Kiusaamisen kulttuuri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin eilen kaupassa perheen, joka käyttäytyi erikoisesti ja näytti erikoiselta. Siitä näki heti, että vanhemmat on olleet kiysattuja ja lapsiata tulee kiusattuja. Niin se vaan on.

Näytti erikoiselta?

Poikkeuksellisen erikoiselta ulkoisesti ja toiminnaltaan. Pukeutuminen, äänet, kulkeminen ja säätäminen. Reppanuus.

Miten aiot auttaa asiaa? Aiotko?

En aio. En tunne heitä. Eikä tässä edes voi auttaa. Näitä sukupolvelta toiseen siirtyviä outouksua on joka puolella. Se kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa jonkinlaisena outoon käytökseen reagoinnilla. Valitettavasti näissä ei kukaan voi auttaa.

Ei varmaan mitään yleistä, mutta tunnistettavaa. Vaikkapa omalta kouluajalta.

Myötätuntoni on heidän puolellaan.

Ei kukaan voi auttaa? Aivan ehdottomasti voi. Jos päiväkodissa on valveutunutta henkilökuntaa, kiusaamiseen puututaan. Ja jokuhan siellä kotona on sanonut, että ovat erilaisia, kiusattavia. Ei lapsi muuten kiusata ala.

Ei, vaan ihmisellä, kuten muillakin eläimillä on tarve hakeutua omanlaistensa pariin. Oudot, poikkeavasti käyttäytyvät aiheuttavat hyljeksintää, ja vähitellen aktiivistakin poisjättämistä, siitä sitten siirrytään verbaaliin kiusaamiseen.

Monet koirat tykkäävät leikkiä oman rotuistensa kanssa. Ne ovat oppineet tietynlaisen ulkonäön sekä eleiden käytön emältään. Esim. jotku braky-rotuiset pelottavat korisevine hengityksineen ja alapurentoineen muita rotuja. 

Monet nisäkkäät hyljeksivät huonosti liikkuvaa, hitaampaa, pienempää, haisevampaa, likaista, sairasta. Tällainen yksilö jätetään ilman ruokaa, hänet häädetään yhteisestä nukkumapaikasta. Esim. gerbiileillä näkyy tämä. Jotain yksilöä voidaan jahdata henkihieveriin ja jopa kuolemaan saakka. Akvaariokaloilla sama juttu.

Lapset toteuttavat vain vaistoaan. Empaattinen humaani käytös pitää lapsille opettaa ja heidän pitää saada sitä harjoitella. Mutta lapsia on turha syyttää pahoiksi tai tuhmiksi, jos kiusaavat. Monet oppivat vain teeskentelemään hyväksymistä, mutta tilanteen tullen jatkavat kiusaamista kyllä koulussa, työelämässä, parisuhteessa, harrastuksissa jne.

Monet eläimet myös pitävät huolen sairaista ja heikoista yksilöistä. Useilla eri lajeilla on dokumentoitu tällaista käytöstä.

Jopa apinat kykenevät siihen, mutta sinä et. Kertoo sinusta aika paljon.

Niin, ja kuka sitä on määrittämään, kuka on heikko ja kuka ei? Onko esim. sellainen ihminen oikeasti heikko, joka joutuu jatkuvasti huonosti kohdelluksi/kiusatuksi/syrjityksi, you name it, ja silti jaksaa vain jatkuvasti sinnitellä kaikesta huolimatta? Kiusaamiseenkaan ym. ei välttämättä paljoakaan tarvita, riittää vaikkapa arkuus, ujous tai vaikka toiselta paikkakunnalta muuttaminen, niin voi joutua kiusatuksi, vaikka mitään ns. vikaa ihmisessä ei olisikaan. Kiusaaminen on AINA kiusaajan vika.

Entä onko sellainen ihminen oikeasti vahva, joka menestyy lynkkaamalla ja jyräämällä, ehkäpä jopa painostamalla ja junailemalla asioita ym.? Tunneälystä ym. tietoakaan.

Kunhan tässä nyt vain haluan saada ihmisiä miettimään asioita uudelta katsantokannalta.

Up!