Lue keskustelun säännöt.
Rikastumiseni jälkeen vanhempani ovat valittaneet rahattomuuttaan
22.10.2019 |
Lapsuudessani elimme niukasti. Vanhempani erosivat ja jäin äidilleni. Olen tehnyt töitä 15-vuotiaasta lähtien ja maksanut ruokarahaa äidilleni. 17-vuotiaana muutin omilleni ja 22-vuotiaana perustin yrityksen, jonka tuotoista nyt nautin viitisen vuotta myöhemmin. Saan rahaa myös sijoituksistani. Olen tehnyt kovasti töitä, että pääsin tähän pisteeseen. On mahtavaa elää leveämmin kuin lapsuudessani, mutta siltikään käytössä olevat rahat eivät vastaa huippuluokan tuloja enkä koe olevani kykenevä tai edes velvollinen kustantamaan vanhempieni elämistä, vaikka he sitä näyttävät odottavan. On ollut ehkä virhe ostaa heille kalliimpia lahjoja. Ajatuksia asiasta?
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko vanhempasi selvästi pyytäneet rahallista tukea?
Vierailija kirjoitti:
Ovatko vanhempasi selvästi pyytäneet rahallista tukea?
Eivät ole, mutta valitus rahattomuudesta on lisääntynyt, vaikka isäni asuu omassa okt:ssa ja äidillä näyttäisi olevan varaa käydä tiheästi laitattamassa hiuksiaan ja ripsiään. Siis tiedänhän minä, etteivät he ole rikkaita, mutta silti... Molemmilla vanhemmillani on aina ollut hieman ongelmia elämänhallintansa kanssa, mikä on aiheuttanut minullekin haasteita ja toisaaltaan johdatelleet minua tähän pisteeseen, missä nyt olen.
Vierailija kirjoitti:
Katkaise välit.
Tuntuisi pahalta. He ovat kuitenkin vanhempiani ja välittäneet minusta omalla tavallaan. Tämänhetkinen tilannekin on vielä suht rauhallinen, mutta pelottaa, että se rumenee ajan myötä.
Ap
Joko vanhempasi ovat kasvattaneet sinut huonosti tai olet itseoppinut itsekkääksi. Minun tyttäreni auttaisivat kyllä tarpeen tullen jos rahallista apua tarvitsisin. Toki eihän se sinun velvollisuus olekkaan vanhempiasi elättää....mutta niinhän hekin elättivät sinua. Jos olisin itse sinun tilallasi, niin en saisi mielen rauhaa jos tietäisin että vanhempani olisivat rahan tarpeessa ja voisin heitä auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahasta keskusteleminen koetaan yleensäkin hankalaksi. Kyllä omista tienisteistä pitäisi pystyä nauttimaan ja järkevien läheisten ymmärtää, etteivät toisten rahat kuulu heille. Esitä vanhemmillesi vaikka kysymys, kuinka he voisivat taloudellisesti paremmin? Älä tarjoudu maksamaan mitään, muuten olen kierteessä.
Minusta voit sanoa ihan suoraan neutraalissa tilanteessa, että olet huomannut tällaisen ilmiön ja että omat tulosi ovat omiasi. Ei lisää vihjailua kiitos!
Lahjoja voit antaa pieniä ja suuria sen mukaan mitä haluat, mutta ei ole oikein joutua antamaan painostuksen alaisena mitään.
Tsemppiä! Vanhemmat on joskus ihan peestä, mutta kiva jos välit silti pystyy pitämään edes neutraalina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta lapsella, aikuisellakaan lapsella siis, ei ole varsinaista velvoitetta rahoittaa vanhempiensa elämää. Toki minusta on syytä pitää huolta, että vanhemmat saavat tarvittaessa apua, terveydenhuoltoa jne, kun kyse on vanhuksista, jotka ei omia puoliaan enää välttämättä pysty pitämään.
Mutta itsestäni tuntuisi kyllä, että vaikka omat lapset olisivat aikuisena miten rikkaita, en heiltä rahaa kaipaisi. Joten tuntuu vieraalta ajatus, että vanhemmat olettaisi lapsen rahoittavan heidän elämäänsä.
En kertoisi omista tuloistani yntään mitään tuon tyyppisille vanhemmille. Harva joutuu maksamaan 15 v. iässä ruokarahaa vanhemmilleen, vanhempien olisi kuulunut vastata alaikäisen lapsensa ruokakuluistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta lapsella, aikuisellakaan lapsella siis, ei ole varsinaista velvoitetta rahoittaa vanhempiensa elämää. Toki minusta on syytä pitää huolta, että vanhemmat saavat tarvittaessa apua, terveydenhuoltoa jne, kun kyse on vanhuksista, jotka ei omia puoliaan enää välttämättä pysty pitämään.
Mutta itsestäni tuntuisi kyllä, että vaikka omat lapset olisivat aikuisena miten rikkaita, en heiltä rahaa kaipaisi. Joten tuntuu vieraalta ajatus, että vanhemmat olettaisi lapsen rahoittavan heidän elämäänsä.
Olen samaa mieltä. Aina olenkin ajatellut, että autan oikeassa tarpeessa esim. huolehdin, että vanhemmillani on perusasiat kunnossa vanhuusaikanaan. Toinen vanhemmistani on yhä työelämässä ja toinen on alkoholisoitunut ajat sitten ja saanut tulonsa ties mistä ja perintönä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi omista tuloistani yntään mitään tuon tyyppisille vanhemmille. Harva joutuu maksamaan 15 v. iässä ruokarahaa vanhemmilleen, vanhempien olisi kuulunut vastata alaikäisen lapsensa ruokakuluistasi.
En ole kertonut, mutta kyllähän vaurauteni näkyy esim. uutena, vähän parempana autona, asumisasioissa, matkustamisena, pukeutumisessa jne. Tarkoituksenani ei ole leveillä rahoillani, mutta tykkään panostaa laatuun ja mukavuuksiin, nyt kun se on mahdollista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ripsiin riittää rahat niin asiat on sun vanhemmilla vielä kohtuullisen hyvin.
Täällä samansuuntaista, sillä erotuksella etten pysty kutsumaan itseäni rikkaaksi, varakkaampi olen jonkin verran kuitenkin kuin vanhempani. Ironista on, että omat vanhempani ovat olleet selvästi hyvätuloisia ja nyt suuriin ikäluokkiin kuuluvina nauttivat isoa eläkettä ja superkarttumia. Käytännössä heillä ei ole pulaa mistään ja pystyvät toteuttamaan kaiken mitä haluavat/tarvitsevat.
Kovan työn takana itsellänikin nykyinen tilanne on, mitään en ole saanut vanhemmiltani. Hävettää isäni puolesta, miten hän marisee pientä eläkettään ja sitä, kuinka indeksi vie, eikä eläkkeen korotuksista jää juuri mitään verojen jälkeen. Asuvat isossa omakotitalossa, matkustelevat ja vaihtoivatpa uuden auton vajaa vuosi sitten. Että sellaisia köyhiä.
Juu, en osta kalliita lahjoja. Enkä suosittele sitä Ap:llekaan. Toki jos Ap:n vanhemmilla johonkin todella tarpeelliseen ei rahat riitä, niin jeesaisin, muuten en varta vasten ostelisi kalliita juttuja. Niistä tulee helposti oletusarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko vanhempasi ovat kasvattaneet sinut huonosti tai olet itseoppinut itsekkääksi. Minun tyttäreni auttaisivat kyllä tarpeen tullen jos rahallista apua tarvitsisin. Toki eihän se sinun velvollisuus olekkaan vanhempiasi elättää....mutta niinhän hekin elättivät sinua. Jos olisin itse sinun tilallasi, niin en saisi mielen rauhaa jos tietäisin että vanhempani olisivat rahan tarpeessa ja voisin heitä auttaa.
Jos henkilöllä on rahanhallintaongelma, niin se ei parane sillä, että hänelle annetaan rajattomasti rahaa. Vanhemmalle on aika hankala opettaa rahankäyttöä, jos hän ei ole sitä ennenkään osannut. Ehkä tällaisessa tilanteessa voisi vanhemman kanssa tehdä laskelmia ja katsoa, mihin rahaa menee ja minkä verran. Sieltä voi paljastua syy siihen, että jo 15-vuotias on joutunut maksamaan kotiin ruokarahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi omista tuloistani yntään mitään tuon tyyppisille vanhemmille. Harva joutuu maksamaan 15 v. iässä ruokarahaa vanhemmilleen, vanhempien olisi kuulunut vastata alaikäisen lapsensa ruokakuluistasi.
En ole kertonut, mutta kyllähän vaurauteni näkyy esim. uutena, vähän parempana autona, asumisasioissa, matkustamisena, pukeutumisessa jne. Tarkoituksenani ei ole leveillä rahoillani, mutta tykkään panostaa laatuun ja mukavuuksiin, nyt kun se on mahdollista.
Ap
Kerrotko vanhemmillesi ihan kaiken?
Jokainen huolehtikoon omasta taloudestaan. Harmi, että lapset joutuvat kärsimään typeristä vanhemmistaan. Sukulaisuus ei velvoita avustuksiin tai muuhunkaan tukeen, jos ihmissuhteissa on ongelmia. Ärsyttää ap:n puolesta.
Itse en olisi kuulevinani mitään tuollaisia vihjauksia.
Tai voihan sitä vaikka vähän voivotella ja nyökytellä myötätuntoisen näköisenä. Ei maksa mitään.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Voitte ehkä keskustella asiasta Äitihullun kanssa, teillä tuntuu olevan samankaltainen ajatusmaailma.