Lue keskustelun säännöt.
Miten helpottaa pienen lapsen stressiä?
18.10.2019 |
Lapsi alkanut tässä viime viikkojen aikana nyppimään hiuksiaan ja hiukset ovat jo ohentumaan päin. Olen keskustellut asiasta lapsen kanssa, mutta pieni (3,5v) kun on, niin ei osaa sanoa asiaan mitään.
Syitä olen miettinyt. Yksi voi olla se, kun töissä on kiirettä päivästä toiseen, niin kyllä tuo voimavaroja syö. Joskus saatan hetken huilata kun töistä tulen kotiin ja lukea lapselle muutamia kirjoja samalla. Olen kyllä sanonut lapselle kun töistä/hoidosta kotia tullaan, että jopas äitiä taas väsyttää.
Toinen mitä kanssa syyksi epäilen, on uusi ihmissuhde. Tuo kanssa voi aiheuttaa stressiä lapselle. Jos hän miettii, että mikä hänen paikkansa tässä kuviossa on? Mutta annan paljon huomiota lapselle niin arki-iltaisin kuin viikonloppuisinkin.
Lisäksi se myös, että tuo ihminen on samaa sukupuolta kuin itsekin olen eli nainen. Toki pienelle olen jutellut, että tykätä voi sekä miehestä että naisesta vaikka itse onkin nainen myös. Tai sama miehen kohdalla. Tykätä voi naisesta että miehestä. Että asiassa ei ole mitään väärää.
Kerran pieni on tuon ihmisen tavannut täällä kotonamme ja hyvin otti hänet vastaan. Aika pian alkoi hällekin omia tärkeitä juttuja höpöttämään ja näytti omia hassuja temppujaan. Ja tuo toinen osapuoli minusta osasi lapsen kohdata kivalla tavalla. Hassutteli lapsen kanssa.
Tietysti, jos tämä kuvio kestää tuon ihmisen kanssa, hieman olen pohtinut voiko tuo aiheuttaa sen, että lasta kiusataan aikanaan eskarissa ja sen jälkeen koulussa? Vai miten nykyään suhtaudutaan sateenkaari-perheisiin koulumaailmassa?
Päiväkodissa ovat kanssa huolissaan olleet tuosta hiusten nyppimisestä. Mutta sitten olen sanonut vain tuon väsymyksen töitten takia. En ole tätä ihmissuhde-kuviota sinne halunnut kertoa. Kun on niin lyhyen aikaa vasta kestänyt.
Kommentit (8)
- jopas äitiä taas väsyttää
- uusi ihmissuhde
Lapselle ei puhuta omasta väsymyksestä ja ihmissuhde toistaiseksi jäihin kunnes itse voi ja jaksaa paremmin. Lapsi on sinun peilikuvasi ja elää sitä samaa arkea kuin sinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rutiinit on kaiken a ja o. Eli huolehdi etenkin nukkumaanmennessä prikulleen samasta järjestyksestä. Lisäksi säännöllinen laatuaika (varttikin riittää), jolloin huomioit vain ja ainoastaan lapsen. Ei kännykkää eikä telkkaria taustalla. Ihan vain te kaksi. Näillä luot turvaa.
Itse sain aikanaan meidän perheelle apua perheneuvolasta, kun koim olevani neuvoton lapsen käytöksen kanssa.
Ja mitään lasua tuo perheneuvola-asiakkuus ei meille aiheuttanut, jos joku sellaista ajattelee/pelkää.
Minulla on kontakti lasuun olemassa ja käyn heidän järjestämällään kurssilla missä juurikin käsitellään elämän muutostilanteita ja vanhemmuutta.
Rutiinit täällä onkin joka ikinen päivä. Lisäksi luen lapselle pitkin iltaa kirjoja & hän tykkää kirjojen kuuntelemisesta. Siinä hän läheisyyttä, kun kuuntelee satuja sylissä.
Enkä minä halua luopua tuosta ihmissuhteesta. Hän on minulle tärkeä ihminen. Ja tykkään olla hänen kanssaan. Kyllä aikuinen tarvitsee toista aikuista keslustelukumppania. Vaikka lapset tietenkin rakkaita ovatkin.
No ei kai se nyt lapselle stressiä aiheuta että lepäät vähän aikaa töiden jälkeen? Eikö niin nyt tee kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rutiinit on kaiken a ja o. Eli huolehdi etenkin nukkumaanmennessä prikulleen samasta järjestyksestä. Lisäksi säännöllinen laatuaika (varttikin riittää), jolloin huomioit vain ja ainoastaan lapsen. Ei kännykkää eikä telkkaria taustalla. Ihan vain te kaksi. Näillä luot turvaa.
No vartti päivässä ei todellaakaan riitä. Haloo!
Uskon, että tässä on jotain muuta taustalla, jos olette jo lastensuojelun asiakkaita. Luulen, ettei pelkästään väsymyksesi tai uusi parisuhde vaikuta. Nuo ovat aika normaaleja asioita monessa perheessä, eikä lapsi oireile. Luulen, että lapsesi oireilu johtuu jostain syvemmällä olevasta asiasta, jota sitten muutokset pahentavat.
Mistä syystä olette lastensuojelun asiakkaita (ei ole pakko kertoa tänne)? Minkälaista vuorovaikutuksenne on lapsen kanssa? Missä on lapsen isä? Onko muita läheisiä aikuisia, tukiverkkoja? Ehkä kannattaisi pyytää uudestaan apua lastensuojelusta, jos tarvisit mahdollisesti enemmän tukea vanhemmuuteen ja tasapainoiseen arkeen ja vuorovaikutukseen.
"hieman olen pohtinut voiko tuo aiheuttaa sen, että lasta kiusataan aikanaan eskarissa ja sen jälkeen koulussa? Vai miten nykyään suhtaudutaan sateenkaari-perheisiin koulumaailmassa?"
Ei koulumaailmasta, mutta lapseni päiväkodissa on lapsi, jolla sateenkaariperhe.
Oma lapseni pohtii välillä kateellisena, että miksi x:llä on kaksi äitiä ja hänellä vain yksi :D
Eli ei ainakaan huonoa suhtautumista, eikä kyllä ole edes ihmetellyt koko asiaa. Perheitä on nykyään niin erilaisia.