Miten psyykkaan itseni ajamiseen?
Olen nyt tän syksyn aikana yrittäny päästä ajopelosta ja paniikista mut ei vaan onnistu. Olen aikoinaan käyny autokoulun (6v sit) ja kortin saanut ja en uskaltanu ajaa autolla sen jälkeen. Nyt pitääki hankkia kortti uudestaan. Ajo-opettajat sanoo, että osaisin mut ku meen paniikiinn jo yhestä virheestä ja sit loppu tunti menee pilalle. Aika ankarasti tänään ope yritti mua ”kannustaa”, etten muka välitä ja just et mulla on vähä asenneongelmaa. Teoriakoe on tehty ja melkein kaikki meni oikein, ensimäinen ajokoe meni ihan päin mäntyä kun iski se jäätävä paniikki ennenku sain ees auton käyntiin.
Eli osaisin, mutta sit meen lukkoon siinä paniikissa ja kaikki menee pieleen. Mitä ihmettä teen? 😞
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Saiko tuo Anna Kontula seittemännellä kerralla inssin läpi..? Voi apua..
Ite aikoinaan sain toisella yrittämällä. Nyt kyl pelottaa etten enää saa ikinä sitä läpi.
-ap
Anna Kontula ei olisi ikinä saanut ajokorttia ellei olisi niin tunnettu poliitikko. Ei mennyt kauaakaan kun Kontula romutti autonsa ja aiheutti selvän vaaratilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Niin kai se varmaan täytyy luovuttaa 😩-ap
Osaatko kavella? Ajaa polkupyoralla? Samanlaista eteenpainmenoa se ajaminekin on, vahan erilainen kapine. Et sina oppinut kavelemaankaan paivassa.
Jos nyt saisin päättää uudestaan niin olisin halunnut opetella opetusluvalla poikaystävän kanssa. Ois tullu halvemmaks ja ei ois tarvinnu ajaa inhottavien opettajien kanssa :(
-ap
Mikä ajamisessa pelottaa? Onko auton hallinta vaikeaa, vai muun liikenteen hahmottaminen? Vai tuleeko paniikki siitä, ettet heti osaa?
Ajotunteja vaan lisää ja jos pääsisit jonnekin pellolle tai suljetulle alueelle harjoittelemaan itsenäisesti. Koeta myös iskostaa itsellesi se ajatus, että opettaja on autossa opettamassa sinua: virheet eivät ole mikään maailmanloppu, niitä sattuu ja niistä opitaan. Liikenteessä ei voi jäädä murehtimaan, vaan on katsottava eteenpäin. Oletetaan nyt kuitenkin, ettet ole ollut vähällä vahingoittaa tai tappaa jotakuta.
Tsemppiä, sain itsekin inssin läpi vasta neljännellä yrityksellä. Jännityksen takia tein virheitä, mutta viimeisellä kerralla löysin jonkin sisäisen tyyneyden ja ajoin hyvin. Lisätunnit tekivät tehtävänsä.
Mä en edes oikein hahmota mikä siinä pelottaa. Ehkä se ku pitää hallita niin monta asiaa samaan aikaan ja pelottaa että mokaan. Ja sitku mokaan niin jään liikaa sitä märehtimään. Esim jos auto sammuu tms..
Miten sinä löysit sen tyyneyden? Minkälaisia virheitä teit jännityksen alaisena?
:/ -ap
Ihminen voi valita ajatuksensa ja muuttaa myös asennettaan. Älä lähde ajamaan, vaan lähde mokailemaan. Yritä kuitenkin jättää joku henkiinkin.
Musta tuntuu kans et tos on enemmän tuo henkinen puoli vähän vaikeuttamassa ajamista. Täytyis jotenki koittaa saada positiivisempi asenne, et mähän osaan jos opettajatkin ovat niin sanoneet. Tarttua härkää sarvista ja oikeasti yrittää kunnolla eikä mennä sellasella -hälläväliä, en mä osaa kuitenkaan asenteella-
Eikä antaa sen paniikin lamauttaa niitä ajatuksia. Kun tiedät varmasti miten liikenteessä täytyy toimia, jos oot kortin jo saanut ja teoriakokeen suorittanut..
Puhu sen ajo-opettajan kanssa, ette menette ihan tyhjälle kentälle / parkkipaikalle ajelemaan pari seuraavaa tuntia. Opettelet siellä ihan rauhassa liikkeellelähdön, kiihdytyksen, jarrutuksen, kääntymistä, pysäköintiä. Sitten kun saat varmuuden siihen, että saat auton liikkelle ja pysymään ajolinjoilla, lähdette vasta tien päälle / kaduille. Vähän niinkuin aloittaisit autokoulun ihan alusta - munkin eka tunti oli tyhjällä parkkiksella, vaikka olinkin peltoautoa, traktoria ja mopoa ajanut jo useamman vuoden.
Kyllä mää nyt auton liikkeelle saan ja tollaset perusjutut.. Sittenku oon sillä tuulella ja fiiliksellä, et osaan. Paniikissa en osaa yhtää mitään 😅
-ap
Ajamaan oppii ajamalla. Itsellänikin iski aikoinaan aina kauhea paniikki päälle inssissä, ja pääsin sitten läpi vasta useamman kerran jälkeen, vaikka autokoulun opettaja kehui, että osasin ajaa paremmin kuin moni inssin läpi päässyt. Nykyään ajan pitkää työmatkaa ja olen itsevarma mutta sopivan varovainen kuski, vaikka tuossa jossain välissä, kun ei tarvinnut ajaa, otinkin ajamisesta tosi paljon paineita. Kyllä sinäkin opit, kun yrität jättää stressaamisen vähemmälle, kyllä se siitä.
Kiitos mukavasta kommentista. Ihana kuulla, ettei oo ainoa ketä ajaminen jännittää. Lähipiirissä ei oo yhtäkää sellasta 😞-ap
Kyse ei ole ajamisesta, vaan sairaudesta nimellä paniikkihäiriö. Minä panikoin myös aikoinaan juuri autolla ajaessa ja panikoisin vieläkin, jollei minulla olisi lääkitystä paniikkihäiriöön.
Syitä panikoimiseen on useita ja kaikilla ei hermosto vaan ole parhaimmasta päästä. Sen kanssa on elettävä ja oltava itselleen armollinen. Suosittelen jotain ratkaisukeskeistä terapiaa näin alkuun ja tulevaisuudessa huristeletkin autolla ja laulat lempibiisien tahdissa liikennevaloissa!
"Miten psyykkaan itseni ajamiseen?"
Samalla tavalla kuin eksorsisti psyykkaa itsensä.
Paniikkihäiriö? Voe voe. Mää hain kyl lääkäriltä propral nimistä lääkettä jännitykseen.. en tie auttoko se viimeisimmällä ajotunnilla
Ei täs ny kyl oo aikaa ruveta käymään terapiassa ku inssi on perjantaina. Mut muuten kyl ois varmaa aihetta käydä jollai psykiatrilla ku tuntuu nii moni asia olevan mulle niin vaikeaa (henkisesti)
Mulla sammui koko auto inssissä sekä motarille liittyessä vaihteet sekosivat enkä enää uskaltanut koskea koko vaihdekeppiin kun en tiennyt millä vaihteella olen. Mutta pääsin läpi silti, ensimmäisellä yrityksellä vieläpä!
Saiko tuo Anna Kontula seittemännellä kerralla inssin läpi..? Voi apua..
Ite aikoinaan sain toisella yrittämällä. Nyt kyl pelottaa etten enää saa ikinä sitä läpi.
-ap