Onko kukaan muu kokenut "virheitä matrixissa"/ glitch in the matrix -tyyppisiä tilanteita?
Eli onko muut kokeneet selittämättömiä tapahtumia, jotka saavat epäilemään, että on olemassa rinnakkaisuniversumeja, enneaavistuksia, aikahyppelyä tms?
Aloitan kertomalla omat kaksi kokemustani.
Kävimme veljeni kanssa vaateostoksilla, kun näimme vaatekauppaan sisään astuessamme vihaisen, vihreään takkiin sonnustautuneen punahiuksisen naisen, joka huusi myyjälle ja vaati hyvitystä jostain ostamastaan tuotteesta. Menimme toiselle puolelle kauppaa ja hetken päästä näimme naisen rynnistävän ulos kaupasta tuohtuneena. Häneltä putosi lattialle nenäliina, kuitti tai vastaava. Naurahtelimme vähän naisen huonolle käytökselle. Valitsimme veljeni kanssa vaatteet, menimme sovituskoppiin ja päädyin ostamaan yhden paidan. Menimme kassalle. Sydän hyppäsi kurkkuun, sillä kassalla oli käynnissä täysin sama tilanne kuin kauppaan tullessamme. Siinä oli tismalleen sama nainen huutamassa tismalleen samat sanat myyjän vastatessa tismalleen samalla tavalla kuin hetkeä aiemmin. Sitten nainen rynnisti ulos tavalla, jonka olimme jo kerran nähneet. Nenäliina/kuitti putosi jälleen naiselta lattialle. Jokainen yksityiskohta oli identtinen. Veljeni ja minä hätkähdimme tilannetta niin paljon, että puhumme siitä vielä vuosien jälkeenkin.
Ollessani noin 14-vuotias, minulla oli muutaman viikon kausi, jolloin näin edeltävänä yönä unen, joka täsmäsi aina lempisarjani seuraavan jakson kanssa. Osasin aina kertoa perheelleni etukäteen jakson tapahtumat ja jopa repliikit, koska olin ne jo nähnyt unessa. Sarja lopetettiin, joten en tiedä, kauanko tätä olisi jatkunut.
Kommentit (1543)
Joskus 4.luokalla ollessani koulussa, käytin kaulakorua joka oli paksua narua missä roikkui jostain kumista/pehmeestä muovista tehty omena, ja siitä omenankarasta meni läpi tuo naru. Yhtäkkiä omena putosi maahan, mutta kun nostin sen käteeni ja tutkin sen niin koru oli täysin ehjä, ja naru oli edelleen kaulassa. Ei voi tapahtua noin ellei kara olisi haljennut mutta oli täysin ehjä.
Aikuisena kun asuin yksin ja kellään ei ollut asuntooni avainta, en mistään löytänyt lemppari rintsikoitani. Etsin monta viikkoa käyden kaikki kolot läpi. Sitten yhtenä päivänä kun tulin töistä kotiin, liivit oli keskellä olkkarin lattiaa! On monia matrix tilanteita kyllä lisääkin, mut alkaa tuleen creepy olo ku muistelee näitä :D
Kiiwi kirjoitti:
Joskus 4.luokalla ollessani koulussa, käytin kaulakorua joka oli paksua narua missä roikkui jostain kumista/pehmeestä muovista tehty omena, ja siitä omenankarasta meni läpi tuo naru. Yhtäkkiä omena putosi maahan, mutta kun nostin sen käteeni ja tutkin sen niin koru oli täysin ehjä, ja naru oli edelleen kaulassa. Ei voi tapahtua noin ellei kara olisi haljennut mutta oli täysin ehjä.
Aikuisena kun asuin yksin ja kellään ei ollut asuntooni avainta, en mistään löytänyt lemppari rintsikoitani. Etsin monta viikkoa käyden kaikki kolot läpi. Sitten yhtenä päivänä kun tulin töistä kotiin, liivit oli keskellä olkkarin lattiaa! On monia matrix tilanteita kyllä lisääkin, mut alkaa tuleen creepy olo ku muistelee näitä :D
Mulle on tapahtunut tuo kaulakorujuttu myös, koru tipahti yllättäen täysin ehjänä, ketju samoin täysin ehjänä kaulassa. Toinen outo vastaava tapahtuma oli kun pöydällä olevasta avainnipusta oli irronnut nipussa ollut kissariipus ilman että mikään olisi ollut rikki tms.. Riipus oli erittäin tukevasti kiinni nipussa, eikä sitä meinannut saada käsinkään irrottamalla pois, eikä kukaan päässyt koskemaan nippuun mun tietämättäni. Outoja juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin voidaan olla yhtä suurta online-peliä kaikki.
Onhan niitä jumalpelejä olemassa meillekkin. Luodaan uskontoja, kansoja, muokataan maailmaa ja soditaan muiden pelaajien luomia uskontoja ja kansoja vastaan.
Miksei tämä voisi tapahtua isommassa mittakaavassa? Meillä ei ole käsitystäkään siitä minkä ikäinen maailmankaikkeus todellisuudessa on? Kuinka laaja se on? Emme ole edes tutkineet maapallon meriä niin että tietäisimme niistä kaiken. Koko meidän tuntema maailmankaikkeus voi olla yksi levyke tuhansien samanlaisten joukossa jonkun pelihyllyssä. Levyke joka on ostettu joulun jälkeen alennusmyynnistä ja jonka joku voi sammuttaa ihan milloin haluaa.
Kun miettii muinaisia korkeakulttuureja pyramideineen, tarinoita atlantiksesta, samankaltaisuuksia muinaisissa uskonnoissa ja rituaaleissa, jumalkuvista ja niin edelleen, niin kyllä mulle ainakin herää kiinnostus ajatella asioita toisin. Mitä jos tämä kaikki ei todellakaan ole sitä miksi me tätä luulemme?
Minulla on ollut perheenjäsen, joka kuoli. Hän oli todella narsistinen ja paha. Mietin, että mitä tapahtuu pahoille ihmisille kun he kuolee. Ei, helvettiin he eivät joudu. He kohtaavat saman rakkauden ja ovat samasta rakkaudesta kuin me kaikki. Kaikki meidän pahat teot ja persoonan pahat piirteet ovat maallisia, sielulla ei niitä ole. Sillä hetkellä kun narsistinen henkikö kuolee, hänen narsisminsa kuolee myös ja jää jäljelle vain puhdas, rakkautta täynnä oleva sielu. Tunsin tämän luissa ja ytimissäni kun tämä ihminen kuoli. Tunsin hänen puoleltaan vain puhdasta rakkautta tuon puoleisesta. Rakkautta, jota hän ei kyennyt kokemaan eläissään. Se on todella kaunista ja todellista.
Tämä elämä on kuin roolipeliä. Meillä on tietyt rooliasut ja jätämme ne jälkeemme kun kuolemme. "If this place is really a ''ride'', a sophisticated game, or a play, the roles played here would be just that, roles. We probably high five each other once off the stage."
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että mitä tapahtuu pahoille ihmisille kun he kuolee.
Tätä olen miettinyt itsekin. Eräs sukulaiseni kuoli skitsofreenikkona. Pelkästään tauti sai hänet ilkeäksi muita kohtaan mutta se taustallaan erityisesti alkoholin ja mielialalääkkeiden cocktail sai hänet välillä todella aggressiiviseksi ja ilkeäksi ihmiseksi kaikkia kohtaan loppuaikoinaan. Ennen pahinta sairastumistaan hän oli kuitenkin erittäin kiltti ihminen ja mm. tarjosi paikan ruokapöydässä joillekin lähistön lapsille, joiden vanhemmat eivät huolehtineet lapsistaan. Ei kai tuollaisesta taudin aiheuttamasta persoonallisuuden muutoksesta joudu kärsimään tuonpuoleisessa. Jotenkin se tuntuisi kovin väärältä. Toisaalta kun elämä ei ole reilua täällä maan päällä niin onko se sitten rajan takana yhtään reilumpaa?
Näitä deja vu tyyppisiä aistimuksia... Ja monia muitakin "yliluonnollisia" kokemuksia osataan nykyään aiheuttaa kokeellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Näitä esineiden katoamisia kyllä sattuu. Jopa niin, että kaksi etsii, eikä näe. Miten voi molempien havantomaailma mennä just samalla tavalla jumiin? Jotain outoa tässä on, ja juuri siksi, kun tilanteet ovat aina niin arkipäiväisiä. Jotenkin ymmärrän, että pää voi kehittää outoja aistimuksia vaikka läheisen kuoleman yhteydessä mutta just joku random esineen hukkuminen ja vielä niin, että se saattaa olla hukassa useammalta eikä kukaan löydä, kunnes se paikallistuu kohtaan, josta oli jo etsitty.
Ja näitä vastaavia on ollut aina. Mummo kertoi, miten hänen mummonsa oli kertonut että ennen vanhaan ihmiset uskoivat kotitontun vieneen sen esineen, ja tonttu piti lepyttää esim pyytämällä anteeksi ja sanomalla, että voisiko hän palauttaa sen. Ja sitten se jossain kohtaa palautui juuri siihen kohtaan kuin mistä sitä oli alun perin etsitty.
Tuli tästä mieleen: äitini on kertonut nähneensä lapsena ikkunasta tontun juoksevan heidän talonsa pihalla äitini nukke kädessään. Seuraavana jouluna äiti oli saanut kyseisen nuken lahjaksi ja nukella oli uudet vaatteet päällä. 🙃
Ei tää nyt mikään glitch ole, mut kiinnittänyt huomiota. Aina jos olen todella kiihtyneessä tilassa, tai jonkun suuren tunnekuohun vallassa, sähkölaitteet alkavat reistailla tai eivät toimi kunnolla. Eikä siis johdu siitä että hutiloisin kiihdyksissäni.
Vierailija kirjoitti:
Ei tää nyt mikään glitch ole, mut kiinnittänyt huomiota. Aina jos olen todella kiihtyneessä tilassa, tai jonkun suuren tunnekuohun vallassa, sähkölaitteet alkavat reistailla tai eivät toimi kunnolla. Eikä siis johdu siitä että hutiloisin kiihdyksissäni.
Mulla oli tuota kanssa joskus ikävuosien 20-35 välillä. Joka ainoan kerran kun oikeasti suutuin, sähkölaitteet alkoi käyttäytymään omituisesti, valot välkkyi yms. Usein lamppu saattoi poksahtaa jos olin silloin kotona. Nyt ei oo enää moneen vuoteen ollut mitään tuollaista, en kyllä ole moneen vuoteen jaksanut suuttuakaan samalla tavalla.. voi johtua siitäkin :D
Rannekello vaan katosi yhtäkkiä. Kyseessä Leijonan n. 100 euroa maksanut kello. Laadukas ja ehjä.
Olin hiihtämässä. Katsoin rannekelloa ja hiihdin ehkä n. 50 metriä ja unohdin paljon kello oli. (tätä käy usein, että unohdan samantien paljon kello oli :D.) Katsoin kelloa uudelleen n. 30 sekunnin päästä ja se oli vaan kadonnut. Täysin ehjä rannekello.
Muistin, että katsoin kelloa n. 50 metrin päässä viimeksi ja hiihdin saman pätkän takaisin ja kelloa ei näy maassakaan. Se vaan katosi yhtäkkiä.
Jäi todella outo olo. Ehkä se kellon hihna sitten vaan hajosi ja hautautui johonkin lumikinokseen? En tiedä?
Minä taas näen enneunia harvase päivä ja olen huomannut, että liki kaikki uneni ovat enne unia, mutta niitä pitää vain osata tulkita. Joskus osasin nähdä kaikki ns merkit ja kuinka maailma rakentuu silmien edessä jne. Nämähän nyt ei sinällään mitään clitchejä ole, mutta olen huomannut maailman teknologisen luonteen...
Eräs sarjassamme outo tapahtuma oli, kun sain isäni kuoleman jälkeen sähköpostiviestin isältäni. Hän kuoli 26.4.2018 ja sähköposti tuli perille 5.6.2018.
Viestissä luki:
''Hei,
Tämä artikkeli kannattaa lukea.
Voi aukaista silmiä sosialistisesta unelmasta, missä ihmishengellä ei ollut eikä ole juuri mitään arvoa.
Suuri onnemme oli, että saimme pitää itsenäisyytemme ja kuulumme tänä päivänä länsivaltioihin.
Kyllä tuo elinympäristö ja saasteettomuus on vain niin tärkeä osa ihmiselämää.
Terveyttä ei vain osaa arvostaa ennen kuin sen menettää..
Toivottavasti täällä Suomessa ymmärretään, että edes rahasta ei puhdasta luontoa kannata uhrata.
Tästä esim. kaivosteollisuus on pelottava esimerkki.
terveisin ***nimi sensuroitu***''
Viestissä on liitteenä pdf muotoon muutettu veikkauksen sivujen artikkeli, jonka otsikki on ''Saastehelvetti''. Kyseinen artikkeli löytyy helposti googlaamalla.
viime viikolla olin töissä menossa erääseen huoneeseen johon pitää aina laittaa ovistopperi käynnin ajaksi, jotta pääsen kulkemaan myös takasin päin, koska avainta ei mulla sinne ole. Avasin oven ja ihmettelin että missäs helkkarissa se stopperi on, koska se on aina, siis aina näiden vuosien ajan ollut heti siinä oven vieressä. Katsoin oven takaa ja seinän vierustan, mutta eipä löytynyt. Laitoin työkaverille ihan läpällä, että mitäs jekkuilua tää tämmönen on ku stopperitki jemmataan ja lähdin hakemaan ovistopperia.
Siinä sitten takaisin tullessa ja oven uudelleen avatessani se stopperi olikin siinä. Tai oikeastaan niitä oli kaksi. Ihan just siinä missä ne on aina. Kukaan ei ois voinu sniikkailla mun ohi sinne, eikä siellä huoneessa ollut ketään joka olisi voinut vähän tehdä jäynää. Mutta siinä ne sitten taas oli :D En tajua mitä hittoa siinä tapahtu, en jaksa uskoa että olisin niin puusilmä, etten yhtäkkiä erota täysvalaistussa huoneessa esinettä, joka on aina samassa paikassa vuodesta toiseen.
3.polvenInsinööri kirjoitti:
Eräs sarjassamme outo tapahtuma oli, kun sain isäni kuoleman jälkeen sähköpostiviestin isältäni. Hän kuoli 26.4.2018 ja sähköposti tuli perille 5.6.2018....
Semmoinen pieni korjaus, että viesti tuli perille 6.5.2018 eli 10 vuorokautta kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ei tää nyt mikään glitch ole, mut kiinnittänyt huomiota. Aina jos olen todella kiihtyneessä tilassa, tai jonkun suuren tunnekuohun vallassa, sähkölaitteet alkavat reistailla tai eivät toimi kunnolla. Eikä siis johdu siitä että hutiloisin kiihdyksissäni.
Mä olen kokenut samaa...
Ainoastaan toisin päin🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joitain perus déjà-vu -kokemuksia on ollut ja lapsen kanssa on ollut telepaattisia kokemuksia, eli tavallaan ajatellaan samaa asiaa yhtä aikaa, mutta yksi kokemus on oikeasti ihan tosi outo ja jäänyt mieleen.
Olimme nähneet yhtenä yönä samaa unta mieheni kanssa, eikä siihen liittynyt mitään että olisimme katsoneet illalla jotain leffaa tms. mistä olisi jäänyt samankaltaisia mielleyhtymiä. Tosi yksityiskohtaisesti olimme niissä unissamme samoissa maisemissa joissa siis oikeasti ei olla kumpikaan koskaan edes käyty. Molemmat näkivät unta omasta näkökulmastaan, mutta siis yhteiset tapahtumat ja juuri tietyt yksityiskohdat.
Tuo oli aivan hemmetin outoa.
Irtaudummeko ruumiistamme öisin? Meillä on henki, sielu ja ruumis. Hengetkö ne tuolla yöllä seikkailee vaikka missä?
Kun olet unessa tässä todellisuudessa, olet silloin hereillä toisessa ulottuvuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tää nyt mikään glitch ole, mut kiinnittänyt huomiota. Aina jos olen todella kiihtyneessä tilassa, tai jonkun suuren tunnekuohun vallassa, sähkölaitteet alkavat reistailla tai eivät toimi kunnolla. Eikä siis johdu siitä että hutiloisin kiihdyksissäni.
Sähköä ja energiaa me ihmisetkin ollaan. Joissakin yksilöissä sitä sähköä on enemmän ja varsinkin suuttuessaan se näkyy. Ehkä joku päivä me kehitytään niin, että voidaan ohjata sähkölaitteita ajatuksen voimalla, eikä pelkästään hallitsemattomasti poksautella.
Dejavu johtuu siitä, että uusi tieto (silmien/korvien) kautta menee vahingossa pitkäkestoisen muistin alueelle, eikä "työmuistoin" näin samalla kun kokee asian, tuntuu että muistaa täsmälleen samanlaisen tapahtuman.
Eikö ole tylsää.
Telepatiaan uskon, koska tunnen läheisteni huolet ja murheet. Kun tytär yritti itsemurhaa, tiesin siis asiasta, ennen kuin poliisi soitti. Sanoin jopa miehelleni, ennen poliisin soittoa "nyt on tyttärelläni todella paha olo"
Minulla oli joskus lempikengät, jotka käytin aivan loppuun. Harmittelin, kun ne hajosi ja laitoin ne roskiin. Hämmästys oli suuri kun kotia siivotessa löysin tismalleen samanlaiset kengät uutena hintalappuineen päivineen. En pysty vieläkään ymmärtämään mistä on kyse. En ole ostanut kahta paria samoja kenkiä, kyselin kaikilta tuttavilta onko joku unohtanut uudet kenkänsä minun kaappiin. (älytön kysymys, mutta oli pakko). Ei ollut kenenkään tuttavan kengät. Oliko mies ostanut yllätykseksi? Ei. En keksi mitään syytä ilmestykseen.
No niillä sitten kävelin taas yhden kesän tyytyväisenä :) Jos laitan ne roskiin, niin ilmestyykö taikakaappiin taas uusi pari?
Mulla on ollut elämäni aikana lukuisia telepaattisia kokemuksia ihan arkisista asioista. Esim. jos joku perheenjäseneni on syönyt jotain ihan uutta ja outoa ruokaa, olen saanut siitä jonkin "viestin" päähäni, niin että tiedän sen etukäteen ennen kuin se on kerrottu minulle. Ihan tällaisia arkisia asioita siis. Kerran heräsin ja aloin yhtäkkiä katselemaan huoneeni verhoja ja ihmettelin, että miksi aloin yhtäkkiä miettimään verhoja. Vähän ajan kuluttua sain äidiltäni puhelun, että oli juuri käynyt ostamassa mulle uudet verhot.
Työskentelen nykyään kotihoidossa. Monta kertaa on asiakkaiden kanssa tapahtunut jänniä juttuja. Saamme siis puhelimeen listan asiakkaista ja kellonajat, milloin missäkin pitää käydä. No kerran mulla oli sellainen lista, että tarkoitus oli mennä erästä asiakasta hoitamaan vasta loppuillasta.
Alkuillasta mulle kuitenkin yhtäkkiä tuli tunne, että mun on mentävä sinne nyt, eikä myöhemmin. Löysin asiakkaan lattialta kaatuneena verta oksentamassa. Soitin ambulanssin ja asiakas kuoli sitten sairaalassa diagnisoimattomaan syöpään, joka oli aiheuttanut kaatumisen ja verioksennuksen. Jos en olisi kuunnellut vaistoani, asiakas olisi kärsinyt siinä lattialla tuntikausia kauemmin...
Toisen kerran kävi sama tilanne. Tuli tunne, että taidankin käydä tuolla yhdellä muutamaa tuntia aiemmin. Tämä henkilö oli jumissa vessassaan ja pelastin hänet. Hän sanoi, että ei ollut murehtinut, koska oli koko ajan ajatellut, että kohta se hoitaja tulee sieltä auttamaan...