Ahdistun kerrostalossa asumisessa äänten vuoksi
Olenko jotenkin kummajainen jos en jaksa kuunnella ulko-oven ääniä, putkien paukkumista, parvekkeiden ovien availua, naapurien keskusteluääniä (en saa selvää mutta kuulen puheen) ym. elämisen ääniä?
Kommentit (90)
Joissakin taloissa kaikki äänet kuuluu läpi seinien, korvatulpat voisi auttaa tai sitten uusi asunto, missä eristyksiin on panostettu.
Kaikki mainitsemasi vielä on siedettävän rajoissa, mutta odotas kun naapuriisi muuttaa joku teini huudattamaan musiikkia, tai narkkari joka tyhjentää kellarivarastot ja mekastaa yötä päivää.
Minä en ahdistu, elämän äänet ympärillä rauhoittavat. Huomaan ahdistuvani esim. mökillä iltaisin, kun lähin naapuri on parin kilometrin päässä. Syksyllä varsinkin paha, kun on pimeääkin.
Tämä on tuhonnut terveyteni. Olen herkkäuninen ja kärsin myös unettomuudesta. Yöllä saattaa olla muutama tunti hiljaista. Nukahtamiseen menee kuitenkin pari tuntia sen jälkeen, kun naapuri lopettaa tömistelyn ja kälätyksen. Pari tuntia ehkä saa nukuttua, kunnes alkaa ovien paiskominen ja mopon huudatus parkkipaikalla ym. Päivälläkään ei voi nukkua. Aina joku poraa, juoksee tai huoltomies ajelee pihalla jollain koneella.
Sairaana, köyhänä ja autottomana vaatii isoja ponnisteluja muuttaa täältä jonnekin korpeen.
Korvatulpat auttavat nukkumisongelmiin ihmeesti jos ne johtuvat metelistä. Kokeilkaa vaikka!
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tuhonnut terveyteni. Olen herkkäuninen ja kärsin myös unettomuudesta. Yöllä saattaa olla muutama tunti hiljaista. Nukahtamiseen menee kuitenkin pari tuntia sen jälkeen, kun naapuri lopettaa tömistelyn ja kälätyksen. Pari tuntia ehkä saa nukuttua, kunnes alkaa ovien paiskominen ja mopon huudatus parkkipaikalla ym. Päivälläkään ei voi nukkua. Aina joku poraa, juoksee tai huoltomies ajelee pihalla jollain koneella.
Sairaana, köyhänä ja autottomana vaatii isoja ponnisteluja muuttaa täältä jonnekin korpeen.
Vastamelukuulokkeilla saat nukuttua.
Korvatulpista vain osittainen apu, siksi hankalaa sietää noita ääniä. Aiemmassa elämässä totuin hiljaisuuteen, kun asumismuoto oli eri.
Tee jotain muuta. Keskity johonkin muuhun. Miksi ihmeessä kuuntelet noita ääniä, oletko aina vain jouten kotona, niin että pystyt kuulemaan kaiken, mitä muut talossa tekee.
Jos harrastaa ja tekee kotijuttuja, siivoilee, leipoo, ompelee katsoo telkkaria ja käyt lenkillä, ei ehdi reagoida muiden aiheuttamiin ääniin.
Unikin tulee paremmin, kun lenkkeilee ja ulkoilee paremmin.
En käsitä teitä, jotka aina valitatte kerrostalon äänistä! Asun itsekin kerrostalossa, eikä muiden äänet häiritse minua vähäänkään. Niihin tottuu ainakin normaali ihminen.
Minun rappukäytävä ja naapurit ovat hiljaisia. Joskus luulen, että maailmanloppu on tullut. Naapurirapussa sen sijaan kuulemma pidetään ääntä. Olen pian muuttamassa ja kieltämättä mietityttää, millaisia naapureita siellä uudessa kodissa on.
Jatkuvaa remontoimista, kolinaa, paukutusta. Yläkerran kantapää elefantin askellusta. Kiva tulla yövuorossa kotiin, kun klo. 08.00 alkaa poraaminen. Ymmärrän, että kerrostalossa täytyy sietää elämän ääniä, mutta miten voi AINA samassa talossa olla ainainen remontti? Muuttaisin korpeen, mutta lähihoitajan palkalla ei muuteta mihinkään.
Jos mahdollista, koeta löytää asunto uudesta talosta. Äänieristysmääräyksiä tiukennettiin joskus 2010-luvulla (?), esim äitini asunto on tosi hiljainen vaikka 2 naapuriasunnossa pikkulapsia. Toki joskus kuluu kolauksia tai pora, mutta muuten on hiljaista.
Vierailija kirjoitti:
Tee jotain muuta. Keskity johonkin muuhun. Miksi ihmeessä kuuntelet noita ääniä, oletko aina vain jouten kotona, niin että pystyt kuulemaan kaiken, mitä muut talossa tekee.
Jos harrastaa ja tekee kotijuttuja, siivoilee, leipoo, ompelee katsoo telkkaria ja käyt lenkillä, ei ehdi reagoida muiden aiheuttamiin ääniin.
Unikin tulee paremmin, kun lenkkeilee ja ulkoilee paremmin.
En käsitä teitä, jotka aina valitatte kerrostalon äänistä! Asun itsekin kerrostalossa, eikä muiden äänet häiritse minua vähäänkään. Niihin tottuu ainakin normaali ihminen.
Ehkä sinä oletkin se ymmärtämätön tollo joka häiritsee naapureita.
Muutin juuri omakotitaloon. Ihana rauha. Elämänlaatu parani huomattavasti.
aikansa kun kakaramami puudelinsa, kakaroidensa kanssa meluaa aanekaasti pahaan hairintaa naapurissa asuvasta, tama mami kylla saa huutoa monelta suunnalta torkean hairintansa takia.
tulee sitten myos lasku siita etta muut kaitsevat taman ulisevaa jo kouluikaista kakaraa kun mami ei viitsi. sitten tulee ngelmia, koulusta, sosiaaliyksikosta, poliisilta, yms. mami sen kuin jankuttaa pakkomielteitaan ja syottaa ne jalkisellaiselle.
tyhma kun saapas.
Ihmettelen suuresti, miksi ihmiset ikinä muuttavst kennostotaloihin. Niissä tulee stressi.
Niinpä. Sitten pitäisi vielä jaksaa töissä käydä, vaikka väsyttää viikonloppunakin, kun ei omassa kodissa saa rauhaa koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Tee jotain muuta. Keskity johonkin muuhun. Miksi ihmeessä kuuntelet noita ääniä, oletko aina vain jouten kotona, niin että pystyt kuulemaan kaiken, mitä muut talossa tekee.
Jos harrastaa ja tekee kotijuttuja, siivoilee, leipoo, ompelee katsoo telkkaria ja käyt lenkillä, ei ehdi reagoida muiden aiheuttamiin ääniin.
Unikin tulee paremmin, kun lenkkeilee ja ulkoilee paremmin.
En käsitä teitä, jotka aina valitatte kerrostalon äänistä! Asun itsekin kerrostalossa, eikä muiden äänet häiritse minua vähäänkään. Niihin tottuu ainakin normaali ihminen.
Tuntuuko nyt hienolta tämän itsensä ylistelyn jälkeen, arvoisa "normaali ihminen".
Jos olisi varaa, muuttaisin jonnekin maalle, luonnon rauhaan. Olen etsinyt töitä maaseudulta, mutta ei 56v akka kelpaa mihinkään. Ei edes lähihoitajana. Suomessa on kuulemma pula vanhustenhoitajista, mutta ei kelpaa ikäiseni mihinkään. Ehkä olen liian vanha hoitamaan vanhuksia? Pyydänkö liikaa palkkaa (tes)?
Ei sitä ymmärrä, ennen kuin on itse kokenut. Kun yläpuolella asuu röyhkeä häirikkö, joka heittelee jotain helvetin painavaa lattialleen jatkuvasti tai hyppii tasajalkaa tai siirtelee huonekaluja raahaten kolmelta yöllä ja tämä jatkuu vuosia, niin kyllä siinä kovahermoisempikin alkaa ahdistua.
Tai jos seinän takana asuu juhlijoita, jotka kommunikoivat kiljahtelemalla ja paiskovat ovia niin, että taulut helisevät minun asunnossani.
Kaikki ihmiset eivät vain halua ottaa muita huomioon tai kunnioittaa kanssaeläjiä. Tiedon puutteesta ei ole kyse, vaan se on ihan vain ylimielisyyttä. Yleensä nämä alkavat kuitenkin itse vikistä, kun antaa samalla mitalla takaisin. En anna enää yhdenkään häirikön heikentää elämänlaatuani ilman seuraamuksia.
Sama juttu... Olen alkanut harkitsemaan omakotitaloa.