Lue keskustelun säännöt.
Uudelle uralle, mutta mille?
19.10.2019 |
Olen korkeakoulutettu, hyvässä ammatissa, johtavassa asemassa. Monet kadehtivat, lähipiiri tietää todellisuuden. Jatkuva kiire, ahdistus tekemättömistä töistä, ahdistus niistä töistä, jotka ovat vasta tulossa. En pysty tässä edes kuvaamaan, kuinka kurkkua myöten täynnä olen nykyistä tilannetta. Lapsetkin ovat vielä muutaman vuoden kotona, haluaisin olla heillekin enemmän läsnä.
Onko kohtalotovereita? Oletteko tehneet työuralla täyskäännöstä. Vasta luin artikkelin, jossa eräs pankinjohtaja oli irtisanoutunut työstään ja pohti mitä nyt sitten. Itse olen haaveillut esim opintovapaasta jo useamman vuoden, mutta vapaan jälkeen en todellakaan haluaisi palata tähän vanhaan tilanteeseen.
Kommentit (11)
Hei ja kiitti! Mikä ettei, kuulostaa ihan mielenkiintoiselta. En odottanut ollenkaan noin kivaa vastausta näin lauantai-iltana. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mieti näitä:
- miten pitkään taloutesi kestää opiskeluasi?
- minkä ikäinen olet? Jos vastavalmistuneena olisit 50+ iässä kilpailemassa työpaikoista parikymppisten kanssa, sen uuden alan on syytä olla aikalaisesta työvoimapulasta kärsivä ala, että tulisit työllistyneeksi.
- voisiko koulutustasi hyödyntää uudella alalla? Esimerkiksi minä olen erikoistoimittaja ja esimies ja YTM, voisin ryhtyä tiedottajaksi tai vaikkapa hankkia lisäkoulutusta äidinkielen opettajaksi.
- pääsisistkö samaan tulokseen muilla keinoin, esimerkiksi opettelemalla vähän rennompaa asennetta työhösi tai vaihtamalla työpaikkaa. Jos olet patologinen stressaaja, ongelmasi on tuo tunnereaktiosi, ei ammattisi. Mahdollisesti stressaisit ihan yhtä lailla uudessa työssäsi.
- voiko olla, että elämäntilanteesi muuten kaipaisi enemmänkin rukkausta, eli että stressisi ei edes varsinaisesti johdu työstäsi? Mieti asiaa, minä vain kysyn, en väitä mitään.
No jos talous kestää, lähde käveleen. Sittenhän näet mitä mahdollisuuksia on uuteen elämään.
Rupee lukee lääkäriksi, niistäkin on kova pula.
Ainahan voi jäädä vuorotteluvapaalle ja katsella ympärilleen, mitä muita töitä löytyy.
Tuolla pohjalla luulisi töitä löytyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet jumittunut samaan työpaikkaan?
Nykyisin ihmiset vaihtavat työpaikkaa usein, ainakin ne jotka kelpaavat muillekin työnantajille.
Hyvällä koulutuspohjalla ja kovalla työkokemuksella aukevat useimmat työpaikat kysytyille tekijöille.
Etsi osa-aikatyötä tai etätyötä.
Mahdollisuuksia on paljon, ihme ettet ole itse näitä ajatellut, vaan johtavassa asemassa ja korkeakoulutettuna kyselet palstoilta, mitä tekisit.
Tämäkin on siis on sitä porvoolaista porinaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perusta yritys. Elämäni paras päätös. Oma tupa, oma lupa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet jumittunut samaan työpaikkaan?
Nykyisin ihmiset vaihtavat työpaikkaa usein, ainakin ne jotka kelpaavat muillekin työnantajille.
Hyvällä koulutuspohjalla ja kovalla työkokemuksella aukevat useimmat työpaikat kysytyille tekijöille.
Riippuu työstä.
Työskentelen itse fyysisessä työssä, jossa yhteen paikkaan jääminen (kunhan pohjalla on valmiiksi muualta hankittu kokemus) on toivottu ihanne.
Voi johtua entisten eläköitymisestä, mutta duunarityössä tämä on katsottu aina plussaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista ja hyvistä ehdotuksista. Ehdotuksista muutama ei tule onnistumaan:
Lääkäri, kiinnostus ei riitä noin vaativiin opintoihin
Vuorotteluvapaa, työhistoria ei täyty
Olen tosiaankin kipuillut tämän asian kanssa jo pitkään, miettinyt tätä myös monen muun asian kautta kuin tämän palstan. Halusin vain kysellä, onko joku muu uskaltanut tehdä jotain vastaavaa.
ap
Hae maanmittausalalle – olen tosissani :) Kyseessä ala, jolla tällä hetkellä työvoimapula, joten pääset helposti töihin kiinni aikuiskoulutuksen kautta. Ylitöitä eikä stressiä ole ja itse työ on kivaa, kun saa olla paljon ulkona.