Lue keskustelun säännöt.
Imelät väitöskirjojen kiitospuheet
14.10.2019 |
Onko kaikilla väitöskirjojen tekijöillä todella aivan mahtavat tukiverkostot, puolisot, lapset ja muut? Kun noissa kiitospuheissa on aina, lähes poikkeuksetta niin vuolaat kiitokset ja kiitollisuus ilmaistuna. Vai onko näihin tapana värittää noita asioita jotenkin paremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat? Tälläistä jäin miettimään kun taas yhteen uuteen väitöskirjaan tutustuin.
Kommentit (10)
Varmaankin. En osaa kuvitella millä "lihaksilla" itse väikkärin tekisin, kun graduunkaan ei saanut mitään tukea (kukaan ei lukenut, keskustellut jne.).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta suomalaisissa väikkäreissä kiitokset on vielä hyvin maltilliset ja ei-imelät verrattuna ulkomaisiin väikkäreihin. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, kun kiitospuheet on imelät, ja niissä kiitetään myös perheen koirat ja hevoset (true story.) Jenkeistä en edes aloita.
Eli voisi ajatella että tämä kuuluu siihen kulttuuriin eikä aina välttämättä ole niin ruusuinen se tilanne kuin nämä kirjoitukset antavat ymmärtää.
Se puolison väitöskirjan teko ei todellakaan mennyt perheeltä huomaamatta ohitse. Kiitokset olivat ihan paikallaan. Ja karonkka tietty myös.
No perheen vielä voikin kehua mutta on aika vaikeeta kehua ohjaajat jotka on olleet aivan helvetistä mutta jotka silti pitäisi kehua maasta taivaisiin >:(
Joo, minä kirjoittaisin vain näin:
Kiitos ohjaajilleni ja minulle itselleni, että jaksoin tämän tekeleen viedä loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, minä kirjoittaisin vain näin:
Kiitos ohjaajilleni ja minulle itselleni, että jaksoin tämän tekeleen viedä loppuun asti.
Tämä olisikin virkistävän erilainen kaiken tuon imelyyden keskellä.
Kyllä niillä on. Nimittäin niiden väitöskirjat, joilla ei ole tukiverkkoa, ei koskaan valmistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niillä on. Nimittäin niiden väitöskirjat, joilla ei ole tukiverkkoa, ei koskaan valmistu.
Niin, tämä selvä, mutta onko ne aina niin upeita ja mahtavia kuin näissä annetaan ymmärtää.
Epäilen aina kaikkea imelyyttä. En siis usko että niin ihanaa ja mahtavaa olisi kaikilla näillä väikkärin tekijöillä. Taitaa vaan olla nuo liirum laarumit tapa...
Minusta suomalaisissa väikkäreissä kiitokset on vielä hyvin maltilliset ja ei-imelät verrattuna ulkomaisiin väikkäreihin. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, kun kiitospuheet on imelät, ja niissä kiitetään myös perheen koirat ja hevoset (true story.) Jenkeistä en edes aloita.