Muutimme ja tästä tuli painajainen, kumpikaan lapsi ei nuku omassa huoneessaan
Niin odottivat kuin kuuta nousevaa omia huoneita.. ja nyt tunkee yöksi meidän sänkyyn. 6v nukkuisi ihan seinän takana ja 11v yläkerrassa mutta kumpikin kuulee ääniä öisin. Ollaan selitetty että talo pitää ääntä eikä tarvi pelätä , turhaan "Äiti mä kuulin taas sitä ääntä voinko mä tulla tänne?!" Mies on turhautuneena ruvennu nukkumaan sohvalla.
Kommentit (14)
"Äiti mä kuulin taas sitä ääntä voinko mä tulla tänne?!"
ET, palaahan nyt omaan huoneeseen
Sanotte, että ette voi vaan nyt on vaan opittava nukkumaan omassa huoneessa.
Opeta lapset uusiin huoneisiinsa. Nuku muutama yö heidän kanssaan. Kuunnelkaa yhdessä uusia ääniä. Sitten saavat oppia nukkumaan yksin. Vosivatko lapset nukkua yhdessä lastenhuoneessa ja käyttää toista leikkeihin?
Laitatte ne lapset nukkumaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Opeta lapset uusiin huoneisiinsa. Nuku muutama yö heidän kanssaan. Kuunnelkaa yhdessä uusia ääniä. Sitten saavat oppia nukkumaan yksin. Vosivatko lapset nukkua yhdessä lastenhuoneessa ja käyttää toista leikkeihin?
Toinen nukkuu toisen kanssa ja toinen toisen kanssa.
Viet vaan takaisin omaan sänkyyn ja silittelet uneen. Päivällä raskasta liikuntaa ja tekemistä että lapset olisivat yöllä väsyneitä.
Jos olisit molempien kanssa kanssa yön yläkerrassa siellä esikoisen huoneessa ja kävisitte läpi kaikki äänet ja varjot? 11v on vielä pieni, kerrostalossa sisaren kanssa samassa huoneessa ei voi kuvitella millaista on hiljaisen ok-talon yläkerrassa yksi öisin vaikka olisikin into piukena että "jee jee oma huone jes".
Onko aikaisemmin ollut kaksikerroksinen talo? Meillä ainakan lapset selvästi arastivat olla esimerkiksi yläkerrassa yksin, jos muut olivat alhaalla.
Ollaan alusta asti nukuttu perhepedissä, joten ei haittaa jos nyt isompana tulevat silloin tällöin väliin nukkumaan. Toki on eri asia, jos 11 vuotias nukkuu jatkuvasti vanhempien välissä. Teidän täytyy vain keksiä jotain uusia ratkaisuja.
Muistan kun katsoin jotain kauhuleffaa nuorena ja siinä 2 lasta nukkui omassa huoneessaan ja pelkäsi (syystäkin...) talosta kuuluvia ääniä ja itki vanhempiaan, jotka kävivät ovella sanomassa että no niin nukkukaas nytten. Ja menivät sitten toistensa viereen yhdessä nukkumaan. Että aika epäreilua...
Vierailija kirjoitti:
Opeta lapset uusiin huoneisiinsa. Nuku muutama yö heidän kanssaan. Kuunnelkaa yhdessä uusia ääniä. Sitten saavat oppia nukkumaan yksin. Vosivatko lapset nukkua yhdessä lastenhuoneessa ja käyttää toista leikkeihin?
No vihdoinkin asiallinen vastaus!
Tätä ajattelin tarjota ratkaisuksi nyt alkuun. Se yläkerran huone vois olla aluksi leikkihuone ja molemmat nukkuis alhaalla.
Siihen saakka kunnes tottuvat talon ääniin.
Me muutettiin omakotitaloon kun olin 12 ja koviksena halusin takkahuoneen viereisen makuuhuoneen alakerrasta iskän,äiskän ja veljen nukkuessa yläkerrassa. Hienohan se huone oli mutta kyllä pelotti öisin ! enkä voinut sanoa kellekkään kun veli olisi alkanut kuittailemaan! Äiskä ihmetteli että miten tuo tyttö on noin väsyneen näköinen nykyään, totta kai kun yöt vapisin peiton alla kun seinät natisi ja oksat raapi ikkunaa ja kuvittelin että joku luuranko tai ihmissusi hyökkää ihan just ja syö mut ! Olin vissii joku 14 kun viimein sain nukuttua kunnolla.
Mä olen itse pelännyt niin jäätävästi lapsena, että omieni kanssa nukun/annan tulla viereen niin kauan kuin haluavat. On kauheaa valvoa yksin peloissaan.
Voin kuule sanoa että kerros/rivitalossa ikänsä asunut AIKUINENKIN pelkää ensin oktalossa! Miehen yövuorojen aikaan valvoin öitä säikkyen joka pirun risahdusta, helpotti vasta kun yöt kävivät valosiksi ja tulin sinuiksi talon äänien kanssa. Mies luulee vieläkin että taapero nukkui muuttostressin takia huonosti kun vaimolle kasvoi silmäpussit mutta todellisuudessa poitsu nukkui kuin tukki äidin hepuloidessa....
Teidän ovi lukkoon ja juttelette illalla ennen nukkumaanmenoa niistä äänistä, joita kuuluu.