Lue keskustelun säännöt.
Onko outoa että ollaan miehen kanssa oltu yhdessä 5 vuotta, eivätkä vanhempamme ole koskaan tavanneet?
11.10.2019 |
Ollaan 26-vuotiaita ja asuttu yhdessäkin jo 3 vuotta. Osasyynä tosin tähän että olemme eri maista ja nyt minä asun siis poikaystäväni kotimaassa ja minun perheeni asuu Suomessa. Kyseessä tosin naapurimaa että ei nyt mikään älytön etäisyys. Onko outoa? Missä vaiheessa teidän vanhempanne tapasivat puolisonne vanhemmat?
Kommentit (32)
Ei mitään omituista. Äitini on seurustellut seitsemän vuotta jonkun jampan kanssa isäni kuoleman jälkeen. Ei kiinnosta, mulla ei ole enää isää ja kuitenkin mulla on vain yksi isä. Molemmilla meillä on omat elämät. Helppoa nykyään. Vähän tuohtunutta kommenttia välillä siltä suunnalta tulee mutta ei kiinnosta. Perhe on lopullisesti hajonnut eikä sitä mikä korvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Ei meidänkään vanhemmat ole tavanneet, ollaan oltu yhdessä viisi vuotta. Meillä ei ole yhteisiä lapsia eikä olla naimisissa, joten ei ole ollut mitään sukujuhlia. Välimatkaa vanhemmilla on 300km eli kun eivät asu samassa kaupungissa niin ei tule luonnollisia kohtaamisia, kumpikaan ei eksy samaan aikaan meille kylään tms.
Ollaan yhdessä toistemme kanssa, emme sukujen.
No minä, puoliso ja vanhempamme asutaan kaikki samassa pikkukaupungissa, eivätkä vanhempamme ole tavanneet kuin kerran; vihkipäivänä oltuamme yhdessä 8 vuotta.
Ei olla koskaan järjestetty juhlia, tupareita tai muuta sellaista, ei ole lapsia eikä meillä käy edes kylässä kukaan, joten eipä meidän kautta kukaan toisiaan tapaa. Ei taideta olla niin sosiaalisia ja aloitteellisia että kokoonnuttaisiin yhteen.
Ei ole välttis lainkaan outoa. Mulla on umpihullut vanhemmat joista isä on pahasti ”pershärö”, psykopaatti lähinnä, ja erittäin väkivaltainen ja aggressiivinen. Pidän visusti vanhemmat erillään eli pidän tarkan huolen että eivät tapaa, koskaan. Isäni hakkaisi appivanhemmat ja nolaisi minut täydellisesti.
Yhdessä oltu jo 17v ja eivät ole todellakaan tavanneet. Lapsiakiin on, ristiäisiin ei olla sitten mun riehujavanhempia kutsuttu. Ihan riittävästi isästäni kärsin muutenkin.
Vanhempamme eivät koskaan ehtineet tavata, koska vanhempani kuolivat viisi vuotta seurustelun alkamisen jälkeen. Ja tosiaan kaikki me asuttiiin eri maissa, siis appivanhemmat, vanhempani ja me.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaan vain sen, että toiset on perhe-keskeisempiä kuin toiset... Jos iselläni olisi kumppani ja äitini jouuisi odottamaan hänen näkemistään vuoden tai yli, niin hän luulvasti loukkaantuisii muttä älkää kysykö miksi.
Vierailija kirjoitti:
Huomaan vain sen, että toiset on perhe-keskeisempiä kuin toiset... Jos iselläni olisi kumppani ja äitini jouuisi odottamaan hänen näkemistään vuoden tai yli, niin hän luulvasti loukkaantuisii muttä älkää kysykö miksi.
Sä oot missannu ketjun aiheen. Kysymys kuuluu, onko normaalia että pariskunnan vanhemmat eivät ole tavanneet toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaan vain sen, että toiset on perhe-keskeisempiä kuin toiset... Jos iselläni olisi kumppani ja äitini jouuisi odottamaan hänen näkemistään vuoden tai yli, niin hän luulvasti loukkaantuisii muttä älkää kysykö miksi.
Sä oot missannu ketjun aiheen. Kysymys kuuluu, onko normaalia että pariskunnan vanhemmat eivät ole tavanneet toisiaan.
Oih. Kiitos suuri sinulle; ny vasta taisin tajuta, mitä Ap haki takaa avauksellaan!. - "Äh". Mahtaisi olla niin omat kuin appivanhemmat olla taas riemuissaan järjenjuoksuni vauhdista ja ennenkaikkea sen tasosta
: )
Vierailija kirjoitti:
No, oltiin oltu puol vuotta yhdessä ja sitten vaan oli pakko tavata. Meillä aikeissa saada lapsi ja mies sanoi että nyt tavataan ne ennenkuin olet raskaana. Hyvin meni.
Aloitte tehdä lasta puolen vuoden tuttavuuden jälkeen? Eihän tuohon mennessä edes vielä tunne sitä kumppaniaan kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut yhdessä mieheni kanssa lähes 30 vuotta. Sinä aikana meidän äitimme ovat tavanneet toisensa kolme kertaa: häissä, lapsemme kastetilaisuudessa ja hänen rippijuhlissaan.
Äidit eivät tulleet yhtään toimeen keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaan vain sen, että toiset on perhe-keskeisempiä kuin toiset... Jos iselläni olisi kumppani ja äitini jouuisi odottamaan hänen näkemistään vuoden tai yli, niin hän luulvasti loukkaantuisii muttä älkää kysykö miksi.
Sä oot missannu ketjun aiheen. Kysymys kuuluu, onko normaalia että pariskunnan vanhemmat eivät ole tavanneet toisiaan.
Ketjun lukiessa voi vastata että näköjään on tavallista.
Voi olla. - Toisaalta edes mennyt mummini kävi ja vieraili vuositain melkein elämänsä loppuun (90 vuotiaaksi) asti isäni siskolla (e. tyttärellään) Saksassa kerran vuodessa, siitä asti kun sisko muutti siinne (1960--70 lukujen taitteessa); aluksi opiskelemaan ja sittemmin pysyvästi kun sai valmistutuaan töitä ja löysi kumppanin ja asettuen lopulta pysyväsi asumaan perheineen Saksaan. Maailma oli vielä 1960-70 luvulla paljon isompi kuin ny jolloin varmaan fyysistä näkemistä ja kaipausta voi liennyttää melkein jokainen edullisesti kuvapuhelimien / skypen välityksellä jne.