Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nykyvanhemmuus vastaan ennen

Vierailija
11.10.2019 |

Kävin tässä taannoin erään kasvatusgurun luennolla ja hänen sanansa saivat minut miettimään omaa lapsuutta ja nuoruuttanu. Millaisia olivat minun vanhempani kasvattajina?

Meitä oli kolme lasta. Vanhemmat päivätöissä. 80-lukua. Vanhempani eivät ikinä kyselleen onko meille tullut läksyä tai onko tulossa kokeita. Kaikki vastuu oli itsellä. Vanhempani eivät myöskään laittanut meille aamupaloja pöytään, eikä jumppakasseja ovelle odottamaan. Luistimia ei koskaan teroitettu eikä välineet ollut huipputasoa. Kaikki me harrastimme soittamista. Se oli ainoa harrastus mitä vanhemmat tukivat kuskaamalla. En kyllä muista että kukaan kaverinikaan olisi harrastanut mitään. Olimme aina pyörillä jossain ulkona leikkimässä. Kahdeksalta kotiin ja saunaan. Ja niin, puhelimia ei tietysti ollut.
Uravalintaan vanhemmat eivät puuttuneet. Olemme kaikki valinneet sen itse ja kaikki olemme ihan hyvissä töissä.

Noh, tällä mietin tätä nykyvanhemmuutta. Olen itse ollut ja olen edelleen hyvin erityylinen. Teen lasten kanssa mielellään läksyjä (autan) ja kyselen koealuetta. Kuljetan molempia lapsia treeneissä monta monituista kertaa ympäri kaupunkia. Pidän tarkat kotiintuloajat ja myönnän toivovani lapsille hyvää koulutusta ja uraa elämälle. Kyllä vanhemmuus on mennyt todella rankaksi suoritukseksi. Ja jos nykyään joku vanhempi ei auta lastaan eteenpäin, sen kyllä näkee lapsesta. Ei sellainen lapsi nykypäivänä pärjää koulu/harrastusmaailmassa. Miksi tämä on tähän mennyt....

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
11.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsia perheissä on liian vähän ja siksi pyöritään liikaa sen yhden ja kahden ympärillä. Ennen lapsia oli paljon ja ne kasvattivat toinen toistaan. Elämä opittiin elämällä.

Vierailija
2/9 |
11.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lapsia perheissä on liian vähän ja siksi pyöritään liikaa sen yhden ja kahden ympärillä. Ennen lapsia oli paljon ja ne kasvattivat toinen toistaan. Elämä opittiin elämällä.

Ei minunkaan lapsuuden perheessä ollut kuin kolme lasta. Ennen ei vain odotettu vanhempien osallistumista niin tiiviisti kuin nyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
11.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä riitä että hyysää 18-vuotiaaksi: seuraavaksi aikuiselle lapselle pitää ostaa auto ja asunto. Ja mikä tärkeintä: varsinkin äitien pitää soittaa lapsilleen joka päivä + laitella vielä whatsappia.

Jos et tee näin, niin olet ainakin av-raadin mielestä itsekäs ja huono vanhempi!!!! 

Vierailija
4/9 |
11.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikä riitä että hyysää 18-vuotiaaksi: seuraavaksi aikuiselle lapselle pitää ostaa auto ja asunto. Ja mikä tärkeintä: varsinkin äitien pitää soittaa lapsilleen joka päivä + laitella vielä whatsappia.

Jos et tee näin, niin olet ainakin av-raadin mielestä itsekäs ja huono vanhempi!!!! 

Menikö lapselliseksi liioitteluksi jo eka viestissä?

Vierailija
5/9 |
11.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin oli 80 -luvulla kouluiässä. Ainoa lapsi. Vanhemmat auttoivat aktiivisesti läksyissä, kuulusteltiin sanoja, mietittiin yhdessä matikan tehtäviä. Aamupalat oli aina ja fillari huollettiin vimpan päälle. Harrastuksia rajoitti raha eikä viitseliäisyys ja koulutuksen uran suhteen on yritetty avustaa sen minkä kyetty Edelleen vanhemmat auttavat ja avustavat kykyjensä mukaan ilman, että pyytäisin. Kyllä se on suvusta eikä vuosikymmenestä kiinni. 

Vierailija
6/9 |
11.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä riitä että hyysää 18-vuotiaaksi: seuraavaksi aikuiselle lapselle pitää ostaa auto ja asunto. Ja mikä tärkeintä: varsinkin äitien pitää soittaa lapsilleen joka päivä + laitella vielä whatsappia.

Jos et tee näin, niin olet ainakin av-raadin mielestä itsekäs ja huono vanhempi!!!! 

Menikö lapselliseksi liioitteluksi jo eka viestissä?

Tuommoisia vanhempia on koko av täynnä. Tosielämässä en ole törmännyt yhteenkään. päinvastoin tuntuu että vanhemmat ihan unohtavat aikuisen lapsensa kun tämä muuttaa kotoa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
11.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli meno vapaampaa vielä 90-luvullakin. Muistan kuinka kuljin jo itse 5-vuotiaana 3-vuotiaan sisareni kanssa lähimetsässä ja mukana oli naapurin yhtä nuoria lapsia. Alue, jossa sai leikkiä oli aika laaja ja vanhemmat kävivät sitten hakemaan syömään kun ruoka oli valmis. Me oltiin pitkään toivottuja lapsia, joten kasvatuskirjallisuutta oli luettu ja harrastettiin kaikenlaista, mutta itse kuljettiin harrastuksiin sitten vähän isompana. Eikä vanhemmat töiden jälkeen kyllä auttaneet läksyissä, kysyivät, että onko tehty ja aina vastattiin, että joo joo oli tehty tai ei. Sitten pihalle.

Tuon läksyissä auttamisen olen ajatellut niin, että sitten autetaan jos lapsi tarvitsee ns. tukiopetusta, mutta jos pärjää itsenäisesti niin se on hyvä. Kuitenkin paljon lukenut juttuja nykyisten koulujen itseohjautuvuusihanteesta ym. ja se pistää miettimään kyllä, että lapsilta vaaditaan aika paljon. No sen näkee sitten. Esikoinen haluaa kuulemma valita ranskan ekaksi kieleksi, just sen missä äiti ei osaa auttaa..

Vierailija
8/9 |
11.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Esikoinen haluaa kuulemma valita ranskan ekaksi kieleksi, just sen missä äiti ei osaa auttaa.."

Voitte opetella yhdessä! Varmaan innostaisi lasta, kun hän saisi opettaa sinua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
11.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei pakata jumppakasseja eikä huolehdita lasten läksyistä, ei laiteta aamupaloja valmiiksi eikä kuskata harrastuksiin. Lapsille opetettu alusta asti että koulu on niiden tärkein työ, ja se täytyy hoitaa heidän itse. Kokeista sitten huomataan onko lapsi osaansa hoitanut. Jos ei, vapaa-aikaa täytyy rajoittaa enemmän jotta kouluasioille jää aikaa. -> Koulu sujuu kaikilta hyvin, 8- 10. Eka luokalta asti osaavat itselleen aamupalat/välipalat laittaa. Heräävät itse omaan kelloon, syövät ja siivoavat jälkensä. Huolehtivat myös itse ajankulusta, en ala patistelemaan. Lapset oppivat kyllä tekemään itse kun opettaa.

Harrastuksia saavat sen mukaan mihin pääsevät itse kulkemaan. Minulla ei ole aikaa kuskata. Harrastukset valitaan sen pohjalta + mikä lapsia kiinnostaa. En puutu. Tässä toki voisin joustaa jos olisi aikaa kuskailuun, mutta ei ole.

Se miten ennen ei välttämättä ole kannustettu opiskelussa, saattaa juontaa juurensa myös siihen että -80 luvun vanhemmilla saattaa olla taustalla pelkkä kansakoulu ja silti tekevät 50 000- 60 000€ vuosituloa. Ennen työhön on päässyt ilman koulutusta ja palkat ovat olleet parempia. Tänä päivänä tilanne on aivan eri ja siivoustyöhönkin vaaditaan omat koulunsa. Samoin palkat ovat surkeat ettet kouluttaudu "asiantuntija tasolle".

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä kaksi