Lue keskustelun säännöt.
Hgissä lastenhoitoapua pikkuvauvalle??
19.10.2019 |
Hei! Meillä ei ole vanhempien tukiverkkoa Helsingissä ja vauva syntymässä. Tarvitaan luotettava hoitaja kerran viikossa. Mistä voisin alkaa etsimään? Mitä MLL hoitaja maksaa ja miten tästä, maksetaanko itse verot? Kiitos avusta
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva ei ole edes syntynyt ja etsitte jo hoitajaa?
Ennenkuulumatonta AV:lla, että joku ajattelee realistisesti vähän pidemmälle
Samaa mieltä. Hyvähän se vaan on suunnitella synnytyksenjälkeistä aikaa; se vaan, että tuo aika saattaa olla aivan erilainen kuin on kuvitellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka sanotte, että vauvan kanssa voi käydä hierojalla ja kampaajalla, ette ole ilmeisesti saanut kovin haastavia lapsia. Minäkin kävin ensimmäisen kanssa joka paikassa. Kuopuksen kanssa en sitten päässytkään yhtään mihinkään kun huusi kurkku suorana kaiken valveillaolon. Ihan jo muita ihmisiä sekä kunnioittaen heidän työtään, en lähtenyt huutavan lapsen kanssa häiritsemään.
Etkös tiedä, että av -mammat eivät osaa ajatella omaa nokkaansa pidemmälle?
Kyllä joku 6 kk vanha vauva mielummin on ( ja parempi hänelle) kotona hoitajan kanssa kun äidin kanssa kampaajalla tai hierojalla. Miksi tehdä kaikille asiat vaikeaksi?
Minä voisin hyvin käyttää mll- tai vastaavaa palvelua, mutta haasteena on se, että vauvaa ei yleensä halua jättää ihan vieraalle, joten pitäisi ensin tutustua hoitajaan ja minulle ei oikein koskaan selvinnyt miten se järkevästi onnistuisi. Isompien lasten kohdalla oikeastaan sama plus vielä se, että jotkut lapset arastelevat vieraita taaperoina ja leikki-ikäisinäkin, eli ensin pitäisi olla pitkät tutustumiset (mun esikoinen oli tällainen ja siksi ko. palveluihin tutustuminen jäi). Varmaan jos löydätte jonkin joka käy säännöllisesti vauvaiästä alkaen niin toimii hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka sanotte, että vauvan kanssa voi käydä hierojalla ja kampaajalla, ette ole ilmeisesti saanut kovin haastavia lapsia. Minäkin kävin ensimmäisen kanssa joka paikassa. Kuopuksen kanssa en sitten päässytkään yhtään mihinkään kun huusi kurkku suorana kaiken valveillaolon. Ihan jo muita ihmisiä sekä kunnioittaen heidän työtään, en lähtenyt huutavan lapsen kanssa häiritsemään.
Etkös tiedä, että av -mammat eivät osaa ajatella omaa nokkaansa pidemmälle?
Olen eri mutta minulla on samanlainen esikoinen kuin edellisellä kuopus, ja yleensä kun olen kommentoinut että kaikkia lapsia ei voi/kannata ottaa ihan joka paikkaan mukaan niin olen saanut kuulla olevani surkea kasvattaja ja lapseni pilalle hemmoteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka sanotte, että vauvan kanssa voi käydä hierojalla ja kampaajalla, ette ole ilmeisesti saanut kovin haastavia lapsia. Minäkin kävin ensimmäisen kanssa joka paikassa. Kuopuksen kanssa en sitten päässytkään yhtään mihinkään kun huusi kurkku suorana kaiken valveillaolon. Ihan jo muita ihmisiä sekä kunnioittaen heidän työtään, en lähtenyt huutavan lapsen kanssa häiritsemään.
Etkös tiedä, että av -mammat eivät osaa ajatella omaa nokkaansa pidemmälle?
Olen eri mutta minulla on samanlainen esikoinen kuin edellisellä kuopus, ja yleensä kun olen kommentoinut että kaikkia lapsia ei voi/kannata ottaa ihan joka paikkaan mukaan niin olen saanut kuulla olevani surkea kasvattaja ja lapseni pilalle hemmoteltu.
Siinä tapauksessa pyydän anteeksi, että kirjoitin niin hätiköidysti! Joskus vaan tuntuu, että täällä kaikki on niin negatiivista, että itsekin sortuu samaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä ole kaksi aikuista? Toinen vahtii vauvaa silloin kun toinen käy urheilemassa, lääkärissä tai hierojalla. Itse kävin kyllä lääkärissä vauva mukana.
En ole ap, mutta itse haluan käydä urheilemassa/harrastamassa/treffeillä mieheni kanssa yhdessä(!) ja ilman lasta edes pari tuntia kerran viikossa. Minulla äitini hoitaa lapsen sen aikaa, mutta tarvittaessa ostaisimme apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka sanotte, että vauvan kanssa voi käydä hierojalla ja kampaajalla, ette ole ilmeisesti saanut kovin haastavia lapsia. Minäkin kävin ensimmäisen kanssa joka paikassa. Kuopuksen kanssa en sitten päässytkään yhtään mihinkään kun huusi kurkku suorana kaiken valveillaolon. Ihan jo muita ihmisiä sekä kunnioittaen heidän työtään, en lähtenyt huutavan lapsen kanssa häiritsemään.
Etkös tiedä, että av -mammat eivät osaa ajatella omaa nokkaansa pidemmälle?
Olen eri mutta minulla on samanlainen esikoinen kuin edellisellä kuopus, ja yleensä kun olen kommentoinut että kaikkia lapsia ei voi/kannata ottaa ihan joka paikkaan mukaan niin olen saanut kuulla olevani surkea kasvattaja ja lapseni pilalle hemmoteltu.
Siinä tapauksessa pyydän anteeksi, että kirjoitin niin hätiköidysti! Joskus vaan tuntuu, että täällä kaikki on niin negatiivista, että itsekin sortuu samaan.
Ei kun siis, minulle vaan tuli sun ja tuon edellisen viesteistä mieleen nuo aiemmat keskustelut, missä minua on haukuttu asiasta, ja tuli ohimennen kommentoitua. Ei sinulla siis ole mitään anteeksipyytämistä! Ja sori ap aiheen vierestä kommentointi!
Meillä käy hoitaja kahdesti viikossa, sivukuluineen maksaa kuukaudessa noin 1800 e.
Osittain saa kotitalousvähennystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, tarve ei aina kohtaa. Periaatteessa omat lapseni ovat sen verran isoja, että voisin joskus huolehtia vauvasta, mutta mitä kautta ilmoittautua avuksi? Omat lapseni eivät enää kanna jatkuvia lastentautejakaan ja vauvan hoitoon antamisessa täytyy aina ottaa huomioon terveys.
Kaikilla ei ole varaa hoitajaan, mutta voisiko silloin toimia vastavuoroisuus, vaikka tuore äiti olisikin väsynyt vai pakkoko vain olisi toimia maksullisena hoitoapuna, joka tuntuu niin sieluttomalta? Vapaaehtoistyö on vähän niin ja näin, kun sen pitäisi toimia kuin elämä, ei tuntua työltä.
Itse etsin apua liian myöhään. Lupautuneet tekivät aina oharit viime hetkellä ja varmasti jollain tekosyyllä. Luotettavan tuntuinen omia lapsenlapsiaan hoitanut nauroi päin naamaani, että hänelle riittää omat lapsenlapset, eikä edes lupautunut. Samoin kerhotutut, joilla oli jo tukiverkkoa tai maksullista apua ja sen lisäksi olivat kyllä valmiita antamaan lapsensa minulle, mutta eivät vastavuoroisesti olleet valmiita ottamaan lastani edes lyhyen lääkärikäyntini ajaksi. Maksullista ei saanut vain silloin, kun sitä olisi eniten tarvinnut ja olisi siksi täytynyt varata vakioaika, vaikka aina ei olisi apua edes tahtonut ja tarvinnut. Olisi siis joutunut maksamaan enemmästä ajasta kuin tarve.
Aloin käydä kerhoissa kun vauva oli 3 kk, mutta sitä ennen varoin tarttuvia tauteja, jotta perusrokotukset oli annettu. Tulin eristyneenä muusta maailmasta melkein höperöksi. Tautien varominen kuitenkin kannatti, joten rauhoitin seuraavienkin lasten alkuajat vierailta pöpöiltä.
Moni tapaaminen peruuntui, koska aina varsinkin tähän aikaan vuodesta ja talvemmalla lapsiperheillä oli influenssa, flunssa, oksennustauti, paha nuha tms. Vasta kouluiän lähestyessä alkoi taudit helpottaa. Lapseni eivät joutuneet korvatulehduskierteeseen, kun välttelin räkäisiä kavereita. Vanhemmat ovat itsekkäitä ja tahtovat jopa puolisairaille ja tartuttaaville lapsilleen leikkiseuraa, huomasin. Ensiksi tuli aina tentata tautitilanne ja sitten tiputtaa tautimagneettiperheet pois omien lasteni lähipiiristä. Joillakin vanhemmilla on itsellään niin kova meno päällä, että eivät ehdi huomioimaan lapsen terveyttä, kunnollista paranemista tautien välissä ja he eivät välitä yhtään myöskään toisten lapsista!
Asian vierestä, mutta ehkä näistä kokemuksista oli jotain hyötyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tarvitsisin myös vauvalle hoitoapua, mutta ihan vain väsymyksen ja masentuneen olon vuoksi. Kärsin synnytyksenjälkeisestä masennuksesta ja olo välillä kauhea, on pelkoja ja ylivuotavaa ahdistusta. Mies tekee pitkiä päiviä ja vauvanhoito minun vastuulla melkein kokonaan. Tuntuu, että uppoudun johonkin suohon, jos en kohta saa apua jostakin. Tukiverkkoja ei ole, eikä mieskään ymmärrä tilannettani. Minulla kuulemma on aikaa levätä, mitä oikein valitan...
Kai olet kertonut neuvolassa tilanteestasi? Jos et ole, niin nyt kiireellä tilaamaan aikaa ennenkuin romahdat täysin. Tai mene päivystykseen, tilaa aika yksityiseltä, kaikki kyllä ottavat pienen lapsen äidin vastaan heti tai pikaisesti. Jaksamista sinulle!
Älä hlvetissä ainakaan neuvolassa pukahda sanaakaan. Se on lasu ja huostaanotto ennen kuin huomaatkaan. Suomalaisessa neuvolassa pitää pitää hymy naamalla vaikka väkisin, kaikki on aina hyvin ja elämä pelkkää ruusunnuppua. Muuten olet kelpaamaton äidiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, tarve ei aina kohtaa. Periaatteessa omat lapseni ovat sen verran isoja, että voisin joskus huolehtia vauvasta, mutta mitä kautta ilmoittautua avuksi? Omat lapseni eivät enää kanna jatkuvia lastentautejakaan ja vauvan hoitoon antamisessa täytyy aina ottaa huomioon terveys.
Kaikilla ei ole varaa hoitajaan, mutta voisiko silloin toimia vastavuoroisuus, vaikka tuore äiti olisikin väsynyt vai pakkoko vain olisi toimia maksullisena hoitoapuna, joka tuntuu niin sieluttomalta? Vapaaehtoistyö on vähän niin ja näin, kun sen pitäisi toimia kuin elämä, ei tuntua työltä.
Itse etsin apua liian myöhään. Lupautuneet tekivät aina oharit viime hetkellä ja varmasti jollain tekosyyllä. Luotettavan tuntuinen omia lapsenlapsiaan hoitanut nauroi päin naamaani, että hänelle riittää omat lapsenlapset, eikä edes lupautunut. Samoin kerhotutut, joilla oli jo tukiverkkoa tai maksullista apua ja sen lisäksi olivat kyllä valmiita antamaan lapsensa minulle, mutta eivät vastavuoroisesti olleet valmiita ottamaan lastani edes lyhyen lääkärikäyntini ajaksi. Maksullista ei saanut vain silloin, kun sitä olisi eniten tarvinnut ja olisi siksi täytynyt varata vakioaika, vaikka aina ei olisi apua edes tahtonut ja tarvinnut. Olisi siis joutunut maksamaan enemmästä ajasta kuin tarve.
Aloin käydä kerhoissa kun vauva oli 3 kk, mutta sitä ennen varoin tarttuvia tauteja, jotta perusrokotukset oli annettu. Tulin eristyneenä muusta maailmasta melkein höperöksi. Tautien varominen kuitenkin kannatti, joten rauhoitin seuraavienkin lasten alkuajat vierailta pöpöiltä.
Moni tapaaminen peruuntui, koska aina varsinkin tähän aikaan vuodesta ja talvemmalla lapsiperheillä oli influenssa, flunssa, oksennustauti, paha nuha tms. Vasta kouluiän lähestyessä alkoi taudit helpottaa. Lapseni eivät joutuneet korvatulehduskierteeseen, kun välttelin räkäisiä kavereita. Vanhemmat ovat itsekkäitä ja tahtovat jopa puolisairaille ja tartuttaaville lapsilleen leikkiseuraa, huomasin. Ensiksi tuli aina tentata tautitilanne ja sitten tiputtaa tautimagneettiperheet pois omien lasteni lähipiiristä. Joillakin vanhemmilla on itsellään niin kova meno päällä, että eivät ehdi huomioimaan lapsen terveyttä, kunnollista paranemista tautien välissä ja he eivät välitä yhtään myöskään toisten lapsista!
Asian vierestä, mutta ehkä näistä kokemuksista oli jotain hyötyä?
Kyllä saa monesta yrityksestä kerta-aikoja. Ainakin minä olen saanut pääkaupunkiseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tarvitsisin myös vauvalle hoitoapua, mutta ihan vain väsymyksen ja masentuneen olon vuoksi. Kärsin synnytyksenjälkeisestä masennuksesta ja olo välillä kauhea, on pelkoja ja ylivuotavaa ahdistusta. Mies tekee pitkiä päiviä ja vauvanhoito minun vastuulla melkein kokonaan. Tuntuu, että uppoudun johonkin suohon, jos en kohta saa apua jostakin. Tukiverkkoja ei ole, eikä mieskään ymmärrä tilannettani. Minulla kuulemma on aikaa levätä, mitä oikein valitan...
Kai olet kertonut neuvolassa tilanteestasi? Jos et ole, niin nyt kiireellä tilaamaan aikaa ennenkuin romahdat täysin. Tai mene päivystykseen, tilaa aika yksityiseltä, kaikki kyllä ottavat pienen lapsen äidin vastaan heti tai pikaisesti. Jaksamista sinulle!
Älä hlvetissä ainakaan neuvolassa pukahda sanaakaan. Se on lasu ja huostaanotto ennen kuin huomaatkaan. Suomalaisessa neuvolassa pitää pitää hymy naamalla vaikka väkisin, kaikki on aina hyvin ja elämä pelkkää ruusunnuppua. Muuten olet kelpaamaton äidiksi.
Älä nyt hullujasi puhu. Neuvolan tehtävä on auttaa kaikessa, ei pelkästään tarkistaa vauvan vointi ja rokottaa. Neuvolalääkäri ottaa vastaan ja ohjaa eteenpäin, jos tarvetta. Terkkari varaa kuntapsykologin yhteystiedot että voi varata aikaa hänelle. Vauvaperhe pääsee ohi jonon pikaisesti. Neuvolasta saa apua, ei ne mitään vauvoja syöviä alieneita ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, kiitos vastauksista. Olis kiva ainakin kerran viikossa päästä miekkulin kanssa kaljalle.
Ap.
0/5
Juuri äsken oli radiossa juttua, että äidit hoitavat pääosin yksin yöheräilyt ja uupuvat kuka enemmän kuka vähemmän. Suosittelen pyytämään apua ennenkuin tulee totaalinen stoppi.
Kuten on kerrottu, yksityistä apua tarjoaa todella moni firma. Voitte myös palkata jonkun, joka tulee sovitusti joka torstai klo 13 ja on vauvan kanssa klo 20 asti, jolloin maksatte palkan ja sivukulut.