Lue keskustelun säännöt.
MTV: 490 000 suomalaista käyttää masennuslääkkeitä
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Hullu maailma kirjoitti:
Naiset ovat suurena enemmistönä mielialalääkeiden syöjien joukossa. Sitten ihmetellään, miksi miehet haluavat nauravaisen naisen, eikä ilmastosta tai muusta syystä ahdistunutta pilleristiä. Kaiken lisäksi naiset oikein kilpailevat ja kehuskelevat, miten ahdistaa.
Tutkipa hieman lisää asiaa ja pääset kiinni alkusyyhyn.
E-pillerit vaikuttavat suolistoflooraan ja suolistossa syntyy valtaosa serotoniinista. Puolen vuoden käytön jälkeen olin minäkin mielialalääkityksen tarpeessa. Kukaan vaan ei silloin kertonut, että ongelma ratkeaisi ehkäisyä vaihtamalla.
Ehkäisypillerit laskevat serotoniinia, etenkin iän myötä. Minun lievästi masentunut ja jännittynyt olotila loppui 40-vuotiaana kun vaihdoin pillerit hormonikierukkaan joka on paikallinen hormoniyhdiste eikä vaikuta koko elimistöön-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettikää nyt.
Henkilöllä on psyykkisesti huono olo, joten hänelle annetaan lähes suoraan masennuslääkkeet ensiavuksi sen kummempia mielialaansa tutkimatta.
Henkilö syö niitä, ei oikein tiedä auttaako ne mutta huomaa muutaman kuukauden päästä että on lihonut 10+ kiloa kun aineenvaihdunta hidastunut ja keho kerää nestettä, katsoo peiliin ja masentuu vain lisää koska näyttää huonolta eikä mitkään vanhat vaatteet enää mahdu päälle.
Tadaaa! KIERRE ON VALMIS!
Luontaistuoteliikkeen Depremin-sahramiuutetabletit auttoivat minulla parin viikon jälkeen! Sahramia käytetty vuosisatoja lääkerohtona mielialan kohottamiseen. Lääketehtaat ei siis tienaa niillä.
Kieltäydyin kemikaaleista. Hyvä päätös.
Minun työpaikan masennuslääkekäyttäjillä (4 hlöä ja ovat avoimesti kertoneet asiasta) on nykyään nämä yhteiset piirteet:
- teennäistä tekopyhää lässytystä joka asiasta, jopa työasioista
- työtahtinsa hidastuneet noin puolella
- jokainen turvonnut viidestä viiteentoista kiloon alle vuodessa
- ovat vainoharhaisia ja mm. kuvittelevat johtajien salaliittoteorioita
- ihonsa ovat menneet huonon ja vanhan näköisiksi
Sattumaako.....?
Minun isosiskolle annettiin kaksi vuotta sitten masennuslääkkeet unilääkkeeksi. Mirtsa...-joku-lääke. Koska "ei voi antaa nukahtamislääkettä tai muuta koska siinä on vähän bentsoa ja koukuttaa".
Sisko on lihonut 30kg tuon lääkkeen aloittamisen jälkeen! Eikä jaksa enää liikkua kuten ennen! Oli normaalipainoinen aiemmin. Pelkään että sydämensä pamahtaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hullu maailma kirjoitti:
Naiset ovat suurena enemmistönä mielialalääkeiden syöjien joukossa. Sitten ihmetellään, miksi miehet haluavat nauravaisen naisen, eikä ilmastosta tai muusta syystä ahdistunutta pilleristiä. Kaiken lisäksi naiset oikein kilpailevat ja kehuskelevat, miten ahdistaa.
Tutkipa hieman lisää asiaa ja pääset kiinni alkusyyhyn.
E-pillerit vaikuttavat suolistoflooraan ja suolistossa syntyy valtaosa serotoniinista. Puolen vuoden käytön jälkeen olin minäkin mielialalääkityksen tarpeessa. Kukaan vaan ei silloin kertonut, että ongelma ratkeaisi ehkäisyä vaihtamalla.
Telkkarissa olikin juuri Prisma-ohjelma e-pillereistä. Siinä tuotiin selkeästi esille pillereiden vaikutus mielialaan. Pillerit aiheuttavat jopa itsemurha-ajatuksia.
Minä sain avun meditaatiolla, rauhoittumisella.
En liikunnalla, en ulkoilulla enkä lääkityksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On kyllä todella surullista, että terapiaa pantataan ja sinne pääsyä pitkitetään samalla kun masennuspotilaille annetaan lääkkeitä hoidoksi. Masennuslääkkeen ei ikinä pitäisi olla itse hoito, vaan esimerkiksi vaikeassa masennuksessa astinlauta kohti toimintakyvyn nostoa, jonka jälkeen terapia voidaan aloittaa.
Uskon että erityisesti suomalaisilla on paljon tukahdutettua vihaa ja kiukkua taakkanaan lapsuudesta asti, välttelevää kiintymyssuhdetta ja puutetta vanhemman aidosta aikuisuudesta (eli vanhempi on lasta varten ja rakastaa ehdoitta, mikä ei toki tarkoita minkä tahansa käytöksen hyväksymistä ja rajatta elämistä). Voi kun saisin pennin aina kun joku kaveri kertoo, kuinka äitinsä/isänsä on tukeutunut häneen lapsuudessaan ja vanhemman ja aikuisen suhde on ollut päinvastainen. Tästä on seurannut omien tunteiden ja tarpeiden tukahduttamista sekä aikuisuuteen jatkuvaa suorittamista ja syyllisyydentunnetta. Ihan hirveän yleinen toimintamalli vuorovaikutuksessa meillä suomalaisilla.
Toki masennukseen vaikuttaa myös työllisyys, taloudellinen tilanne jne. mutta ei mitenkään tuo määrä selity vain sen hetkisillä elämäntilanteilla.
Suomalaisen terapian tasokin on ihan surkea, olen kokenut. Hoito perustuu potilaan syyllistämiseen sen sijaan, että kriittisesti tutkittaisiin esim. vanhempien ja yhteiskunnan toimintamallien vaikutusta. Onneksi mulla on rakastava perhe ja ihme ja kumma, olen mun vanhempieni kanssa voinut puhua näistä vaivaannuttavistakin asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jokainen lenkkeilisi metsässä tunnin päivässä, kaikenmaailman seko- ja masennusasiat jäisivät unholaan tältä kansalta. Sanon, että mielikuvituksen puutetta on masentuminen. Elämä ei ole niin vakava, että pitää märehtiä kuin lehmät. Arjesta voi oikeasti nauttia ja aina voi tehdä parhaansa asioiden eteen.
Lääkkeillä hoidetaan vain oireita, ei sairautta.
Älä viitsi. Jos masennus parantuisi tunnin metsälenkillä, niin kukaan ei kärsisi masennuksesta.
"Muissa länsimaissa on jo yleistä tietoa, että masennuslääkkeet eivät tehoa lievään tai keskivaikeaan masennukseen sen paremmin kuin lumelääke. Jotkut masentuneet tuntevat olonsa kyllä helpottuvan lääkkeiden myötä, mutta mitä suurimmalla todennäköisyydellä he saavat apua niistä siksi, että he uskovat saavansa niistä apua.
Psykoterapia, liikunta, vertaistuki ja monet muut lääkkeettömät hoidot ovat osoittautuneet kerta toisensa jälkeen vähintään yhtä hyviksi, elleivät paremmiksi masennuksen hoitomuodoiksi kuin lääkkeet. Toisin kuin psyykelääkkeillä, lääkkeettömillä hoidoilla on käytännössä vain ja ainoastaan hyviä sivuvaikutuksia."
Ei liikunta tietenkään yksinään paranna mutta siitä on apua, jopa enemmän kuin lääkkeistä.
Iso osa ongelmaa masentuneilla on yleensä se, ettei heillä ole resursseja pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan. Jaksamista, aikaa, rahaa, fyysistä terveyttä. Lääkkeen voi määrätä helposti ja se on halpa. Yhteiskunnalta ei heru tukea masentuneiden kuntouttamiseen tavoilla, jotka oikeasti toimisivat. Jos heruisi, niin liikunnan tukeminen ja mahdollistaminen olisi varmasti hyvä osa sellaisia monitahoisia ratkaisuja, joilla masennusta pitäisi hoitaa. Masentuneelta itseltään tätä panostusta on turha odottaa, hän erittäin todennäköisesti ei siihen pysty tai ei olisi masentunut. Tai jos on niitä masentuneita jotka kyllä p-le pystyy, siitä tulee heille itset*hoisen käyttäytymisen muoto. Vaikka väkisin, nskasta kiinni on asenne, jossa lähtökohtaisesti ei kuunnella omaa kehoa, tunteita ja vaistoja siitä, mikä itselle on hyväksi ja mikä aiheuttaa vain tuhoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
työttömät tulisi velvoittaa ottamaan lääkkeensä valvotusti
vain otettu lääke auttaa
Mua ihmetytti tässä, miten tämä nainen (tuolloin vielä tyttö) on saanut essitalopraamia 50 mg/pv + 200 mg Ketipinoria!!!! Mulle psykiatri sanoi että 20 mg on suurin määrä essiä, mitä voidaan määrätä. Ei muutenkaan suositellut käyttämään mitään muuta reseptilääkevalmistetta essin rinnalla, bentsoja vähän ja vain äärimmäisissä tilanteissa. Onko noilla suljetuilla osastoilla jotain sadisteja töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun isosiskolle annettiin kaksi vuotta sitten masennuslääkkeet unilääkkeeksi. Mirtsa...-joku-lääke. Koska "ei voi antaa nukahtamislääkettä tai muuta koska siinä on vähän bentsoa ja koukuttaa".
Sisko on lihonut 30kg tuon lääkkeen aloittamisen jälkeen! Eikä jaksa enää liikkua kuten ennen! Oli normaalipainoinen aiemmin. Pelkään että sydämensä pamahtaa!
Mirtatsapiini kyllä lihottaa, mutta ei sen niillä annoksilla pitäisi, joita käytetään unensaantiin. Todennäköisemmin siskollasi menee vaan huonommin kuin on antanut sun ymmärtää. On oikeasti masentunut, sekin lihottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä todella surullista, että terapiaa pantataan ja sinne pääsyä pitkitetään samalla kun masennuspotilaille annetaan lääkkeitä hoidoksi. Masennuslääkkeen ei ikinä pitäisi olla itse hoito, vaan esimerkiksi vaikeassa masennuksessa astinlauta kohti toimintakyvyn nostoa, jonka jälkeen terapia voidaan aloittaa.
Uskon että erityisesti suomalaisilla on paljon tukahdutettua vihaa ja kiukkua taakkanaan lapsuudesta asti, välttelevää kiintymyssuhdetta ja puutetta vanhemman aidosta aikuisuudesta (eli vanhempi on lasta varten ja rakastaa ehdoitta, mikä ei toki tarkoita minkä tahansa käytöksen hyväksymistä ja rajatta elämistä). Voi kun saisin pennin aina kun joku kaveri kertoo, kuinka äitinsä/isänsä on tukeutunut häneen lapsuudessaan ja vanhemman ja aikuisen suhde on ollut päinvastainen. Tästä on seurannut omien tunteiden ja tarpeiden tukahduttamista sekä aikuisuuteen jatkuvaa suorittamista ja syyllisyydentunnetta. Ihan hirveän yleinen toimintamalli vuorovaikutuksessa meillä suomalaisilla.
Toki masennukseen vaikuttaa myös työllisyys, taloudellinen tilanne jne. mutta ei mitenkään tuo määrä selity vain sen hetkisillä elämäntilanteilla.
Suomalaisen terapian tasokin on ihan surkea, olen kokenut. Hoito perustuu potilaan syyllistämiseen sen sijaan, että kriittisesti tutkittaisiin esim. vanhempien ja yhteiskunnan toimintamallien vaikutusta. Onneksi mulla on rakastava perhe ja ihme ja kumma, olen mun vanhempieni kanssa voinut puhua näistä vaivaannuttavistakin asioista.
Terapia syyllistää aina lopulta. Ja pahasti. Paha uskonto, joka sanoo : Et voi tulla toisten veroiseksi. Sille annetaan koodi, ja se allekirjoitetaan.
Sitten se siirrretään rekisteriin.
Koittakaa hyvät ihmiset muuttaa tämä viallinen järjestelmä.
Että tulisi parempaa tilalle, mihin uskoa, ja mitä luulla, ajatella ihmiestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetytti tässä, miten tämä nainen (tuolloin vielä tyttö) on saanut essitalopraamia 50 mg/pv + 200 mg Ketipinoria!!!! Mulle psykiatri sanoi että 20 mg on suurin määrä essiä, mitä voidaan määrätä. Ei muutenkaan suositellut käyttämään mitään muuta reseptilääkevalmistetta essin rinnalla, bentsoja vähän ja vain äärimmäisissä tilanteissa. Onko noilla suljetuilla osastoilla jotain sadisteja töissä?
Ihan normaalisti lääkärit määräilee psyykenlääkkeitä kaikenmoisina cocktaileina adjuvantteineen. En tiedä mitä sun psykiatri on sulle oikein tuosta sanonut, ehkä ymmärsit väärin. Ei varmasti tarkoittanut, että jos sulle määrätään antibioottikuuri tai tarvitset ehkäisyä, ne pitäis jättää ottamatta cipralexin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä todella surullista, että terapiaa pantataan ja sinne pääsyä pitkitetään samalla kun masennuspotilaille annetaan lääkkeitä hoidoksi. Masennuslääkkeen ei ikinä pitäisi olla itse hoito, vaan esimerkiksi vaikeassa masennuksessa astinlauta kohti toimintakyvyn nostoa, jonka jälkeen terapia voidaan aloittaa.
Uskon että erityisesti suomalaisilla on paljon tukahdutettua vihaa ja kiukkua taakkanaan lapsuudesta asti, välttelevää kiintymyssuhdetta ja puutetta vanhemman aidosta aikuisuudesta (eli vanhempi on lasta varten ja rakastaa ehdoitta, mikä ei toki tarkoita minkä tahansa käytöksen hyväksymistä ja rajatta elämistä). Voi kun saisin pennin aina kun joku kaveri kertoo, kuinka äitinsä/isänsä on tukeutunut häneen lapsuudessaan ja vanhemman ja aikuisen suhde on ollut päinvastainen. Tästä on seurannut omien tunteiden ja tarpeiden tukahduttamista sekä aikuisuuteen jatkuvaa suorittamista ja syyllisyydentunnetta. Ihan hirveän yleinen toimintamalli vuorovaikutuksessa meillä suomalaisilla.
Toki masennukseen vaikuttaa myös työllisyys, taloudellinen tilanne jne. mutta ei mitenkään tuo määrä selity vain sen hetkisillä elämäntilanteilla.
Suomalaisen terapian tasokin on ihan surkea, olen kokenut. Hoito perustuu potilaan syyllistämiseen sen sijaan, että kriittisesti tutkittaisiin esim. vanhempien ja yhteiskunnan toimintamallien vaikutusta. Onneksi mulla on rakastava perhe ja ihme ja kumma, olen mun vanhempieni kanssa voinut puhua näistä vaivaannuttavistakin asioista.
Minä sain hyvää psykoanalyyttista terapiaa ihmiseltä, jolla oli psykoterapeutin koulutus ja pohjakoulutus psykiatriselta sairaanhoitajalta. Tällainen terapia etenee asiakkaan tahtiin, siinä paneudutaan omiin tunnekokemuksiin ja asiakkaan tahtiin läpikäydään lapsuutta.
Kognitiivinen terapia on terapeuttivetoista ja siinä keskitytään muuttamaan asiakkaan ajattelu- ja toimintatapoja. Äärimmäinen vaaranpaikka huonon terapeutin kanssa, varmasti hyvän kanssa johonkin voi toimiakin, mutta tuskin masennukseen.
Sitten on nämä lyhytterapeutit. Sellaiseksihan voi kouluttautua kuka vain, sekä sinä että minä ja lyhyessä ajassa. Varokaa ihmiset. Käyttäkää vain monasterin hyväksymiä terapeutteja, psykoanalyyttista jos lapsuudessa on mitään käsiteltävää ja aina valitkaa terapeutti sen mukaan kenelle on helppoa jutella ja ylipäätään jo ensi kerrasta tuntuu hyvältä.
Tässä pitää huomioida myös se, että psyykelääkkeet pitää hakea vaikka ei söisikään, jos esim. Haluaa kuntoutusta tai tarvitsee sairaslomaa trauman vuoksi.
Jos et hae, niin KELA katsoo, että et tarvitse apua.
ateisti28 kirjoitti:
työttömät tulisi velvoittaa ottamaan lääkkeensä valvotusti
vain otettu lääke auttaa
Tarkoitatko, että työttömyyskorvaus maksetaan työttömille vain jos he ottavat masennuslääkkeen valvotusti? Kaikille työttömille?
Vierailija kirjoitti:
Minun työpaikan masennuslääkekäyttäjillä (4 hlöä ja ovat avoimesti kertoneet asiasta) on nykyään nämä yhteiset piirteet:
- teennäistä tekopyhää lässytystä joka asiasta, jopa työasioista
- työtahtinsa hidastuneet noin puolella
- jokainen turvonnut viidestä viiteentoista kiloon alle vuodessa
- ovat vainoharhaisia ja mm. kuvittelevat johtajien salaliittoteorioita
- ihonsa ovat menneet huonon ja vanhan näköisiksi
Sattumaako.....?
Selviä vaihdevuosioireita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetytti tässä, miten tämä nainen (tuolloin vielä tyttö) on saanut essitalopraamia 50 mg/pv + 200 mg Ketipinoria!!!! Mulle psykiatri sanoi että 20 mg on suurin määrä essiä, mitä voidaan määrätä. Ei muutenkaan suositellut käyttämään mitään muuta reseptilääkevalmistetta essin rinnalla, bentsoja vähän ja vain äärimmäisissä tilanteissa. Onko noilla suljetuilla osastoilla jotain sadisteja töissä?
Ihan normaalisti lääkärit määräilee psyykenlääkkeitä kaikenmoisina cocktaileina adjuvantteineen. En tiedä mitä sun psykiatri on sulle oikein tuosta sanonut, ehkä ymmärsit väärin. Ei varmasti tarkoittanut, että jos sulle määrätään antibioottikuuri tai tarvitset ehkäisyä, ne pitäis jättää ottamatta cipralexin takia.
Sori jos puhuin epäselvästi. Hän siis tarkoitti sitä, että monet syö useampaa psyykelääkettä samaan aikaan! Ja on olemassa esim. sienilääkkeitä, joita ei voida essin käyttäjille määrätä.
Mulla on ollut hyvä lääkäri, ei pitänyt masennuslääkkeitä ns. iisinä hoitomuotona ja tiesi paljon mahdollisista (yhdistelmä)haittavaikutuksista.
Jouduin kerran käymään eri lääkärillä, kun minua vuosikausia hoitanut oli sairaslomalla. Mua ihmetytti suuresti, kun hän määräsi mulle Cipralexin lisäksi jotain Orionin sydänlääkettä! (ei siis bentsoja) Kysyin että minkä takia koska mun sydämestä on otettu filmejä ja niissä ei ollut mitään, niin hän sanoi että "tuo on cipralexin kans hyvä yhdistelmä, olet paljon rauhallisempi" En ikinä hakenut noita lääkkeitä mitä hän tuputti, ne oli tarkoitettu sydämen rytmihäiriöiden hoitoon.
Kyllä pisti mietityttämään että oliko hän Orionin bonareilla. En enää onneksi käytä Cipralexiakaan, käytin sitä siis pahaan paniikkihäiriöön.