt mietit, että mies olisi valehtelija? Hän on yrittänyt ja tullut pikkumaisesti jätetyksi.
Voit olla häneen yhteydessä. Kertoa selitykset ja pyytää anteeksi ja kertoa oman korjausehdotuksesi (konkreettiset lupaukset siitä, että se oli kerrastaopittu virhe, että jätit hänet noin ja myös konkreettinen aikataulusta puhuminen, milloin helpottaa ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa vai aiotko olla naimisissa työsi kanssa pysyvästi). Mies sitten reagoi tuohon miten reagoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä.
On helppoa ymmärtää jätetyn tunteita ja päätöstä olla palaamatta toisin kuin jättäjän tuntemuksia ja ajatuksia. Totuus on kuitenkin se, että elämässä voi joskus tulla vaiheita, jolloin toista säästääkseen on helpompi päästää irti hetkeksi kuin hoitaa omia murheitaan/kiireitään/traumojaan ja samalla rakentaa parisuhdetta. On rakkautta päästää irti, mutta rakkautta on myös palata. Ehkä ap:n ex kuten omanikaan ei vaan loppujen lopuksi rakastanut riittävästi.
#9
Totta kyllä. Mutta tietenkin herää kysymys, miten tällainen ihminen toimii jatkossa, jos kohtaa vastaavanlaisia haastavia tilanteita? Onko hänellä muita keinoja toimia esimerkiksi sen pienen riidan sattuessa kuin jättäminen?
Tuossa toki oli kyse suhteen muodostusvaiheesta, joka on eri kuin jo vakiintunut parisuhde. Vasta varsinainen parisuhde - mikäli sellaisen muodostaminen onnistuu - näyttää enemmän, millaiset henkilön toimintatavat ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä.
On helppoa ymmärtää jätetyn tunteita ja päätöstä olla palaamatta toisin kuin jättäjän tuntemuksia ja ajatuksia. Totuus on kuitenkin se, että elämässä voi joskus tulla vaiheita, jolloin toista säästääkseen on helpompi päästää irti hetkeksi kuin hoitaa omia murheitaan/kiireitään/traumojaan ja samalla rakentaa parisuhdetta. On rakkautta päästää irti, mutta rakkautta on myös palata. Ehkä ap:n ex kuten omanikaan ei vaan loppujen lopuksi rakastanut riittävästi.
#9
Totta kyllä. Mutta tietenkin herää kysymys, miten tällainen ihminen toimii jatkossa, jos kohtaa vastaavanlaisia haastavia tilanteita? Onko hänellä muita keinoja toimia esimerkiksi sen pienen riidan sattuessa kuin jättäminen?
Tuossa toki oli kyse suhteen muodostusvaiheesta, joka on eri kuin jo vakiintunut parisuhde. Vasta varsinainen parisuhde - mikäli sellaisen muodostaminen onnistuu - näyttää enemmän, millaiset henkilön toimintatavat ovat.
Haluan uskoa, ettei kukaan toista aidosti rakastava jätä kumppania pienen riidan vuoksi!
Silloin kun itse tein tuon päätökseni jättää tuoreen suhteeni toisen osapuolen, elämässäni oli suuria haasteita. Voimat yksinkertaisesti loppuivat kesken, eikä niitä riittänyt enää etäsuhteen hoitamiseen ja suhteen rakentamiseen samanaikaisesti kun painin elämäni isoimpien kriisien keskellä.
Viestisi jälkimmäisestä osasta olen kanssasi täysin samaa mieltä.
ihan turha enää lämmitellä uudestaan suhdetta. Jos mies palaa takaisin, se vain odottelee milloin taas tulee jätetyksi. Ei oo kivaa kävellä munankuorilla ja miettiä jokaista toisen ilmettä ja sanaa ollaanko taas eroamassa.
Vierailija kirjoitti:
ihan turha enää lämmitellä uudestaan suhdetta. Jos mies palaa takaisin, se vain odottelee milloin taas tulee jätetyksi. Ei oo kivaa kävellä munankuorilla ja miettiä jokaista toisen ilmettä ja sanaa ollaanko taas eroamassa.
Ei nyt tehdä miehen puolesta päätöksiä. Mies saa ihan itse miettiä ja sanoa, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Joka tapauksessa voisi olla terveellistä, että jos ap on kasvanut ja oivaltanut jotain, kertoisi sen miehelle ja myös pyytäisi anteeksi. Ja voi myös kertoa, mitä on nyt valmis tarjoamaan ja miten se eroaa vanhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kommenteista. Tarkennuksena, halunnut missään vaiheessa jättää miestä. Olen jo aiemmin kertonut miehelle sen, että rakastan häntä enkä halua hänestä ikinä eroon. Pikaistuksissani sanoin, että lopetetaan tämä kun mies tivasi yhteistä aikaa. Olin kyseisellä hetkellä aivan ylikuormittunut sekä kuolemanväsynyt ja olisin vain tarvinnut lepoa kun taas miestä loukkasi massiivinen työntekoni ja tarve saada nukkua rauhassa edes se viisi-kuusi tuntia yössä.
Väsyneenä kukaan ei ole parhaimmillaan mutta itselleni tämä maailma ei valitettavasti ole tarjonnut helppoa toimeentuloa vaan olen todellakin joutunut aika koville toimeentuloani varmistaessa. Ainoastaan unelmoin työstä, josta selviäisin tekemällä töitä alle 40 h viikossa. Olen yrittäjyyttä käynnistellessäni tehnyt töitä keskimäärin yli 80 tuntia viikossa n. vuoden ajan ja se tuntuu jaksamisessani. Ikuista tämä ei ole mutta tilapäisesti pakko vain jaksaa.
Vastaus kysymykseen: me kestettiin haastavia olosuhteita 8kk, koska tiesimme jo alkuun että sen jälkeen sellaiset haasteet ovat ohi. Epävarmuus haastavuuden kestosta olisi paljon vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ennen kuin otat mieheen yhteyttä niin pysähdy ja mieti asioita valmiiksi.
Sinä olet uupumustilan partaalla ja mies on sivusta nähnyt sen ja ehkä yrittänyt parastasi vai ainoastaan halunnut olla yksi aikasyöppö lisää?
Koska aiot vähentää työtunteja ja mihin määrään?
Mitä konkreettista aiot tehdä tilanteelle?
Tässä reality-check ei vain ap:lle vain kaikille muillekin: on lottovoittoa epätodennäköisempää tavata ihminen, joka lukee telepaattisesti sinun taustasi ja elämäntilanteesi ja jokaisen tarpeesi ja toimii kaikin tavoin vuorokauden ympäri täydentääkseen näitä asioita sinun ehdoillasi. Eli jos silti haet näitä asioita mahdollisesta kumppanista, olet joko täysin hullu, psyko tai uniikki kultakimpale koko planeetalla. Miettikää näitä asioita. Mikä on kohtuullista odottaa toiselta ihmiseltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä reality-check ei vain ap:lle vain kaikille muillekin: on lottovoittoa epätodennäköisempää tavata ihminen, joka lukee telepaattisesti sinun taustasi ja elämäntilanteesi ja jokaisen tarpeesi ja toimii kaikin tavoin vuorokauden ympäri täydentääkseen näitä asioita sinun ehdoillasi. Eli jos silti haet näitä asioita mahdollisesta kumppanista, olet joko täysin hullu, psyko tai uniikki kultakimpale koko planeetalla. Miettikää näitä asioita. Mikä on kohtuullista odottaa toiselta ihmiseltä?
Mitä tarkoitat kommentillasi? Kun itse olen ollut joskus rakastunut, olen parhaimmillaan (tai pahimmillaan) roikkunut kiinni epävarmuudessa vuosiakin. En ehkä tätä kuitenkaan suosittele mutta olen itse niin hitaasti luottamusta rakentava, etten varmaan siksi odota muilta samaa. Harmi, etten tälle miehelle osannut olla niin kiinnostava, että hän olisi antanut anteeksi elämäntilanteeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä reality-check ei vain ap:lle vain kaikille muillekin: on lottovoittoa epätodennäköisempää tavata ihminen, joka lukee telepaattisesti sinun taustasi ja elämäntilanteesi ja jokaisen tarpeesi ja toimii kaikin tavoin vuorokauden ympäri täydentääkseen näitä asioita sinun ehdoillasi. Eli jos silti haet näitä asioita mahdollisesta kumppanista, olet joko täysin hullu, psyko tai uniikki kultakimpale koko planeetalla. Miettikää näitä asioita. Mikä on kohtuullista odottaa toiselta ihmiseltä?
Mitä tarkoitat kommentillasi? Kun itse olen ollut joskus rakastunut, olen parhaimmillaan (tai pahimmillaan) roikkunut kiinni epävarmuudessa vuosiakin. En ehkä tätä kuitenkaan suosittele mutta olen itse niin hitaasti luottamusta rakentava, etten varmaan siksi odota muilta samaa. Harmi, etten tälle miehelle osannut olla niin kiinnostava, että hän olisi antanut anteeksi elämäntilanteeni.
Jollei suhteessa voi hyvin, niin silloin kuuluu lopettaa se suhde. Mies olisi halunnut enemmän suhteelta kuin sinä pystyit antamaan. Teillä oli siis erilaiset toiveet suhteesta. Keskity sinä nyt niihin töihin ja pitämään itsesi kasassa. Mies etsii sellaisen naisen, jolla on tarpeeksi aikaa hänelle ja parisuhteelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä.
On helppoa ymmärtää jätetyn tunteita ja päätöstä olla palaamatta toisin kuin jättäjän tuntemuksia ja ajatuksia. Totuus on kuitenkin se, että elämässä voi joskus tulla vaiheita, jolloin toista säästääkseen on helpompi päästää irti hetkeksi kuin hoitaa omia murheitaan/kiireitään/traumojaan ja samalla rakentaa parisuhdetta. On rakkautta päästää irti, mutta rakkautta on myös palata. Ehkä ap:n ex kuten omanikaan ei vaan loppujen lopuksi rakastanut riittävästi.
#9
Sä syytät sun exääsi näköjään vieläkin. Sinä et voi tietää exäsi tunteista. Kenelläkään ihmisellä ei ole mitään velvollisuutta yrittää ”parantaa” traumataustaista puolisoa. Traumat käsitellään itse. Vasta sitten on valmis parisuhteeseen. Tämä myös ap:lle.
Et siis lukenut viestiäni, ei se mitään :) Toistamiseen: on rakkautta päästää irti, kun hoitaa traumojaan tai muita ongelmiaan.
Ehkä seuraavalla kerralla onnistut paremmin, tsemppiä!
Rakastava irti päästäminen on kuitenkin jotain ihan muuta kuin pikaistuksissa eron ottaminen ja heti perään takaisin pyrkiminen.
Mutta mikään pakko siihen ei ole ryhtyä. Eikä se tee siitä ihmisestä yhtään sen huonompaa, jollei halua antaa anteeksi menetettyä luottamusta.