Lue keskustelun säännöt.
4v tyttö joka on vähän "liian" tyytyväinen ja onnellinen, ei vaadi mitään eikä kiukuttele
17.10.2019 |
Tuntuu hullulta kirjoittaa tällaisesta, mutta ajattelin nyt kuitenkin purkautua.
Eli tyttö menee nukkumaan silloin kun käsketään, herää päivähoitoon aina innoissaan "tänään näen taas Milan ja Veeran ja Aaidan ja me sovittiin että leikitään kotia/kesämökkiä/huvipuistoa yms"
Kun minä tai mies haemme tytön, niin harmittelee usein että olisi halunnut jäädä leikkimään. Ei kuitenkaan huuda/muuten osoita mieltään.
Kaupassa ei pyydä viikolla mitään, kun tietää että herkkupäivät on lauantai ja sunnuntai. Viikolla joskus teemme lettuja tai korvapuusteja.
Oikeastaan ainoa kerta kun tyttö kiukutteli kunnolla vauvaiän jälkeen oli se, kun paras ystävä sai korvanreiät- ja korut ja tyttömme ei saanut. Mielestäni sen aika on aikaisintaan sitten, kun menee ekaluokalle, jos yhä haluaa korut. Silloin huusi että olen "kakkapää" ja paiskasi huoneensa oven kiinni. Hetken päästä tuli ulos itkien ja pyysi anteeksi.
Minua huolestuttaa se, kun koulu alkaa. Lähetänkö sinne liian "nössön" tytön joka ei osaa pitää puoliaan? Mitä tässä kannattaisi tehdä?
Kommentit (28)
Tyttösi kuulostaa vain ihanalta, älä tee mitään :) Toki voi hämääntyä koulussa, jos siellä on jotain sekopäitä, jotka eivät toimi minkään reilun pelin sääntöjen mukaan, mutta eiköhän elämässä lopulta pärjää ja ole onnellisimpia ne tasapainoiset, peruspositiiviset tyypit, ei mitkään häiriköt. Ei se ole mitään menestymistä, että osaa tönäistä toisen kumoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö olekkin ihanaa? Meidän nuorin tyttö oli samallainen. Kaikki oli ihanaa, söi kaiken mitä eteen laittoi, kiltti, ei koskaan kitissyt kaupassa mitään ja nukkui vauvasta saakka kaikki yöt hyvin. Ensimmäisen ns. kiukupuuskan sai 7 vuotiaana. Nyt 30v nuori nainen ja edelleen sympaattinen ja empaattinen ihana tyttöni.
Nauti kun olet saanut lapsen, jolla on mahtava luonne💖
Kuulostaa unelmalta. Tuollaisen lapsen minäkin haluaisin, jos lapsia joskus siunaantuisi.
Mitähän tästä voi tulkita.. ehkä sitä että ap rakastaa draamaa, ei rauhallista helppoa menoa. Voisin vaikka veikata, että tykkäät "rollercoaster" elämää tarjoavasta jännä miehestäkin, et kiltistä tasapainoisesta miehestä.
Kyllä jossain kohtaa täytyisi oppia pitämään puolensa tai joutuu kiusatuksi, viimeistään silloin koulussa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä? Haluat siis että lapsi kiukuttelisi enemmän? Outoa... itselläni on sellainen jänkäiita vastarinnankiiski ja mieluusti haluaisin että sitä omaa tahtoa olisi vähemmän.
Ihanaa. Olet ehkäpä kasvattanut lapsesi hyvin ja lisäksi hän on tasainen ja positiivinen luonteeltaan. Minullakin on onnellinen lapsi, 5-vuotias poika. Menee iloiten nukkumaan ja herää äärimmäisen onnellisena ja rakastavana. Toimii ohjeiden mukaan. Ekat 3,5 vuotta hän oli hankala ja vastusti kaikkea mutta ehkäpä sitten jo uskoi, että on mukavampaa kun hommat hoidetaan ilolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nr 3 vastaa vielä. Omasta kiltistä tytöstäni ei tullut koulussa nössöä....joten älä ole huolissasi.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa unelmalta. Tuollaisen lapsen minäkin haluaisin, jos lapsia joskus siunaantuisi.
Mitähän tästä voi tulkita.. ehkä sitä että ap rakastaa draamaa, ei rauhallista helppoa menoa. Voisin vaikka veikata, että tykkäät "rollercoaster" elämää tarjoavasta jännä miehestäkin, et kiltistä tasapainoisesta miehestä.
Se sana on ihan vaan vuoristorata 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä pitäisi tuota mitenkään vaarallisena, itsekin olin kiltti lapsi joka harvoin kitisi tai kiukutteli, mut ihan hyvin oon pärjännyt elämässä :-)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jossain kohtaa täytyisi oppia pitämään puolensa tai joutuu kiusatuksi, viimeistään silloin koulussa!
Puolensa oppii pitämään silloin, kun siihen on tarvetta. Jos kaverit ovat reiluja, eikä kukaan syrji ketään, miksi siellä pitäisi alkaa räyhäämään vain periaatteesta? Ja kun joka tapauksessa joskus törmää epäreiluihin tyyppeihin, parhaiten heitä vastaan pärjäävät ne, joilla on hyvä itsetunto, joka syntyy siitä, että saa arvostusta omana itsenään. Eli puolensa pitämisen opettelusta jotenkin väkisin ja pelottelemalla "muuten tulet kiusatuksi" on vain hallaa. Olin itse kiltti tyttö ja todella ujo ja olen väsymiseen asti kuunnellut mantraa "täytyy pitää puolensa". Ei se parantanut itsetuntoani ja nyt aikuisena minuun on iskostunut periaatteellinen epäluulo ihmisiä kohtaan, koska ainahan täytyy pitää puolensa! On vaikea uskoa, että kaikki eivät kuitenkaan ole vetämässä mattoa jalkojen alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun veljenpoika, joka on 11 ei ole kuulemma IKINÄ kiukutellut mistään. Siinä on kyllä harvinainen lapsi, melkeinpä uskomaton, etten sanoisi.
Älä vielä innostu. Voi olla että teini-iässä kiukuttelee sitten kaikkien kuluneiden vuosien ajalta! ;) kannattaa nauttia nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpon temperamentin lapsi. Ole onnellinen! Toisin kuin joku jo ehti kirjoittaa, kasvatuksen kanssa sillä ei ole juuri mitään tekemistä.
Minulla on Sunnuntailapsi kuopus. On nyt 15. Ei ole koskaan hermostunut tai kiukutellut. Aina tyytyväinen ja positiivinen.
Minulla vahvan tahdon omaava tyttö mutta todella kiltti. Tyttö oli 6kk kun lääkäri kirjoitti epikriisiin että toimenpide jäi suorittamatta johtuen vauvan voimakkaasta tempperamentista. 6kk iässä oli yli 2 vuorokautta syömättä ennenkuin suostui juomaan pullosta kun jouduin lopettamaan imetyksen.
Mutta vaikka tytöllä on paljon luonnetta ei hän kiukuttele turhasta, menee nukkumaan kun sanotaan (tai on jo mennyt omatoimisesti) jne. Emme riitele koska lapsi tottelee jos pystyy perustelemaan pyyntönsä. Enkä pyydä häntä tekemään asioita jouta ennvoi perustella. Tai annan periksi jos hän voi kumota pyyntöni omilla järkevillä perusteilla (esim perustelee miksi ei tarvi niin paljoa vaatetta kun olen pyytänyt pukemaan).
Lapsi noudattaa hyvin perheen sääntöjä ja koulustakin tulee vain kehuja. Jo eskarin opettaja kehui lapsen ymmäryävän poikkeuksellisen hyvin syitä, seurauksia ja muiden lasten mielialoja.
Tyttö itse saattaa josksu sanoa että nyt on känkkäolo. Nykyään lisää perään että olenkohan tulossa sairaaksi. Koska melkein aina kurja ja kiukkuinen olo meidön tavallisesti hyväntuulisella tytöllä tarkoittaa että kohta nousee kuume tai iskee mahatauti.
Eli meillä helppo tyttö mutta ei ole kyllä joutunut poljetuksi tai kiusatuksi koulussa. Päinvastoin selviää siellä hyvin kaikkien kanssa.
No ongelma on jos lapsi joustaa liikaa ystävien kanssa leikeissä, muuten kannattaa vain nauttia lapsen rauhallisuudesta.
Tosin jäin kyllä miettimään, että missä iässä siis lapsi suuttui siltä ettei saanut korvareikiä koska paras kaveri sai? Kun lapsesi on nyt vasta 4. Jos 2-3-vuotiaana, niin jäin kyllä miettimään että melko "pikkuvanhalta" kuulostaa, sillä tuon ikäiset ei kyllä yleensä vielä edes ymmärrä suuttua moisesta. Kiukut ovat enemmän tilannekohtaisia tunteenpurkauksia tuossa iässä, ja se että joku tuossa iässä kiukkuaa sellaisista aiheista mistä normaali 5-6-vuotias kiukkuaisi ei ole välttämättä hyvä merkki lapsen tunne-elämän kehityksen kannalta.
Mutta tämä viimeinen nyt tuli vain mieleeni. Sehän oli vain yksi pieni esimerkki elämästänne. Kaikki sellaiset "tyhmä" ja "kakkapää" haukut on meidän lapsilla ainakin alkaneet vasta yli 4-vuotiaina. Sitä ennen lapsi on enemmänkin ilmaissut sen tunteensa kuin yrittänyt haukkua toista oman pahan olon vuoksi.
Lapsesi vaikuttaa kaiken kaikkiaan sopeutuvaiselta miellyttäjältä. Siinä on sekä hyviä että huonoja puolia.
Ei meillä ole ollut koskaan kaverien kanssa ongelmia. Lapsi on jämäkkä, tietää rajansa mutta aina ystävällinen ja siksi suosittu.
T se 15-vuotiaan äiti
Ei mitään. Anna hänen olla oma itsensä. Miksi hänestä pitäisi väkisin tehdä joku kiukuttelija?