Miksi suomessa ei osata rakentaa kauniita kaupunkeja?

Näin pohjoisessa rakennusten pitää kestää rajumpia sääolosuhteita, routimista, isompia lämpötilan vaihteluja, jne. kuin etelempänä. Siksi Pohjoismaat ja Venäjä ovat tunnettuja näistä "betonikuutioista".

Tampereella on kauniita rakennuksia keskustassa ja Kalevan kaupunginosan vanhat kerrostalot ovat kuin karkkeja nyt kun ne on remontoitu.

Pohjanmaan ruotsinkieliset/kaksikieliset (rannikko)kaupungit ovat kauniita. Niissä on säilynyt kauniita, vanhoja puutaloalueita ja vanhoja rakennuksia. Toki niissäkin on betonialueita, mutta keskustan vanhat rakennukset ja puutaloalueet ovat säilyneet.

Vierailija kirjoitti:

Näin pohjoisessa rakennusten pitää kestää rajumpia sääolosuhteita, routimista, isompia lämpötilan vaihteluja, jne. kuin etelempänä. Siksi Pohjoismaat ja Venäjä ovat tunnettuja näistä "betonikuutioista".

Miten kauan noita betonikuutioita nyt onkaan rakennettu? 60-luvulta asti? Kuitenkin sitä vanhempiakin rakennuksia on ihan hyvin säilyneenä. Se ei siis ole syy. Ruma rakennus ei kestä sen pitempään kuin muunlainen. Jos nyt ajatellaan näitä lähes kertakäyttöiseksi tehtyjä S-marketteja ja muita, niin eiväthän ne kestä, vaikkei niissä ulkonäköä ajatellakaan.

Kyllä mä sanoisin, että syynä on se, ettei Suomessa esteettisiä arvoja arvosteta niin paljon, että ne otettaisiin huomioon kaavoituksessa. Joo, näennäisesti arvostetaan, koska tietyllä alueella on lupa rakentaa tietynlaisia taloja tai jopa maalata tietyn väriseksi, mutta oikeasti ei. Kaupunkien paraatipaikat saa r a i s k a t a mitä rumimmilla S-marketeilla ja Lidleillä. Kun menee vaikka Tanskaan, siellä näkee, miten siellä oikeasti estetiikalla on merkitystä. Siellähän ei saa rakentaa esim. noita isoja markettien tai huoltoasemien torneja, eikä joka paikka ole peitetty mainoksilla.

Moni pikkukaupunki on rakennettu vasta 50-60 luvulla jolloin nämä rumat betonikuutiot olivat muotia.

Koska Le Corbier, misantrooppi joka halusi muutta ihmiset sieluttomiksi koneiksi ja katsoi neukkukuutioiden olevan paras keino murskata ihmisyys niistä koneista jita pakotettiin asumaan noissa koska muut vaihtoehdot revittiin maan tasalle.

Tätä olen itsekin ihmetellyt. Täälläkin on osattu joskus ennen. Sekä aikansa puurakentamis-arkkitehtuuri jota näkee vieläkin varsinkin pienten/keskisuurten kaupunkien keskustoissa tai vanhoissa kaupungeissa/puukaupunginosissa, on harmonisen kaunista, että toki myös sotia edeltävien vanhojen kausien kivirakentamistyylit, joista valitettavasti on Helsingin kantakaupunkia lukuun ottamatta säilynyt valitettavan vähän yhtenäisiä alueita. Varsinkin Turun kauniit rakennukset tuhosi ns. Turun tauti, halu modernisoida rakennuskanta eli rakentaa teknisesti modernimpia betonikuutioita kauniiden vanhojen arvorakennusten tilalle. Niiden arvoa kun ei nähty vaan katsottiin vain että olisipa kallista korjata noihin moderni talotekniikka, maan tasalle vaan ja rationaalista elementtikuutiota tilalle.

Se on jotenkin surullista, että nykyaikana, kun vaurautta on paljon, ei panosteta oikein yhtään rakennusten ulkonäköön ellei huomioon oteta jotain monumenttimaisia julkisia rakennuksia. Halvalla vaan niitä kuutioita pystyyn. Jos jotain koristeluja on, ne on lähinnä jotain väriläiskiä seinissä, epäsymmetrisiä ikkuna-asetteluja tai parvekelaseissa joku neonvärinen raita. Kalliit ja halvat alueet näyttävät ihan samoilta: niitä samoja betonikuutioita joka paikka täynnä. Ihmettelen miksi juuri Suomessa tämä on näin, kun paljon köyhemmissäkin Euroopan maissa näkee, että rakennetaan värikkäämpää, koristeellisempaa ja kauniimpaa.  Viimeksi kävin Espanjan Malagassa, ja siellä ihan normi kantakaupunkialueen kerrostaloja rakennettiin, ja niihin tuli kauniita erkkereitä, takorautaparvekkeita, rappukäytävämaalauksia ja kaikenlaista kaunista. Suomessa vaan niitä kuutioita.

Pohjoisessa ei ole makua tai toteuttaminen maksaa liikoja

Vanhat suojellut puurakennukset syttyvät "vahingossa" tuleen yön pimeinä tunteina.

Kyllähän suomessa osataan mutta enää ei tarvitse todistaa mitään niin näillä mennään

Le Corbusier

Sillai se kirjoitettiin

Koska ne kauniit jugendtalot rakennutti ruotsalaiset ja venäläiset, ei suomalaiset.

Yksi suurin syy, miksi ruotsinkieliset eivät halua suomenkielisiä alueilleen, on se, että suomenkieliset tuovat aina mukanaan harmaat betonilaatikot.

Suomi on sijaintinsa vuoksi ollut hyvin vähän tekemisissä muun euroopan kanssa ennen vielä pari sataa vuotta sitten. Siksi tänne ei levinnyt eurooppalaisia tyylisuuntia tai arkkitehtuuria. Myöskään phjoismaiseen kulttuuriin ei kuulu kyky rakentaa mahtavia linnoituksia tai katedraaleja.

Kun täällä asuminen maksaa niin järkyttävästi, että tosi harvoilla edes keskiluokkaisilla on varaa yhtään maksaa lisää estetiikasta. Varsinkin näin Helsingien seudulla pakko vaan  varmistaa että on perheelle riittävästi neliöitä, eikä ole varaa kitistä siitä että ei näytä jugendlinnalta talo ei, vaan enemmänkin betonikuutiolta. Ei taviksilla ole varaa maksaa muusta kuin näistä kuutioista ja niidenkin hinnat huimaa päätä.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on sijaintinsa vuoksi ollut hyvin vähän tekemisissä muun euroopan kanssa ennen vielä pari sataa vuotta sitten. Siksi tänne ei levinnyt eurooppalaisia tyylisuuntia tai arkkitehtuuria. Myöskään phjoismaiseen kulttuuriin ei kuulu kyky rakentaa mahtavia linnoituksia tai katedraaleja.

Matkusteleppa vähän vaikka Ruotsissa ja Norjassa ettei tarvitse suoltaa tuollaista paskaa.

Kauniit talot rakennettiin siihen aikaan, kun työvoima oli halpaa. Nyt rakennetaan mahdollisimman halvalla sutta ja sekundaa.

Ulkonäöllä ei ole enää väliä, vain sillä että kelpaa ostajalle sen aikaa kun takuuaika on ohi. Sitten alkaa seinät halkeilla.

Eikä suunnittelijana ole arkkitehti, vaan jokin laatikkomaakari, jolle sanotaan "tee nopeasti ja halvalla".

Suomesta on hävitetty vanhat rakennukset, ilmiön nimi on Turun tauti. "Turun tauti on nimitys, jolla viitataan erityisesti Turussa 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneeseen vanhojen kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten purkuun uudisrakennusten tieltä ja siihen liittyvään korruptioon. Vaikka nimityksessä mainitaan Turku, samantapaista kaupunkikuvan kehitystä tapahtui useassa muussakin Suomen kaupungissa. Termiä alettiin käyttää vasta pahimman purkuaallon jälkeen 1980-luvulla, jolloin Turun kunnallispolitiikkaa ruodittiin suomalaisessa lehdistössä."

Vierailija kirjoitti:

Kauniit talot rakennettiin siihen aikaan, kun työvoima oli halpaa. Nyt rakennetaan mahdollisimman halvalla sutta ja sekundaa.

Ulkonäöllä ei ole enää väliä, vain sillä että kelpaa ostajalle sen aikaa kun takuuaika on ohi. Sitten alkaa seinät halkeilla.

Eikä suunnittelijana ole arkkitehti, vaan jokin laatikkomaakari, jolle sanotaan "tee nopeasti ja halvalla".

Kyllä suunnittelija on arkkitehti mutta koulutuksensa jälkeen sillä on kova laskeutuminen maanpinnalle kun alkaa työt ja teettäjä sanoo "suunnittele tällainen, saa maksaa tämän verran".

Vierailija kirjoitti:

Kun menee vaikka Tanskaan, siellä näkee, miten siellä oikeasti estetiikalla on merkitystä. Siellähän ei saa rakentaa esim. noita isoja markettien tai huoltoasemien torneja, eikä joka paikka ole peitetty mainoksilla.

Minusta Suomessa on varsin maltillisesti mainoksia. Täällä taitaa olla aika tarkkaan säännelty esim.  tienvarsimainokset (mitä tahansa kylttejä ei voi luontoon ripotella). Tietysti riippuu mihin vertaa, mutta ei edes Helsingissä vilku jatkuvat neonvalot kuten maailman suurkaupungeissa.