Lue keskustelun säännöt.
Kiusaamisen kulttuuri
15.10.2019 |
Mitä se on ja kuinka leviää? Oletko mennyt mukaan?
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eilen kaupassa perheen, joka käyttäytyi erikoisesti ja näytti erikoiselta. Siitä näki heti, että vanhemmat on olleet kiysattuja ja lapsiata tulee kiusattuja. Niin se vaan on.
Näytti erikoiselta?
Poikkeuksellisen erikoiselta ulkoisesti ja toiminnaltaan. Pukeutuminen, äänet, kulkeminen ja säätäminen. Reppanuus.
Minäkin näin. Pariskunta lasittuneine silmineen resusi ja tärisi kaupassa. Räiskeläppiä ja limskaa näyttivät ostavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mies ja ihmettelen sitä että miksi muut ihmiset ei puutu kiusaamiseen?
Kiusaaja kyllä lopettaa kiusaamisen kun vain muut ihmiset uskaltaisivat tai viitsisivät puuttua siihen kiusaamiseen.
Minä ainakin kun huomaan kiusaamista niin puutun aina siihen siten että kiusaaminen loppuisi.
Kiusaaja kiusaa niin kauan kun sen toimintaa ei kukaan kritisoi.Kiusaamiseen puuttuminen on tämän päivän Suomessa tärkein asia. Sota-ajan vanhempien suuret ikäluokat tuovat yhä keskuuteemme traumat ja itsekkyyden sekä narsismin. Tätä perintöä me nyt jaamme - ja kärsimme sitten nahoissamme jatkuvana tuhona.
Höpö höpö.
Kylläpä vaan. 50-60-luvulla syntyneet ovat pahinta itsekkyyden ilmentymää mitä maa päällään kantaa.
Eivät edes käsitä kuinka etuoikeutettuja olivat.
Vierailija kirjoitti:
Olen aika tarmokkaasti puolustanut somea sanoen, että ei some kiusaa tai aiheuta kiusaamista, mutta pakko on hieman lieventää kantaani - some ainakin helpottaa kiusantekoa, kun sen voi tehdä nimettömästi tai valeprofiililla.
Varsinkin julkkiksia räävitään aivan hävyttömästi, kiusataan niin julmasti, että jos näiden räkättäjien lapsia tai muita läheisiä ivattaisiin noin julkeasti, he nostaisivat siitä äläkän. Kukaan ei tunnu kiimassaan muistavan, että julkkiksetkin ovat tuntevia ihmisiä, joilla on läheisiä. Esimerkiksi tämä Torppa-Latvala-kohina on jo ajat sitten mennyt yli äyräiden. Ylipäätään minkä ihmeen takia sitä Torppaa pitää potkia joka suunnasta, olipa asia mikä hyvänsä? Kritisoida voi, mutta joku roti siinäkin. Toinen kesto"suosikki" ainakin tällä palstalla tuntuu olevan Saara Aalto.
Sitten, jos jollekin räkättäjälle menee sanomaan, että hänen toimintansa on kiusaamista ja miltä hänestä tuntuisi, jos räkätyksen kohde olisi hänen lapsensa, saa kuulla olevansa huumorintajuton kukkis. No - mieluummin sitä kuin ihmisten kiusaaja ja negatiivinen korppi.
Ihmisistä ei tarvitse pitää, heitä voi pitää myös ärsyttävinä ja heidän toimintaansa voi ja pitääkin voida kritisoida. Minun mielestäni kuitenkin pitäisi oikeasti keskittyä siihen, että kritisoi sitä toimintaa eikä ala ruotia ilkein sanankääntein heidän persoonaansa, ulkonäköään tai terveyttään. Ärsyttävän ihmisen voi ohittaa, ei siihen tarvitse mennä nenineen nokkimaan. Kritiikkiä voi myös antaa niin monella tavalla - jos jostakin ei tykkää, ei tietääkseni tarvitse heti olla huutamassa ja haukkumassa, levittelemässä meemejä ja ivaamassa. Minunkin mieleeni tulee monesti joku ilkeä kommentti, mutta olen pitänyt kiinni periaatteesta, että jos en sanoisi asiaa noin kasvotusten, en sano sitä siten somessakaan.
Vähän murheellista on mielestäni, että some, joka on toisaalta ihan mahtava väline verkostoitua, saada tietoa ja pitää yhteyttä, antaa myös todella vahvat aseet kiusantekemiselle ja ilkeydelle. Sen soisin kyllä loppuvan tai ainakin vähentyvän.
Juuri näin. Sama koskee näitä "oikeutettu paheksunta" esim kiusaamista vastaan. Viestit on sellaisia kiihkoiluita, joista näkee että kiihtyy, nauttii, tuntee yhteenku6luvuutra kun saa yhdessä muiden kanssa vainota.
Tuosta tunteesta pitäisi jokaisen tajuta, että on kiusaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mies ja ihmettelen sitä että miksi muut ihmiset ei puutu kiusaamiseen?
Kiusaaja kyllä lopettaa kiusaamisen kun vain muut ihmiset uskaltaisivat tai viitsisivät puuttua siihen kiusaamiseen.
Minä ainakin kun huomaan kiusaamista niin puutun aina siihen siten että kiusaaminen loppuisi.
Kiusaaja kiusaa niin kauan kun sen toimintaa ei kukaan kritisoi.Kiusaamiseen puuttuminen on tämän päivän Suomessa tärkein asia. Sota-ajan vanhempien suuret ikäluokat tuovat yhä keskuuteemme traumat ja itsekkyyden sekä narsismin. Tätä perintöä me nyt jaamme - ja kärsimme sitten nahoissamme jatkuvana tuhona.
Höpö höpö.
Kylläpä vaan. 50-60-luvulla syntyneet ovat pahinta itsekkyyden ilmentymää mitä maa päällään kantaa.
Eivät edes käsitä kuinka etuoikeutettuja olivat.
Sehän se ”höpö höpö” - eli narsismilla oikealta ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eilen kaupassa perheen, joka käyttäytyi erikoisesti ja näytti erikoiselta. Siitä näki heti, että vanhemmat on olleet kiysattuja ja lapsiata tulee kiusattuja. Niin se vaan on.
Näytti erikoiselta?
Poikkeuksellisen erikoiselta ulkoisesti ja toiminnaltaan. Pukeutuminen, äänet, kulkeminen ja säätäminen. Reppanuus.
Miten aiot auttaa asiaa? Aiotko?
En aio. En tunne heitä. Eikä tässä edes voi auttaa. Näitä sukupolvelta toiseen siirtyviä outouksua on joka puolella. Se kiusaaminen alkaa jo päiväkodissa jonkinlaisena outoon käytökseen reagoinnilla. Valitettavasti näissä ei kukaan voi auttaa.
Ei varmaan mitään yleistä, mutta tunnistettavaa. Vaikkapa omalta kouluajalta.
Myötätuntoni on heidän puolellaan.
Mikä on kun ei taidot riitä, mikä on kun ei onnistu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mies ja ihmettelen sitä että miksi muut ihmiset ei puutu kiusaamiseen?
Kiusaaja kyllä lopettaa kiusaamisen kun vain muut ihmiset uskaltaisivat tai viitsisivät puuttua siihen kiusaamiseen.
Minä ainakin kun huomaan kiusaamista niin puutun aina siihen siten että kiusaaminen loppuisi.
Kiusaaja kiusaa niin kauan kun sen toimintaa ei kukaan kritisoi.Kiusaamiseen puuttuminen on tämän päivän Suomessa tärkein asia. Sota-ajan vanhempien suuret ikäluokat tuovat yhä keskuuteemme traumat ja itsekkyyden sekä narsismin. Tätä perintöä me nyt jaamme - ja kärsimme sitten nahoissamme jatkuvana tuhona.
Höpö höpö.
Kylläpä vaan. 50-60-luvulla syntyneet ovat pahinta itsekkyyden ilmentymää mitä maa päällään kantaa.
Nyt on sekä suuret ikäluokat että heidän lapset leimattu. Eikä edes kovin kevyest. Itsekkyyttä, narsismia ym.
Toivottavasti tämä lokerointi ja pieni maailma nuva gelpottaa omoasi. Saa oman omon tuntumaan paremmalta, kun voi laittaa ryhmän x pahaksi. Eli minä olen silloin hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei oikeastaan ihme, että kiusaaminen on niin suosittua, kun leffoja katselee.
Monien elokuvien huumorin pääasiallinen lähde on kiusaaminen, esim. Poliisiopistot.
Mulla ainakin tekee pahaa siinä ykkösessä, kun se pulska mies heitetään mereen koppinsa kanssa. Mutta kohtauksen on tarkoitus naurattaa ja niin kai se useimmille tekeekin.
Nuija ja tosinuijassakin irvaillaan sen sokean pojan kustannuksella surutta.
Ei pelkästään aikuisille suunnatut elokuvat tai sarjat, mutta myös lastenohjelmat.
Esimerkiksi Muumit. Haisuli säälitti monesti, monet ilkityöt juonsivat juurensa siitä, että Haisuli jätettiin ulkopuolelle ja jo nimikin Haisuli kertoo aika karua kieltä.
Myös draamassa on yleistä kiusaaniskuviot, draama pyrkii usein selittämään ja oikeuttamaan kiusaamisen myöhempien tapahtumien perusteella. Esim. Bones:issa kiusattu paljastuu myöhemmin sarjamurhaaksi.
Nuorten sarjat taas käsittelevät kiusaamista niin, että päähenkilö on usein kiusattu, jolla kuitenkin on laaja ystäväpiiri, usein nämä pidetyt päähenkilöt kuitenkin ovat itse jopa pahempia kiusaajia. Eli käsite lähiempatia on vahvana. Päähenkilöt saavat tukea toisiltaan ja vähitellen voittavat myös muita puolelleen, joka tapauksessa on aina olemassa myös niitä vielä alempana hierarkiassa olevia, jotka jätetään ulkopuolelle ja joiden kustannuksella pilaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mies ja ihmettelen sitä että miksi muut ihmiset ei puutu kiusaamiseen?
Kiusaaja kyllä lopettaa kiusaamisen kun vain muut ihmiset uskaltaisivat tai viitsisivät puuttua siihen kiusaamiseen.
Minä ainakin kun huomaan kiusaamista niin puutun aina siihen siten että kiusaaminen loppuisi.
Kiusaaja kiusaa niin kauan kun sen toimintaa ei kukaan kritisoi.Kiusaamiseen puuttuminen on tämän päivän Suomessa tärkein asia. Sota-ajan vanhempien suuret ikäluokat tuovat yhä keskuuteemme traumat ja itsekkyyden sekä narsismin. Tätä perintöä me nyt jaamme - ja kärsimme sitten nahoissamme jatkuvana tuhona.
Höpö höpö.
Kylläpä vaan. 50-60-luvulla syntyneet ovat pahinta itsekkyyden ilmentymää mitä maa päällään kantaa.
Eivät edes käsitä kuinka etuoikeutettuja olivat.
Sehän se ”höpö höpö” - eli narsismilla oikealta ohi.
Että oikein narsismilla. Juu. Ihan kaikki muut paitsi sinä ovat narsisteja elleivät tee ja ajattele kuten sinä haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aika tarmokkaasti puolustanut somea sanoen, että ei some kiusaa tai aiheuta kiusaamista, mutta pakko on hieman lieventää kantaani - some ainakin helpottaa kiusantekoa, kun sen voi tehdä nimettömästi tai valeprofiililla.
Varsinkin julkkiksia räävitään aivan hävyttömästi, kiusataan niin julmasti, että jos näiden räkättäjien lapsia tai muita läheisiä ivattaisiin noin julkeasti, he nostaisivat siitä äläkän. Kukaan ei tunnu kiimassaan muistavan, että julkkiksetkin ovat tuntevia ihmisiä, joilla on läheisiä. Esimerkiksi tämä Torppa-Latvala-kohina on jo ajat sitten mennyt yli äyräiden. Ylipäätään minkä ihmeen takia sitä Torppaa pitää potkia joka suunnasta, olipa asia mikä hyvänsä? Kritisoida voi, mutta joku roti siinäkin. Toinen kesto"suosikki" ainakin tällä palstalla tuntuu olevan Saara Aalto.
Sitten, jos jollekin räkättäjälle menee sanomaan, että hänen toimintansa on kiusaamista ja miltä hänestä tuntuisi, jos räkätyksen kohde olisi hänen lapsensa, saa kuulla olevansa huumorintajuton kukkis. No - mieluummin sitä kuin ihmisten kiusaaja ja negatiivinen korppi.
Ihmisistä ei tarvitse pitää, heitä voi pitää myös ärsyttävinä ja heidän toimintaansa voi ja pitääkin voida kritisoida. Minun mielestäni kuitenkin pitäisi oikeasti keskittyä siihen, että kritisoi sitä toimintaa eikä ala ruotia ilkein sanankääntein heidän persoonaansa, ulkonäköään tai terveyttään. Ärsyttävän ihmisen voi ohittaa, ei siihen tarvitse mennä nenineen nokkimaan. Kritiikkiä voi myös antaa niin monella tavalla - jos jostakin ei tykkää, ei tietääkseni tarvitse heti olla huutamassa ja haukkumassa, levittelemässä meemejä ja ivaamassa. Minunkin mieleeni tulee monesti joku ilkeä kommentti, mutta olen pitänyt kiinni periaatteesta, että jos en sanoisi asiaa noin kasvotusten, en sano sitä siten somessakaan.
Vähän murheellista on mielestäni, että some, joka on toisaalta ihan mahtava väline verkostoitua, saada tietoa ja pitää yhteyttä, antaa myös todella vahvat aseet kiusantekemiselle ja ilkeydelle. Sen soisin kyllä loppuvan tai ainakin vähentyvän.
Juuri näin. Sama koskee näitä "oikeutettu paheksunta" esim kiusaamista vastaan. Viestit on sellaisia kiihkoiluita, joista näkee että kiihtyy, nauttii, tuntee yhteenku6luvuutra kun saa yhdessä muiden kanssa vainota.
Tuosta tunteesta pitäisi jokaisen tajuta, että on kiusaamassa.
Tuo "oikeutettu paheksunta" on niin totta. Joka ikinen kiusaaja luulee, että juuri hän on oikeutettu kiusaamaan. Kuinka moni esim. jostain julkkiksesta juorua levittäessään on edes yrittänyt tarkistaa, onko se juoru totta vai ei?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kolmetoista_syytä_(televisiosarja)
Tämä on aika opettavainen sarja ihmisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kolmetoista_syytä_(televisiosarja)
Tämä on aika opettavainen sarja ihmisyydestä.
Edit:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mies ja ihmettelen sitä että miksi muut ihmiset ei puutu kiusaamiseen?
Kiusaaja kyllä lopettaa kiusaamisen kun vain muut ihmiset uskaltaisivat tai viitsisivät puuttua siihen kiusaamiseen.
Minä ainakin kun huomaan kiusaamista niin puutun aina siihen siten että kiusaaminen loppuisi.
Kiusaaja kiusaa niin kauan kun sen toimintaa ei kukaan kritisoi.Kiusaamiseen puuttuminen on tämän päivän Suomessa tärkein asia. Sota-ajan vanhempien suuret ikäluokat tuovat yhä keskuuteemme traumat ja itsekkyyden sekä narsismin. Tätä perintöä me nyt jaamme - ja kärsimme sitten nahoissamme jatkuvana tuhona.
Höpö höpö.
Kylläpä vaan. 50-60-luvulla syntyneet ovat pahinta itsekkyyden ilmentymää mitä maa päällään kantaa.
Eivät edes käsitä kuinka etuoikeutettuja olivat.
Sehän se ”höpö höpö” - eli narsismilla oikealta ohi.
Että oikein narsismilla. Juu. Ihan kaikki muut paitsi sinä ovat narsisteja elleivät tee ja ajattele kuten sinä haluat.
Ja taas. 50-60-lukulaisten kiusaamiskulttuuri. Minäminäminä. Munmunmun. Ja siihen ei saa puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mies ja ihmettelen sitä että miksi muut ihmiset ei puutu kiusaamiseen?
Kiusaaja kyllä lopettaa kiusaamisen kun vain muut ihmiset uskaltaisivat tai viitsisivät puuttua siihen kiusaamiseen.
Minä ainakin kun huomaan kiusaamista niin puutun aina siihen siten että kiusaaminen loppuisi.
Kiusaaja kiusaa niin kauan kun sen toimintaa ei kukaan kritisoi.Kiusaamiseen puuttuminen on tämän päivän Suomessa tärkein asia. Sota-ajan vanhempien suuret ikäluokat tuovat yhä keskuuteemme traumat ja itsekkyyden sekä narsismin. Tätä perintöä me nyt jaamme - ja kärsimme sitten nahoissamme jatkuvana tuhona.
Höpö höpö.
Kylläpä vaan. 50-60-luvulla syntyneet ovat pahinta itsekkyyden ilmentymää mitä maa päällään kantaa.
Eivät edes käsitä kuinka etuoikeutettuja olivat.
Sehän se ”höpö höpö” - eli narsismilla oikealta ohi.
Että oikein narsismilla. Juu. Ihan kaikki muut paitsi sinä ovat narsisteja elleivät tee ja ajattele kuten sinä haluat.
Ja taas. 50-60-lukulaisten kiusaamiskulttuuri. Minäminäminä. Munmunmun. Ja siihen ei saa puuttua.
Nämä ovat tietysti vanhempiensa ja itsekkään, tuhoavan kasvatuksen uhreja. Silti tähän on puututtava.
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kolmetoista_syytä_(televisiosarja)
Tämä on aika opettavainen sarja ihmisyydestä.
Katsoin pari ekaa jaksoa. Tuli sellainen olo, että päähenkilön it semur ha esitetään oikeutettuna kostona pieniäkin virheitä tehneitä ihmisiä kohtaan. Kuulemma myöhemmin siellä on vakavampiakin asioita, mutta ekoissa jaksoissa sarjan pahin kiusaaja oli kyllä Hannah.
Kiusaajathan on joskus ihan oikeassa mutta kiusaaminen ei ole oikeutettua eikä hyvätapaista.
Kohde voi olla lihava, läski - kiusaaja voisi pitää mölyt mahassaan eikä sanoa kaikille nähtävää asiaa ääneen.
Joskus ulkonäön arvostelussa on myös pointtia, joku näyttää joltain ulkoiselta piirteeltään pallokalalta, hiirulaiselta, jänikseltä, sialta jne. Ei pidä sanoa mielipiteitään ääneen vaan olla fiksusti hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen mies ja ihmettelen sitä että miksi muut ihmiset ei puutu kiusaamiseen?
Kiusaaja kyllä lopettaa kiusaamisen kun vain muut ihmiset uskaltaisivat tai viitsisivät puuttua siihen kiusaamiseen.
Minä ainakin kun huomaan kiusaamista niin puutun aina siihen siten että kiusaaminen loppuisi.
Kiusaaja kiusaa niin kauan kun sen toimintaa ei kukaan kritisoi.Kiusaamiseen puuttuminen on tämän päivän Suomessa tärkein asia. Sota-ajan vanhempien suuret ikäluokat tuovat yhä keskuuteemme traumat ja itsekkyyden sekä narsismin. Tätä perintöä me nyt jaamme - ja kärsimme sitten nahoissamme jatkuvana tuhona.
Höpö höpö.
Kylläpä vaan. 50-60-luvulla syntyneet ovat pahinta itsekkyyden ilmentymää mitä maa päällään kantaa.
Eivät edes käsitä kuinka etuoikeutettuja olivat.
Sehän se ”höpö höpö” - eli narsismilla oikealta ohi.
Että oikein narsismilla. Juu. Ihan kaikki muut paitsi sinä ovat narsisteja elleivät tee ja ajattele kuten sinä haluat.
Ja taas. 50-60-lukulaisten kiusaamiskulttuuri. Minäminäminä. Munmunmun. Ja siihen ei saa puuttua.
Nämä ovat tietysti vanhempiensa ja itsekkään, tuhoavan kasvatuksen uhreja. Silti tähän on puututtava.
Siis mihin on puututtava?
Olen aika tarmokkaasti puolustanut somea sanoen, että ei some kiusaa tai aiheuta kiusaamista, mutta pakko on hieman lieventää kantaani - some ainakin helpottaa kiusantekoa, kun sen voi tehdä nimettömästi tai valeprofiililla.
Varsinkin julkkiksia räävitään aivan hävyttömästi, kiusataan niin julmasti, että jos näiden räkättäjien lapsia tai muita läheisiä ivattaisiin noin julkeasti, he nostaisivat siitä äläkän. Kukaan ei tunnu kiimassaan muistavan, että julkkiksetkin ovat tuntevia ihmisiä, joilla on läheisiä. Esimerkiksi tämä Torppa-Latvala-kohina on jo ajat sitten mennyt yli äyräiden. Ylipäätään minkä ihmeen takia sitä Torppaa pitää potkia joka suunnasta, olipa asia mikä hyvänsä? Kritisoida voi, mutta joku roti siinäkin. Toinen kesto"suosikki" ainakin tällä palstalla tuntuu olevan Saara Aalto.
Sitten, jos jollekin räkättäjälle menee sanomaan, että hänen toimintansa on kiusaamista ja miltä hänestä tuntuisi, jos räkätyksen kohde olisi hänen lapsensa, saa kuulla olevansa huumorintajuton kukkis. No - mieluummin sitä kuin ihmisten kiusaaja ja negatiivinen korppi.
Ihmisistä ei tarvitse pitää, heitä voi pitää myös ärsyttävinä ja heidän toimintaansa voi ja pitääkin voida kritisoida. Minun mielestäni kuitenkin pitäisi oikeasti keskittyä siihen, että kritisoi sitä toimintaa eikä ala ruotia ilkein sanankääntein heidän persoonaansa, ulkonäköään tai terveyttään. Ärsyttävän ihmisen voi ohittaa, ei siihen tarvitse mennä nenineen nokkimaan. Kritiikkiä voi myös antaa niin monella tavalla - jos jostakin ei tykkää, ei tietääkseni tarvitse heti olla huutamassa ja haukkumassa, levittelemässä meemejä ja ivaamassa. Minunkin mieleeni tulee monesti joku ilkeä kommentti, mutta olen pitänyt kiinni periaatteesta, että jos en sanoisi asiaa noin kasvotusten, en sano sitä siten somessakaan.
Vähän murheellista on mielestäni, että some, joka on toisaalta ihan mahtava väline verkostoitua, saada tietoa ja pitää yhteyttä, antaa myös todella vahvat aseet kiusantekemiselle ja ilkeydelle. Sen soisin kyllä loppuvan tai ainakin vähentyvän.